Työeläkkeiden rahoituksen periaatteet

Suomalainen työeläke on etuusperusteinen, mikä tarkoittaa, että etuus eli eläke maksetaan luvatun suuruisena, ja työeläkemaksuina kerätään niihin tarvittavat varat.

Eläkkeiden rahoitustavat

Työeläkkeiden rahoittamisen päävaihtoehdot ovat jakojärjestelmä ja täysin rahastoiva järjestelmä. Suomalaiset työeläkkeet rahoitetaan pääosin näiden yhdistelmänä, osittain rahastoivalla järjestelmällä.

Jakojärjestelmässä työeläkemaksuja kerätään vuosittain sen verran, kuin kyseisenä vuonna tarvitaan eläkkeiden maksamiseksi. Täten työikäinen sukupolvi maksaa kokonaisuudessaan eläkeiässä olevien sukupolvien eläkkeet. Suomessa yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkejärjestelmät toimivat jakojärjestelmän periaattein eläkemaksu- ja verorahoituksella.

Täysin rahastoivassa järjestelmässä puolestaan kerätään vuosittain työeläkemaksuja sen verran kuin tarvitaan kyseisenä vuonna ansaittujen eläkkeiden maksamiseen tulevaisuudessa. Täysin rahastoivassa järjestelmässä jokainen sukupolvi säästää itse varat omia eläkkeitään varten. Tällöin eläkemenoihin on käytettävissä myös rahastoiduille säästöille saatava tuotto, joka pienentää tarvittavaa maksua. Täysin rahastoivaa järjestelmää ei Suomessa ole käytössä.

Osittain rahastoivassa järjestelmässä nämä kaksi työeläkkeiden vaihtoehtoista rahoitustapaa yhdistyvät: osa vuosittain kerätyistä työeläkemaksuista rahastoidaan eli laitetaan talteen ja sijoitetaan tulevaisuudessa maksettavia eläkkeitä varten. Osittain rahastoivassa järjestelmässä jokainen sukupolvi maksaa osan sillä hetkellä eläkkeellä olevien sukupolvien eläkkeistä, mutta säästää myös siivun omaa, tulevaisuudessa maksettavaa eläkettään varten. Suomessa yksityisalojen työntekijöiden ja merenkulkijoiden eläkejärjestelmät toimivat tällä osittain rahastoivalla periaatteella. Osittainen rahastointi alentaa työeläkemaksua puhtaaseen jakojärjestelmään verrattuna.

Jakojärjestelmällä rahoitettavaan eläkejärjestelmään voidaan myös yhdistää puskuriluonteiset rahastot, kuten julkisalojen työntekijöiden eläkejärjestelmissä. Puskurirahastojen avulla hillitään työeläkemaksujen nousupaineita tulevaisuudessa.

Järjestelmästä riippumatta työeläkkeet rahoitetaan pääosin työeläkemaksuilla, joista on kerrottu tarkemmin Työeläkemaksut -sivullamme.

Yksityisalojen työntekijöiden eläkkeiden rahoitus

Yksityisalojen työntekijöiden eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Osa kunakin vuonna kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten, ja loppuosa käytetään kyseisenä vuonna maksettavien eläkkeiden rahoitukseen. Vastaavasti osa kunakin vuonna maksettavista työeläkkeistä katetaan aiemmin rahastoiduista varoista ja niiden tuotoista.

Osittainen rahastointi koskee eri eläkelajeista vain vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Osittainen vanhuuseläke, osa-aikaeläke, työuraeläke ja perhe-eläkkeet maksetaan jakojärjestelmällä eli vuosittain kerättävillä työeläkemaksuilla. Lisäksi vuosittaiset indeksikorotukset kaikkiin maksussa oleviin työeläkkeisiin maksetaan pelkästään vuotuisista työeläkemaksuista.

Tällä hetkellä vuosittain kerättävistä, työnantajilta ja työntekijöiltä perittävistä työeläkemaksuista rahastoihin siirretään noin viidesosa, ja loput käytetään nykyeläkkeiden maksuun. Sijoitustuottojen ansiosta rahastoitu osuus eläkemenosta on suurempi kuin maksuista. Tällä hetkellä noin joka viides eläke-euro saadaan rahastoidusta osasta. Ennusteiden mukaan rahastojen osuus maksettavista eläkkeistä kasvaa vuoteen 2030 mennessä neljännekseen ja pidemmällä tulevaisuudessa noin kolmasosaan.

Työeläkkeiden osittainen rahastointi etukäteen on varautumista väestön ikärakenteen muutokseen. Kun osa eläkkeiden rahoituksesta vodaan kattaa rahastojen avulla, ei työntekijöiltä ja työnantajilta perittäviä työeläkemaksuja tarvitse nostaa kohtuuttoman korkeiksi.

Osittainen rahastointi mahdollisti myös työeläkejärjestelmän perustamisvaiheessa paremmat eläke-edut niille ihmisille, jotka olivat lähestymässä eläkeikää työeläkejärjestelmän perustamisvaiheessa kuin mitä olisi ollut mahdollista kustantaa täysin rahastoivassa järjestelmässä.

Työeläkemaksujen rahastointia on käsitelty tarkemmin Työeläkkeiden rahastointi -sivullamme.

Yrittäjien eläkkeiden rahoitus

Yrittäjien eläkkeet rahoitetaan jakojärjestelmällä, eli niihin ei liity rahastointia. Yrittäjiltä kerätty työeläkemaksu ei kuitenkaan pääsääntöisesti riitä kattamaan vuotuisia eläkemenoja. Tällöin puuttuvan osuuden maksettavien yrittäjäeläkkeiden rahoituksesta kustantaa valtio.

Lisätietoa yrittäjäeläkkeistä on luettavissa Yrittäjäeläkkeen erityispiirteet -tietopaketistamme.

Maatalousyrittäjien eläkkeiden rahoitus

Myös maatalousyrittäjien eläkkeet rahoitetaan jakojärjestelmällä, ilman rahastointia. Koska maatalousyrittäjäeläkkeiden saajia on kaksinkertaisesti vakuutettujen lukumäärään nähden, vuosittain kerätty työeläkemaksu ei riitä kattamaan vuotuisia eläkemenoja. Puuttuvan osuuden maksettavien maatalousyrittäjäeläkkeiden rahoituksesta kustantaa tällöin valtio. Maatalousyrittäjiltä vuosittain perittävä keskimääräinen vakuutusmaksu on merkittävästi alhaisempi (noin 10 prosenttiyksikköä) kuin muilla yrittäjillä.

Merenkulkijoiden eläkkeiden rahoitus

Merenkulkijoiden eläkkeiden rahoitustapa vastaa pitkälle yksityisalojen työntekijöiden eläkkeiden rahoitusta, eli osa vuosittain perittävistä työeläkemaksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten. Poikkeuksena on kuitenkin se, että valtio osallistuu merenkulkijoiden eläkkeiden kustannuksiin maksamalla vajaan kolmasosan eläkemenosta.

Kunta-alan eläkkeiden rahoitus

Kunta-alan eläkkeet rahoitettiin vuoteen 1988 saakka puhtaasti jakojärjestelmällä. Vuoden 1988 alussa tuli voimaan lakimuutos, joka antoi Kevalle mahdollisuuden varautua tuleviin eläkemenoihin rahastoinnin avulla. Osa kunta-alan vuotuisista työeläkemaksuista siirrettiin siten rahastoon aina vuoteen 2016 saakka, jonka jälkeen rahaston tuottoja on käytetty eläkkeiden maksuun.

Rahastoinnilla on luotu Kevalle puskuri, jonka avulla työntekijöiltä ja työnantajilta perittävä työeläkemaksu voidaan pitää matalammalla tasolla, kuin mitä eläkemeno edellyttäisi. Rahastosta siirrettävä määrä päätetään kunakin vuonna erikseen.

Ennusteiden mukaan huomattava osa rahastoista tulee käytettäväksi vuosien 2020 ja 2050 välillä. Näihin vuosiin ajoittuu suurten ikäluokkien eläkkeellä olo sekä sitä myöden suhteellisesti suurimmillaan oleva eläkemeno.

Valtion eläkkeiden rahoitus

Valtion eläkkeet rahoitetaan periaatteessa jakojärjestelmän periaatteilla. Rahastointi on mukana puskurina, jonka avulla tulevien eläkkeiden kustannuksia voidaan tasata sekä sijoitustuottojen avulla että rahastoa purkamalla.

Valtion Eläkerahasto on vuonna 1990 toimintansa aloittanut valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Se huolehtii eläkevarojen rahastoinnista sekä sijoittamisesta. Rahasto saa varansa eläkemaksuista ja eräistä niihin liittyvistä maksuista sekä sijoitustoimintansa tuotoista.

Eläkerahastosta ei makseta eläkkeitä suoraan, vaan kaikki valtion eläkejärjestelmän eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon vuosittain varatuista määrärahoista. Talousarvioon siirretään vuosittain määrä, joka vuonna 2023 oli 40 prosenttia vuotuisesta eläkemenosta. Vuosien 2024-2028 aikana talousarviosiirto kasvaa vuosittain yhdellä prosenttiyksiköllä 40 prosentista 45 prosenttiin. Valtiovarainministeriö puolestaan huolehtii tarvittavien varojen siirtämisestä Kevalle, joka käytännössä maksaa valtion työntekijöiden eläkkeet. Vuodesta 2013 lähtien rahasto on siirtänyt valtion talousarvioon suuremman summan kuin se saa vuosittaisena eläkemaksuna.

Valtion Eläkerahastosta annetussa laissa on asetettu eläkerahaston rahastointitavoitteeksi 25 prosenttia valtion eläkejärjestelmän piirissä syntyneen täyden eläkevastuun määrästä. Tämä tavoite saavutettiin vuoden 2021 lopussa. Rahaston varojen käytöstä sen jälkeen, kun rahastointitavoite on saavutettu, on säädetty erikseen.

Muiden julkisten alojen eläkkeiden rahoitus

Evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöiden eläkkeiden rahoitusjärjestelmä on vastaava kuin kunta-alan työntekijöiden. Käytössä on siis jakojärjestelmä, jossa kuitenkin kerätään puskurirahastoa eläkemenojen tasaamiseksi. Rahoitukseen liittyvistä tehtävistä vastaa Kirkon eläkerahasto.

Kansaneläkelaitoksen työntekijöiden toimisuhde-eläkkeet rahoitetaan Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa mainitusta eläkevastuurahastosta.

Muiden julkisten eläkejärjestelmien kuten ortodoksisesta kirkosta annetun lain ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen toimihenkilöitä koskevan lain mukaiset eläkkeet sekä Suomen Pankin eläkesääntöjen mukaiset eläkkeet rahoitetaan vastaavin periaattein kuin muissa julkisissa eläkelaeissa eli jakojärjestelmällä, jossa mukana on puskuriluonteiset rahastot.