Työeläkekuntoutuksella ehkäistään työkyvyttömyyttä
Työeläkekuntoutuksella tarkoitetaan työeläkevakuuttajien järjestämää ja kustantamaa ammatillista kuntoutusta, jonka tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä. Lisäksi työeläkekuntoutuksen tavoitteena on parantaa työn tekemisen mahdollisuuksia silloin, kun henkilö ei enää terveydentilansa vuoksi voi jatkaa entisessä työssään. Tarkoitus on, että työntekijä tai yrittäjä pystyy sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta jatkamaan työelämässä.
Tämän sivun sisältö
Tavoitteena auttaa jaksamaan työelämässä
Lakisääteisen työeläkekuntoutuksen keskeisenä tavoitteena on ehkäistä työntekijöiden ja yrittäjien työkyvyttömyyttä ja siten auttaa jaksamaan työelämässä pidempään. Työeläkekuntoutuksen avulla pyritään ehkäisemään henkilön joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle, tai ainakin myöhentämään työkyvyttömyyseläkkeen alkamista. Työeläkekuntoutus on aina ensisijaista työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.
Työeläkekuntoutus mahdollistaa henkilölle
- ammattitaidon säilymisen ja osaamisen laajenemisen
- paremman toimeentulon verrattuna työkyvyttömyyseläkkeeseen
- korkeamman vanhuuseläkkeen työssä jatkamisen myötä
- toimintakyvyn parantumisen ja työn tuoman sosiaalisen ympäristön säilymisen.
Työnantajan näkökulmasta kuntoutuksen avulla hallitaan työkyvyttömyyden kustannuksia ja henkilöstön riittävyyttä. Koko yhteiskunnan kannalta työeläkekuntoutus siis tukee työurien pidentämistä ja hillitsee samalla työeläkemaksujen nousupainetta.
Työeläkekuntoutus liittyy tiiviisti työelämään ja muuhun yhteiskuntaan. Sekä yksilön että yhteiskunnan edun mukaista on pyrkiä vähentämään työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. Hyvin toimiva yhteistyö työpaikan, työterveyshuollon ja työeläkevakuuttajan kesken on tässä ensisijaista. Työkykyä uhkaavan ongelman varhainen havaitseminen ja tarpeellisen hoidon sekä kuntoutuksen nopea toteuttaminen palauttaa yhä useamman yksilön takaisin työelämään.
Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on, että kokonaisuutena kuntoutukseen käytetyt kustannukset jäävät pienemmiksi kuin vastaava eläkemeno.
Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?
Työeläkekuntoutukseen ovat oikeutettuja niin palkansaajat, yrittäjät kuin maatalousyrittäjätkin edellyttäen, että he täyttävät työeläkekuntoutukselle laeissa asetetut edellytykset.
Oikeus työeläkekuntoutukseen on henkilöllä, jolla on uhka joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle tai joka saa jo määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Uhalla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön sairaus, vika tai vamma johtaisi työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen ilman työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä, vaikka hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet otettaisiin huomioon.
Toinen keskeinen edellytys työeläkekuntoutukselle on, että sen avulla on voitava estää tai siirtää henkilön odotettavissa olevaa työkyvyttömyyttä tai sen avulla voidaan palauttaa työkyky niin, että työssä jatkaminen tai työelämään palaaminen on mahdollista.
Työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytykset
Työeläkekuntoutuksen myöntämisen edellytykset on määritelty eläkelainsäädännössä. Edellytyksiä ovat seuraavat:
- hakija on alle alimman vanhuuseläkeikänsä
- hakijalla on todettu sairaus, vika tai vamma, joka todennäköisesti aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan lähivuosina
- hakijalla on työskentelystä saatuja ansioita yhteensä vähintään 41 143,38 euroa (vuoden 2024 taso) hakemusta edeltäneen viiden kalenterivuoden ajalta
- hakijalla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella
- hakijalla on työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita hakemusta edeltävän 36 kalenterikuukauden aikana (alle 3-vuotiaan lapsenhoitoaika rinnastetaan työskentelyyn työansioita tarkastellessa)
- kuntoutus on tarkoituksenmukaista hakijan työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi.
Työeläkekuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon seuraavat tekijät:
- hakijan ikä
- hakijan ammatti ja aikaisempi toiminta
- hakijan koulutus
- arvio siitä, johtaako työeläkekuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen.
Lisäksi tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa huomioidaan se, lykkääkö työeläkekuntoutus hakijan eläkkeelle jäämistä. Mikäli eläköityminen on edessä kuntoutustoimenpiteistä huolimatta, ei työeläkekuntoutus ole tarkoituksenmukaista. Kuntoutuksella tulee olla eläkemenoa säästävä vaikutus.
Lähellä vanhuuseläkeikää olevien työeläkekuntoutus mitoitetaan ja järjestetään niin, että henkilö voi vielä kuntoutuksen jälkeen palata työelämään.
Mikäli hakija saa hylkäävän päätöksen työeläkekuntoutushakemukseensa, käy sen perusteluista ilmi, miksi haettu etuus on evätty. Jos kielteinen päätös perustuu erityisesti lääketieteellisiin seikkoihin, perusteluihin kirjataan, mitkä asiat ovat vaikuttaneet tapauksen arviointiin ja mitä johtopäätöksiä niiden perusteella on tehty. Lisäksi hakemuksen käsittelyyn osallistuneen asiantuntijalääkärin on laadittava valmistelun aikana oma perusteltu arvionsa, joka kirjataan tapauksen asiakirjoihin.
Hakija voi olla joko itse tai esimerkiksi työterveyshuollon kautta yhteydessä omaan työeläkevakuuttajaansa. Työeläkevakuuttajien kuntoutusasiantuntijat neuvovat ja ohjaavat hakijaa työeläkekuntoutuksen suunnitteluvaiheessa.
Työeläkekuntoutusta haetaan kuntoutushakemuksella. Työeläkekuntoutuksen myöntäminen tiettyyn koulutukseen tai työkokeiluun edellyttää kuntoutussuunnitelmaa ja lääkärin kirjoittamaa B-lausuntoa.
Kuntoutussuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse olla vielä kuntoutusta haettaessa. Tällöin hakija voi hakea ennakkopäätöstä oikeudesta työeläkekuntoutukseen. Ennakkopäätös on voimassa yhdeksän kuukautta, ja sen aikana hakija voi esittää kuntoutussuunnitelmansa.
Työeläkekuntoutusta ei voi hakea jälkikäteen jo aloitettuun kuntoutukseen.
Työeläkevakuuttaja myös selvittää oma-aloitteisesti työkyvyttömyyseläkettä hakevan henkilön oikeuden työeläkekuntoutukseen. Mikäli myöntämisedellytykset täyttyvät, annetaan hakijalle työkyvyttömyyseläkeratkaisun lisäksi ennakkopäätös työeläkekuntoutuksesta. Tällä nopeutetaan henkilöiden pääsyä tarpeelliseen kuntoutukseen. Ennakkopäätös oikeudesta työeläkekuntoutukseen on voimassa yhdeksän kuukautta. Päätös kuntoutuksen sisällöstä annetaan erikseen sen jälkeen, kun hakija on esittänyt kuntoutussuunnitelmansa. Kuntoutussuunnitelma voidaan myös hylätä, mikäli kuntoutussuunnitelmaa ei voida pitää tarkoituksenmukaisena ammatillisena kuntoutuksena.
Työeläkekuntoutuksen keinot
Työeläkekuntoutus on aina yksilöllistä, eli sen sisältö laaditaan kuntoutujan tarpeet ja tilanne huomioiden. Lisäksi työeläkekuntoutus on aina ammatillista, eli siihen eivät sisälly esimerkiksi lääkinnälliset kuntoutustoimenpiteet.
Keskeisiä työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä ovat
- neuvonta ja ohjaus
- työkokeilu omalla työpaikalla tai muussa työssä
- työhönvalmennus
- uudelleenkoulutus tai kurssitus
- taloudellinen tuki elinkeinotoiminnan tai ammatin harjoittamiseen.
Työeläkekuntoutuksen eri muotoja on kuvattu tarkemmin Suositus kuntoutuksena korvattavista toimenpiteistä -sivullamme.
Mikäli kuntoutujalla on voimassa oleva työsuhde, selvitetään ensisijaisesti oman työpaikan mahdollisuudet töiden järjestelyyn tai kuntoutujalle paremmin sopiviin työtehtäviin. Kuntoutuksen onnistumisen todennäköisyys kasvaa, jos työyhteisö on mukana kuntoutuksen toteutumisessa.
Työeläkekuntoutuksen kohteena on aina yksilö. Työeläkekuntoutuksena ei tueta ryhmäkuntoutusta eikä työpaikoilla tapahtuvaa työhyvinvointia ylläpitävää TYHY-toimintaa.
Kaksi tarinaa työeläkekuntoutuksesta:
Työeläkekuntoutus on taloudellisesti edullista
Työkyvyttömyyden torjunta työeläkekuntoutuksella on taloudellisesti edullista kaikille osapuolille. Yksilön edun mukaista on voida jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään, myös paremman vanhuudenturvan kannalta. Työeläkekuntoutuksen aikainen toimeentulo on parempi kuin työkyvyttömyyseläke.
Jos kuntoutuja on työeläkekuntoutuksen aikana kokonaan tai osittain estynyt tekemästä ansiotyötä, hänelle maksetaan kuntoutusrahaa.
Kuntoutusrahan perusta muodostuu siitä työkyvyttömyyseläkkeestä, johon kuntoutujalla sillä hetkellä olisi oikeus, jos hän jäisi työkyvyttömyyseläkkeelle. Tätä työkyvyttömyyseläkettä korotetaan 33 prosentin kuntoutuskorotuksella. Nämä yhdessä muodostavat kuntoutusrahan.
Jos kuntoutuja ansaitsee työeläkekuntoutuksen aikana enemmän kuin puolet vakiintuneesta ansiostaan, hänelle voidaan maksaa osakuntoutusrahaa. Sen suuruus on puolet kuntoutusrahasta.
Jos työnantaja maksaa kuntoutuksen ajalta palkkaa, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle.
Kuntoutujalle voidaan myös maksaa työkyvyttömyyseläkkeen suuruista kuntoutusrahaa harkinnanvaraisena kuntoutusavustuksena siltä ajalta, jolloin hänelle laaditaan kuntoutussuunnitelmaa tai kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta.
Jos henkilö on kuntoutustuella, ja osallistuu työeläkekuntoutukseen, ei hänelle makseta kuntoutusrahaa. Sen sijaan hän saa kuntoutustuen lisäksi kuntoutuskorotusta, mikä on 33 prosenttia kuntoutustuen määrästä.
Kuntoutuksesta aiheutuvia kuluja, kuten matkakustannuksia ja opiskelutarvikkeita korvataan erikseen työeläkevakuuttajien yhdessä laatiman suosituksen perusteella.
Kuntoutuksen työnjako
Työeläkevakuuttajilla on ensisijainen vastuu työelämässä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta. Työeläkekuntoutuksesta vastaa pääsääntöisesti se työeläkevakuuttaja, jossa henkilön työeläkevakuutus on tai jossa vakuutus viimeksi oli.
Työeläkekuntoutus on kuitenkin vain yksi ammatillisen kuntoutuksen muoto. Työeläkevakuuttajien lisäksi ammatillista kuntoutusta tarjoavat Kela, työvoimahallinto sekä tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt.
- Kela järjestää ammatillista koulutusta niille, joilla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen. Heitä ovat muun muassa pitkään työelämän ulkopuolella olleet.
- Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt vastaavat kuntoutuksesta silloin, kun kuntoutuksen tarve johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista tai liikennevahingosta.
- Työvoimahallinto järjestää puolestaan kuntoutusta vajaakuntoisille työnhakijoille.
- Ammatillista kuntoutusta voidaan tukea myös lääkinnällisellä kuntoutuksella, jota järjestää terveydenhuolto yhdessä Kelan kanssa.
Kuntoutuksella on siis monia vastuutahoja. Siksi on tärkeää, että eri toimijoiden välillä on selkeät pelisäännöt. Ne varmistavat, että yksilön kuntoutukseen pääsy on mahdollisimman jouhevaa.
