Työeläkevakuuttajien hallinto
Työeläkevakuuttajien hallinnolle on tyypillistä, että siinä ovat edustettuna sekä vakuutuksenottajat eli työnantajat että vakuutetut eli työntekijät. Eri työeläkevakuuttajatyyppien hallinnoissa on sekä yhtäläisyyksiä että joitain poikkeavuuksia. Kunkin työeläkevakuuttajan hallinnosta ja eri hallintoelinten tehtävistä on säädetty niitä koskevissa laeissa.
Tämän sivun sisältö
Hallinnosta yleisesti
Hallinnon eri tasojen määrä vaihtelee eläkesäätiöiden kaksiportaisesta eläkeyhtiöiden neliportaiseen rakenteeseen. Eri työeläkevakuuttajatyyppien hallinnon toimielimet on kuvattu seuraavassa taulukossa:
Kaikille työeläkevakuuttajatyypeille yhteisiä hallinnon tasoja ovat hallitus sekä toimitusjohtaja.
Työeläkevakuuttajan hallituksen tyypillisiä tehtäviä ovat seuraavat:
- huolehtia työeläkevakuuttajan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä
- päättää työeläkevakuuttajan sijoitussuunnitelmasta
- huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon järjestämisestä ja valvonnasta.
Työeläkevakuuttajan toimitusjohtajan tehtävänä taas on tyypillisesti hoitaa työeläkevakuuttajan juoksevaa hallintoa. Toimitusjohtajan nimittää työeläkevakuuttajan hallitus.
Työeläkevakuuttajien hallintoon kuuluville henkilöille on tyypillisesti laissa asetettu tiettyjä sopivuus- ja pätevyysedellytyksiä. Vaatimukset koskevat usein erityisesti hallituksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa tai johtoa yleisesti.
Eri työeläkevakuuttajatyyppien hallinnon erityispiirteet on käsitelty seuraavissa kappaleissa.
Eläkekassat
Eläkekassan hallinnosta säädetään eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa.
Eläkekassassa ylintä päätösvaltaa käyttää kassankokous, jossa ovat edustettuina kassan vakuutetut eli työntekijät ja osakkaat eli työnantajat. Kassankokous voi päättää vain sille laissa säädetyistä asioista, kuten
- tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta
- vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
- eläkekassan sääntöjen muuttamisesta.
Kassankokous valitsee myös eläkekassan hallituksen. Eläkekassan säännöissä voidaan määrätä, että työnantajilla on oikeus valita enintään puolet hallituksen jäsenistä. Muiden hallituksen jäsenten vaaliin työnantajat eivät saa osallistua.
Mikäli eläkekassan säännöissä niin määrätään, kassankokouksen sijaan ylintä päätösvaltaa voivat käyttää kassan työntekijöiden ja työnantajien keskuudestaan valitsemat edustajat, jotka muodostavat eläkekassan edustajiston. Jos eläkekassalla on edustajisto, sovelletaan sen kokoukseen kassankokousta koskevia säännöksiä.
Edustajistoon kuuluu vähintään kuusi jäsentä. Sama henkilö ei saa samanaikaisesti olla sekä edustajiston että hallituksen jäsen.
Eläkekassan hallitukseen kuuluu vähintään neljä jäsentä ja vähintään kaksi varajäsentä. Työntekijät valitsevat hallitukseen vähintään kaksi jäsentä ja yhden varajäsenen. Työnantajat valitsevat hallitukseen muut jäsenet.
Jos eläkekassan sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu enemmän kuin neljä jäsentä, on huomioitava, että työnantajaa ja työntekijöitä edustavien hallituksen jäsenten lukumäärien suhde vastaa kohtuullisessa määrin edellä mainittua suhdetta.
Hallituksen puheenjohtajan valitsee hallitus keskuudestaan. Puheenjohtajana ei saa toimia eläkekassan toimitusjohtaja tai vastuullinen matemaatikko.
Eläkekassan hallituksen on johdettava eläkekassaa ammattitaitoisesti, terveiden ja varo-vaisten toimintaperiaatteiden sekä luotettavaa hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti.
Hallituksen jäsenien on oltava hyvämaineisia ja heillä on oltava hyvä työeläkevakuutustoiminnan tuntemus. Lisäksi hallituksessa on oltava hyvä sijoitustoiminnan asiantuntemus.
Toimitusjohtajan on johdettava eläkekassaa ammattitaitoisesti, terveiden ja varovaisten toimintaperiaatteiden sekä luotettavaa hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti.
Lisäksi eläkekassan hallintorakenteeseen voi kuulua hallintoneuvosto, mikäli siitä on ollut määräys kassan omissa säännöissä nykyisen eläkesäätiöitä ja -kassoja koskevan lain voimaantullessa. Tällainen kirjaus on yhdellä eläkekassalla. Kyseisen eläkekassan hallintoneuvoston tehtävät vastaavat työeläkeyhtiöiden hallintoneuvostoille asetettuja tehtäviä.
Eläkesäätiöt
Eläkesäätiöiden hallinnosta säädetään eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa.
Eläkesäätiön ylintä päätösvaltaa käyttää hallitus. Hallitukseen kuuluu vähintään viisi jäsentä ja vähintään kaksi varajäsentä.
Eläkesäätiössä vakuutetut työntekijät valitsevat keskuudestaan hallitukseen vähintään kaksi jäsentä ja yhden varajäsenen.
Työnantaja valitsee loput hallituksen jäsenet ja varajäsenet.
Jos eläkesäätiön sääntöjen mukaan hallitukseen kuuluu enemmän kuin viisi jäsentä, on huomioitava, että työnantajaa ja työntekijöitä edustavien hallituksen jäsenten lukumäärien suhde vastaa kohtuullisessa määrin edellä mainittua suhdetta.
Hallitus valitsee itselleen puheenjohtajan. Puheenjohtaja ei saa toimia eläkesäätiön toimitusjohtajana tai vastuullisena matemaatikkona.
Eläkesäätiön hallituksen on johdettava eläkesäätiötä ammattitaitoisesti, terveiden ja varovaisten toimintaperiaatteiden sekä luotettavaa hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti.
Eläkesäätiön hallituksen jäsenten johtoon kuuluvien henkilöiden on oltava hyvämaineisia ja heillä on oltava hyvä työeläkevakuutustoiminnan tuntemus. Lisäksi hallituksessa on oltava hyvä sijoitustoiminnan asiantuntemus.
Toimitusjohtajan on johdettava eläkesäätiötä ammattitaitoisesti, terveiden ja varovaisten toimintaperiaatteiden sekä luotettavaa hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti.
Työeläkeyhtiöt
Työeläkeyhtiöiden hallinnosta säädetään laissa työeläkevakuutusyhtiöistä.
Työeläkeyhtiön ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous. Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston ja päättää sen jäsenten palkkioista. Yhtiökokous myös vahvistaa työeläkeyhtiön tuloslaskelman ja taseen sekä myöntää vastuuvapauden hallintoneuvostolle, hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Hallintoneuvoston valitsee yhtiökokous. Lain mukaan hallintoneuvostossa on oltava sellaisia vakuutuksenottajien eli työnantajien ja vakuutettujen eli palkansaajien edustajia, jotka valitaan keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Palkansaajien edustajia on oltava vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenmäärästä. Työnantajien edustajia puolestaan on oltava vähintään kuudesosa hallintoneuvoston jäsenmäärästä.
Hallintoneuvoston jäsen ei saa olla toisen työeläkeyhtiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen.
Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toiseksi näistä on valittava palkansaajien edustajien ehdottama henkilö. Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä myös yhtiökokouksen tehtäväksi.
Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluvat
- työeläkeyhtiön hallituksen jäsenten valinta
- hallituksen jäsenten palkkioiden vahvistaminen
- hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevan yhtiön hallinnon valvonta.
Hallintoneuvostolle ei voida antaa muita tehtäviä eikä oikeutta edustaa yhtiötä.
Työeläkeyhtiön hallituksessa tulee olla vähintään kolme jäsentä.
Kuten hallintoneuvostossa, myös hallituksessa on oltava sellaisia työnantajien ja palkansaajien edustajia, jotka valitaan keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Palkansaajien edustajia on vuoden 2020 alusta lähtien oltava vähintään kolmasosa hallituksen jäsenmäärästä, ja työnantajien edustajia vähintään kuudesosa.
Hallituksen jäsen ei saa olla toisen työeläkeyhtiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen.
Hallituksen jäsenten tulee olla hyvämaineisia sekä heillä tulee olla hyvä työeläkevakuutustoiminnan tuntemus. Hallituksessa on myös oltava hyvä sijoitustoiminnan asiantuntemus.
Työeläkeyhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan on johdettava yhtiötä ammattitaitoisesti, terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden sekä luotettavaa hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Näistä toisen tulee olla palkansaajien edustajien ehdottama. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä myös hallintoneuvoston tehtäväksi.
Työeläkeyhtiön toimitusjohtajan on oltava hyvämaineinen, ja hänellä on oltava hyvä työeläkevakuutustoiminnan, sijoitustoiminnan ja liikkeenjohdon tuntemus.
Toimitusjohtaja ei saa olla yhtiönsä hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen tai toimia yhtiön vastuullisena vakuutusmatemaatikkona. Toimitusjohtaja ei saa myöskään olla jonkun toisen työeläkeyhtiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen.
Keva
Kevan hallinnosta säädetään Kevasta annetussa laissa.
Kevan ylintä päätösvaltaa käyttävät valtuutetut, jotka valtiovarainministeriö määrää neljäksi vuodeksi (kuntavaalikaudeksi) kerrallaan.
Valtuutettuja on 30, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Kuusi valtuutettuja ja yhtä monta varajäsentä määrätään lain mukaan kunnallisen alan pääsopijajärjestöjen esityksestä, neljä kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja muut Suomen Kuntaliitto ry:n esityksestä. Kuntaliiton on huomioitava esityksessään kuntavaalien tulos.
Valtuutettujen tehtävänä on muun muassa
- valvoa Kevan hallintoa ja toimintaa
- valita hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä tilintarkastaja
- päättää luottamushenkilöiden palkkioiden ja muiden korvauksien perusteista
- päättää jäsenyhteisöjen maksuosuuksista
- käsitellä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus, päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä
- hyväksyä talouden yleisohjeena noudatettavaksi talousarvio seuraavaksi vuodeksi sekä toiminta- ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi.
Kevan valtuutetut valitsevat hallituksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on yksitoista jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Kolme hallituksen jäsentä ja heidän varajäsenensä tulee lain mukaan valita kunnallisen alan pääsopijajärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Kaksi hallituksen jäsentä ja heidän varajäsenensä valitaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen ehdottamista henkilöistä. Loput hallituksen jäsenet valitaan kuntien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä.
Valtuutetut määräävät hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallituksen tehtävänä on yleisesti valvoa ja ohjata Kevan toimintaa. Lisäksi hallitus päättää eläkevarojen sijoittamista koskevasta suunnitelmasta ja käsittelee muut sijoitustoiminnan kannalta periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat.
Hallituksen jäsenten on oltava hyvämaineisia ja heillä on oltava hyvä työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemus. Hallituksessa on myös oltava hyvä sijoitustoiminnan asiantuntemus.
Lisäksi hallituksen ja toimitusjohtajan on johdettava Kevaa ammattitaitoisesti Kevan toiminnan tarkoitus huomion ottaen sekä hyvää hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti.
Toimitusjohtaja vastaa Kevan toiminnasta ja taloudesta. Toimitusjohtajan sijaisina on kaksi varatoimitusjohtajaa, joiden pääasiallisista vastuualueista päättää hallitus. Sekä toimitusjohtaja että varatoimitusjohtaja ovat virkasuhteessa.
Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
Toimitusjohtajan kanssa voidaan tehdä johtajasopimus.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela
Melan hallinnosta säädetään maatalousyrittäjien eläkelaissa sekä valtioneuvoston asetuksella.
Melan ylintä päätösvaltaa käyttää 15-jäseninen valtuuskunta, jonka asettaa Eläketurvakeskus.
Valtuuskunnan puheenjohtaja on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n nimeämä ja varapuheenjohtaja Eläketurvakeskuksen nimeämä. Valtuuskunnan jäsenistä kymmenen on Melan vakuutettujen taloudellisia etuja valvovien edustavimpien järjestöjen edustajia. Lisäksi valtuuskunnassa on jäsen maa- ja metsätalousministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä valtiovarainministeriöstä. Puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta kullakin valtuuskunnan jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Valtuuskunnan puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla tulee olla hyvä työeläkevakuutustoiminnan tuntemus.
Valtuuskunnan tehtävänä on muun muassa
- päättää Melan toiminnan yleisistä suuntaviivoista
- valvoa hallituksen toimintaa
- valita muut kuin ministeriöitä edustavat hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet
- valita tilintarkastaja
- käsitellä tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus sekä päättää tähän liittyvistä mahdollisista toimenpiteistä.
Melan hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Eläketurvakeskus valitsee Melan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista puheenjohtaja edustaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:ta ja varapuheenjohtaja Eläketurvakeskusta.
Melan valtuuskunta valitsee hallitukseen neljä Melan vakuutettujen taloudellisia etuja valvovien edustavimpien järjestöjen edustajaa. Lisäksi hallituksessa on jäsen maa- ja metsätalousministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä valtiovarainministeriöstä. Puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta kullakin hallituksen jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla tulee olla hyvä työeläkevakuutustoiminnan tuntemus. Hallituksen jäsenen puolestaan on oltava hyvämaineinen. Lisäksi hallituksessa on oltava hyvä eläkelaitoksen toiminnan tuntemus ja sijoitustoiminnan asiantuntemus.
Hallituksen tehtävänä on muun muassa
- huolehtia Melan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallintajärjestelmästä
- päättää Mela-turvaa koskevien asioiden ratkaisemisesta
- antaa lausuntoja ja kehittää tehtäviinsä kuuluvia asioita
- nimittää ja erottaa Melan toimitusjohtaja ja muut johtajat.
Melan toimitusjohtajan on oltava hyvämaineinen. Lisäksi hänellä on oltava hyvä työeläkevakuutustoiminnan, eläkelaitoksen muun toiminnan, sijoitustoiminnan ja liikkeenjohdon tuntemus.
Merimieseläkekassa
Merimieseläkekassan hallinnosta säädetään merimieseläkelaissa.
Merimieseläkekassan ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, johon kuuluu 13 jäsentä sekä heille määrätyt henkilökohtaiset varajäsenet. Sosiaali- ja terveysministeriö nimittää valtuuskunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Valtuuskunnan jäsenistä kaksi edustaa sosiaali- ja terveysministeriötä sekä yksi liikenne- ja viestintäministeriötä. Muista jäsenistä viisi edustaa työnantajia ja viisi työntekijöitä. Työntekijöiden edustajista kolme edustaa miehistöä, yksi kansipäällystöä ja yksi konepäällystöä.
Työnantajia ja työntekijöitä edustavat jäsenet nimitetään alan järjestöjen ehdotusten perusteella.
Sosiaali- ja terveysministeriö määrää yhden valtuuskunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
Valtuuskunnan jäsenellä tulee olla merenkulun, vakuutusalan tai sijoitustoiminnan tuntemusta. Lisäksi valtuuskunnan puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla tulee olla hyvä työeläkevakuutustoiminnan tuntemus.
Henkilö ei voi samanaikaisesti olla sekä valtuuskunnan että hallituksen jäsenenä.
Valtuuskunta päättää Merimieseläkekassan toiminnan yleisistä periaatteista ja valvoo eläkekassan hallituksen ja toimitusjohtajan toimintaa. Lisäksi valtuuskunnan tehtävänä on
- vahvistaa Merimieseläkekassan tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus
- valita tilintarkastaja ja mahdolliset varatilintarkastajat
- määrätä hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot.
Sosiaali- ja terveysministeriö nimittää Merimieseläkekassan hallituksen. Hallitukseen kuuluu viisi jäsentä ja heille määrätyt henkilökohtaiset varajäsenet.
Hallituksen puheenjohtajana ja samalla valtion edustajana toimii ministeriön määräämä jäsen ja varapuheenjohtajana hänen varajäsenensä.
Muista hallituksen jäsenistä kaksi edustaa työnantajia ja kaksi työntekijöitä. Työntekijöitä edustavista jäsenistä toinen edustaa miehistöä ja toinen päällystöä. Päällystöä edustava jäsen nimitetään kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että hallituksessa vuorollaan ovat edustettuina kansipäällystö ja konepäällystö.
Työnantajia ja työntekijöitä edustavat jäsenet nimitetään alan järjestöjen ehdotusten perusteella.
Hallituksen jäsenen on oltava hyvämaineinen. Lisäksi hallituksessa on oltava hyvä merenkulkualan ja sijoitustoiminnan asiantuntemus. Hallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla tulee olla hyvä työeläkevakuutustoiminnan tuntemus.
Merimieseläkekassan hallituksen tehtävänä on muun muassa
- päättää Merimieseläkekassan varojen sijoittamisesta
- antaa lausuntoja ja tehdä esityksiä merenkulkijoiden eläketurvaa ja sen kehittämistä koskevissa asioissa
- nimittää Merimieseläkekassan toimitusjohtaja sekä muut johtavat toimihenkilöt
- hoitaa ne asiat, jotka eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annetussa laissa säädetään hallituksen tehtäviksi.
Merimieseläkekassan toimitusjohtajan on oltava hyvämaineinen. Lisäksi hänellä on oltava hyvä työeläkevakuutustoiminnan, sijoitustoiminnan ja liikkeenjohdon tuntemus.
