Työeläkerahan kiertokulku
Suurin osa vuosittain perittävistä työeläkemaksuista menee sillä hetkellä eläkkeellä olevien työeläkkeiden maksuun. Yksityisalojen työeläkejärjestelmä on kuitenkin osittain rahastoiva, eli osa kunakin vuonna perityistä työeläkemaksuista rahastoidaan ja sijoitetaan tulevien vuosien eläkkeiden maksamiseksi.
Seuraavat kuviot havainnollistavat työeläkerahan kiertokulkua. Koska yksityisten ja julkisten alojen rahastointiperiaatteet poikkeavat toisistaan, kiertokulkuja kuvataan erikseen. Tässä esitettävät kuvat perustuvat vuoden 2023 tilinpäätöstietoihin.
Yksityisalojen työeläkerahan kiertokulku 2023, miljardia euroa
Kerätyt maksut
Vuonna 2023 yksityisaloilla kerättiin työeläkemaksuina ja valtionosuuksina yhteensä 20,6 miljardia euroa. Tähän summaan sisältyivät
- niin työnantajilta kuin työntekijöiltä perityt työeläkemaksut
- yrittäjien maksamat työeläkemaksut
- valtion maksama osuus yrittäjien, maatalousyrittäjien ja merenkulkijoiden eläkkeistä (valtion varoja ei käytetä muiden eläkkeiden maksamiseen)
- Työllisyysrahaston maksama osuus, jolla katetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta karttuneet eläkkeet.
Kerätyistä maksuista suurin osa, 17,0 miljardia euroa, meni suoraan vuonna 2023 maksettuihin työeläkkeisiin.
3,2 miljardia euroa kerätyistä maksuista siirrettiin rahastoihin. Jos rahastoitua osuutta verrataan suhteessa työnantajilta ja työntekijöiltä perittyihin työeläkemaksuihin (yhteensä 17,6 miljardia euroa), on rahastoon siirretty osuus hieman alle viidesosa.
Pieni osa kerätyistä maksuista, 0,4 miljardia euroa vuonna 2023, meni työeläkevakuuttajien toimintamenoihin. Tällä katetaan muun muassa työeläkkeiden laskemista ja myöntämisestä aihetuvat kulut sekä kaikki yksityisalojen työeläkevakuuttajien toimintamenot.
Sijoitusvarojen muutos
Varojen määrään vaikuttaa sekä sijoitustuotot että rahastojen käyttö eläkkeiden maksuun.
Varat vähenevät sillä määrällä, jolla maksettujen rahastoitujen eläkkeiden arvo (4,4 miljardia vuonna 2023) ylittää samaan aikaan eläkemaksuista rahastoitavien eläkkeiden arvon (3,2 miljardia vuonna 2023). Vielä enemmän sijoitusvarojen määrään vaikuttavat sijoitustuotot. Sijoituksista saadaan käteistuottoja eli osinkoja, korkoja ja vuokratuloja. Lisäksi sijoitusten arvot muuttuvat markkinaolosuhteiden mukaan. Sijoitustuotot voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia.
Yksityisalojen työeläkkeiden sijoitustuotot olivat 8,9 miljardia vuoden 2023 aikana. Varojen määrä kasvoi edellä mainituista johtuen 7,7 miljardilla eurolla.
Yksityisalojen työeläkevarojen määrä vuoden 2023 lopussa oli yhteensä 157,8 miljardia euroa. Tässä työeläkevarojen määrällä tarkoitetaan sijoitettavissa olevien varojen määrää, mitä käytämme myös varojen tilastoinnissa.
Maksetut eläkkeet
Yksityisaloilla maksettiin vuonna 2023 työeläkkeitä yhteensä 21,5 miljardia euroa. Näiden rahoittamiseksi käytettiin 17,0 miljardia euroa samana vuonna perityistä työeläkemaksuista, ja loppuosa, 4,4 miljardia euroa, otettiin rahastoista.
Vuodesta 2013 alkaen yksityisalojen työeläkemenot hoitokuluineen ovat olleet suuremmat kuin työeläkemaksuina kerätyt tulot. Erotus katetaan sijoitusvaroilla ja niiden tuotoilla. Sijoitustoiminnalla on siis suuri merkitys työeläkkeiden maksamisessa, ja niiden merkitys tulee entisestään kasvamaan tulevina vuosikymmeninä, kun myös työeläkemenot kasvavat.
Julkisten alojen työeläkerahan kiertokulku 2023, miljardia euroa
Kerätyt maksut
Julkisilla aloilla (kunta, valtio, evankelis-luterilainen kirkko, Kela, Suomen Pankki) perityt työeläkemaksut ja valtionosuudet olivat yhteensä 11,2 miljardia euroa vuonna 2023. Tähän summaan sisältyivät
- niin työnantajilta kuin työntekijöiltä perityt työeläkemaksut
- valtiolta työnantajaroolissa perityt työeläkemaksut
- muu valtion rahoitus
- Työllisyysrahaston maksama osuus, jolla katetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta karttuneet eläkkeet.
Perityistä maksuista suurin osa, 11,1 miljardia euroa, käytettiin suoraan vuonna 2023 maksettuihin julkisten alojen työeläkkeisiin.
Pieni osa kerätyistä maksuista, 0,1 miljardia euroa, meni julkisen alan työeläkevakuuttajien toimintakuluihin. Tällä katetaan muun muassa työeläkkeiden laskemista ja myöntämisestä aihetuvat kulut sekä julkisten alojen työeläkevakuuttajien toimintamenot.
Julkisilla aloilla ei enää vuodesta 2017 lähtien ole siirretty varoja rahastoihin, vaan rahastoja päinvastoin puretaan eläkkeiden maksuun.
Sijoitusvarojen muutos
Varojen määrään vaikuttaa sekä sijoitustuotot että rahastojen käyttö eläkkeiden maksuun.
Varat vähenevät sillä määrällä, jolla rahastoista katetaan maksettavia eläkkeitä. Vielä enemmän sijoitusvarojen määrään vaikuttavat sijoitustuotot. Sijoituksista saadaan käteistuottoja eli osinkoja, korkoja ja vuokratuloja. LIsäksi sijoitusten arvot muuttuvat markkinaolosuhteiden mukaan. Sijoitustuotot voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia.
Julkisten alojen sijoitustuotot olivat 6,1 miljardia euroa vuonna 2023. Rahastoista käytettiin 1,3 miljardia euroa maksettaviin eläkkeisiin. Varojen määrä kasvoi edellä mainituista johtuen 4,8 miljardilla eurolla.
Julkisten alojen työeläkerahastoissa oli yhteensä 92,8 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa.
Maksetut eläkkeet
Julkisilla aloilla maksettujen työeläkkeiden arvo oli vuonna 2023 yhteensä 12,5 miljardia euroa. Tämä katettiin suurilta osin samana vuonna perityillä maksuilla, joiden osuus oli 11,1 miljardia euroa. Rahastoista otettiin 1,3 miljardia euroa työeläkkeiden maksuun.
Julkisten alojen työeläkemenot ovat vuodesta 2017 alkaen olleet suuremmat kuin työeläkemaksuina kerätyt tulot. Erotus katetaan sijoitusvaroilla ja niiden tuotoilla.
Kuvat pdf-tiedostona ja aikaisemmat vuodet
Työeläkerahan kiertokulku -kuvat ovat ladattavissa oheisena pdf-tiedostona.
