Työeläkejärjestelmän historia
Lakisääteisen työeläkejärjestelmän juuret ovat 1950 ja 1960 lukujen taitteessa. Ensimmäinen ryhmä, joka sai oman eläkelain, olivat merenkulkijat. Merimieseläkelaki tuli voimaan vuonna 1956. Nykymuotoinen työeläketurva syntyi muutoin pääasiassa 1960-luvulla.
Työntekijäin eläkelaki tuli eduskunnan käsittelyyn kansanedustajien lakialoitteiden pohjalta vuonna 1961. Lain mukaan työsuhteen tuli kestää vähintään kuusi kuukautta ennen kuin se oikeuttaisi eläketurvaan. Eduskunnan työväenasian valiokunta edellytti hallituksen kuitenkin selvittävän mahdollisuudet eläkejärjestelmän luomiseksi myös niille työaloille, joissa työt yleensä kausiluontoisesti kestävät vuosittain vähemmän kuin kuusi kuukautta. Näitä olivat esimerkiksi rakennus-, metsä- ja uittotyöt sekä satamatyöt.
Sosiaaliministeri asetti kausityöntekijäin eläkekomitean kesäkuussa 1961. Komitea jätti ehdotuksen lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevien työntekijäin eläkelaista syyskuussa.
Tasavallan presidentti vahvisti työntekijäin eläkelain TEL:n 8.7.1961. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki LEL vahvistettiin 9.2.1962. Molemmat lait tulivat voimaan samanaikaisesti heinäkuun 1.päivä vuonna 1962.
Työeläkejärjestelmän kehitys
Lakien säätämisen yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus seuraa eläketurvan kehitystä ja korjaa tilanteen, mikäli se havaitsee joidenkin työntekijäryhmien jäävän eläketurvan ulkopuolelle. Eläketurvaa kehitettiinkin tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tiiviisti.
Työeläkejärjestelmän ”merkkivuosia” ovat olleet muun muassa seuraavat:
- 1956 Merimiesten eläkelaki MEL
- 1962 Työntekijäin eläkelaki TEL
- 1962 Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki LEL
- 1964 Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki KVTEL
- 1966 Kirkon eläkelaki KiEL
- 1967 Valtion eläkelaki VEL
- 1967 Perhe-eläkelaki
- 1970 Yrittäjän eläkelaki YEL ja Maatalousyrittäjän eläkelaki MYEL
- 1971 Työttömyyseläke
- 1975 Tasokorotus: vuotuinen karttuma nostettiin 1 %:sta 1,5 %:iin
- 1986 Taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien eläkelaki TaEL
- 1990 Perhe-eläke myös miesleskille, ja leskeneläkkeen eläkevähennys
- 1993 Palkansaajien työeläkemaksu
- 2003 Kunnallinen eläkelaki KuEL
- 2005 Eläkeuudistus
- 2007 Työntekijän eläkelaki TyEL (yhdisti TEL:n, LEL:n ja TaEL:n)
- 2007 Valtion eläkelaki VaEL
- 2007 Työntekijän eläkelaki TyEL
- 2009 Apurahansaajien eläketurva (osana MYEL:ä)
- 2016 Merimiesten eläkelaki MEL:n uudistus
- 2017 Eläkeuudistus
- 2022 Perhe-eläkeuudistus
Työeläkelainsäädäntöä on kehitetty alusta alkaen yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä valtion kanssa. Työeläkkeiden maksajina ovat työntekijät ja työnantajat. Siksi on nähty perustelluksi, että ne osallistuvat myös järjestelmää koskevaan päätöksentekoon. Tämä kolmikantainen valmistelu ja päätöksenteko on käytössä yhä tänäkin päivänä.
Lisätietoa työeläkejärjestelmän historiasta
Lisätietoa työeläkejärjestelmän synnystä löydät esimerkiksi seuraavista teoksista:
- Työeläke (Kirjoittajina Rissanen, Grönlund, Herrlin, Kouvonen, Levander, Lilius, Mannonen, Mustonen, Perälehto-Virkkala ja Suotunen)
- Ansioiden mukaan- Yksityisalojen työeläkkeiden historia (Kirjoittajina Hannikainen ja Vauhkonen)
Tarkempi kuvaus eläketurvan muutoksista on luettavissa Eläketurvakeskuksen sivuilta.