Tervetuloa paratiisiin!

Meillä suomalaisilla on tapana vaipua synkkyyteen. Keskustelu taloudesta ja eläkejärjestelmästä on usein ongelmakeskeistä. Tämän yhden keskustelun ajan katsommekin kirkkaaseen tulevaisuuteen ja pysähdymme positiivisten kehityskulkujen äärelle. Tarkastelussa ovat väestön, talouden ja työelämän hyvät ilmiöt, jotka ovat saattaneet julkisessa keskustelussa jäädä piiloon. Kuinka voimme vahvistaa niitä?

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa alla ja YouTube-kanavallamme.

Keskustelijoina tilaisuudessa ovat Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä, työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, Helsingin Sanomien taloustoimittaja Tuomas Niskakangas ja Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Tilaisuuden juontaa Ylen toimittaja Annika Damström.

Keskusteluun voi osallistua Twitterissä tunnisteella #TelaKeskustelu ja seurailemalla Twitter-tiliämme @Tela_ry.

Faktat: Missä mennään väestön ja talouden tunnusluvuissa?

Olemmeko jo paratiisin porteilla? Missä mennään nyt väestön ja talouden kehityskuluissa, ja mikä olisi positiivisten kehityskulkujen vaikutus työeläkkeiden rahoitukseen? Kokosimme keskustelun faktat.

1. Nettomaahanmuutto kasvattaa työikäisen väestön määrää

• Suomen nettomaahanmuutto eli maahanmuuton ja maastamuuton erotus kasvoi vuonna 2020 ja oli lähes 18 000 henkilöä, joka on historiallisestikin suhteellisen korkea määrä. Taustalla on ennen kaikkea maastamuuton vähentyminen poikkeusaikana. Lähde: Tilastokeskus.
• Muuttoliike vaikuttaa työikäisen väestön määrään ja siten työeläkkeiden rahoitukseen. Jos nettomaahanmuutto kasvaisi nykyisestä (noin 15 000 vuodessa) 25 000:een vuodessa, tämä vahvistaisi eläkkeiden rahoituspohjaa merkittävästi. Pitemmällä aikavälillä eli tarkasteltaessa 2080-luvulle asti työeläkemaksun nousupaine helpottaisi 2 prosenttiyksikköä.

Lähde: Muuttoliikkeen molemmista suunnista huolehdittava -artikkelimme, Eläketurvakeskuksen (ETK) Pitkän aikavälin ennustelaskelmat sekä Skenaariolaskelmat muuttoliikkeen vaikutuksista.

2. Myös syntyvyys vaikuttaa työikäisen väestön määrään

• Syntyvyydessä nähtiin vuonna 2020 pieni positiivinen käänne. Syntyvyys oli 1,37 (eli nainen synnyttää keskimäärin niin monta lasta), ja vauvoja syntyi 46 500. Vuonna 2019 syntyvyys oli kaikkien aikojen alin, 1,35.
• Työeläkkeiden rahoitukseen on syntymässä 2050-luvulle vajausta, joka johtuu 2010-luvulla laskeneesta syntyvyydestä. Alhainen syntyvyys merkitsee yhä pienempiä ikäluokkia, joiden harteilla työeläkkeiden kustantaminen on.
• Suomalaiset toivovat saavansa keskimäärin 2 lasta. Jos syntyvyys palaisi vuoden 2014 tasolle (joka oli 1,7 lasta ja yhteensä yli 57 000 vauvaa), tällä olisi merkittävä vaikutus eläkkeiden rahoituspohjaan pitemmällä aikajänteellä. Eläkemaksujen nousupaine pienenisi 3,2 prosenttiyksikköä (lähde: ETK) . Muutokset syntyvyydessä näkyvät eläkkeiden rahoituksessa vasta useiden vuosikymmenien päästä.

3. Suomalaisten työkyvyn kehityksen iso kuva on ollut positiivinen

• Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on laskenut kymmenessä vuodessa lähes 40 prosenttia eli on tultu yli 210 000 ihmisestä 130 000:een. Viime vuosina on nähty huolestuttava käänne työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Mielenterveyssyyt ja alle 35-vuotiaiden eläkkeet korostuvat. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat toistaiseksi olleet suhteellisen pieniä. Lähde: ETK.
• Työkyvyttömyyseläkeläisten lukumäärän odotetaan tulevina vuosikymmeninä nousevan väestön ikääntyessä. Jos kehitys saataisiinkin laskuun, tämä vähentäisi eläkemaksun nousupainetta 0,5 prosenttiyksiköllä. Lähde: ETK:n asiantuntijoiden Akava Works -artikkeli (11/2021) ”Työkyvyttömyyden kehitys ja eläkkeiden rahoitus”

4. Työllisyys on tärkeää rahoitukselle ja eläkkeiden riittävän tason kannalta

• Työllisyyskehitys näyttää tällä hetkellä hyvältä, työllisyysaste on 72,5 prosenttia (katso tuorein tieto Tilastokeskuksesta). Tämä on samaa luokkaa kuin oletus, jota käytetään ETK:n ennustelaskelmissa.
• Työllisyysasteella on lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä suuri merkitys työeläkkeiden rahoitukselle: mitä enemmän työllisiä, sitä enemmän kerätään työeläkemaksuja, joilla työeläkkeet maksetaan. Korkea työllisyys on tärkeää erityisesti eläkkeiden riittävän tason kannalta. Mitä pidempi työura on, sen paremmaksi työeläke muodostuu.

5. Entä työn tuottavuuden kehitys?

Tilaisuudessa keskustellaan myös työn tuottavuudesta. Kuvassa työn tuottavuuden kehitys Suomessa vuodesta 2010 sekä eri tutkimuslaitosten ja valtiovarainministeriön ennusteet vuoteen 2023. Vertailukohta (eli indeksin perusvuosi) 2017.

6. Koulutustasoa ylös – kuinka nopeasti?

Tilaisuudessa keskustellaan koulutustason merkityksestä. Kuvassa Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen ennuste Suomen koulutustason nousulle. Haasteena on nuorten ikäluokkien koulutustason nousun pysähtyminen (Euro & talous 2019).