Siirry sisältöön

Eri toimijoiden vastuut ja tehtävät

Työeläkejärjestelmän keskeisimpiä toimijoita ovat työeläkevakuuttajat, jotka huolehtivat lakisääteisen työeläketurvan toimeenpanosta. Ne hoitavat työeläkevakuutuksia ja sijoittavat kertynyttä eläkevarallisuutta tulevia eläkkeitä varten. Työeläkevakuuttajien lisäksi työeläkejärjestelmässä on useita muita toimijoita, joista kullakin on määritelty tehtävänsä.

Tällä sivulla on kuvattu lyhyesti kunkin toimijan roolia työeläkejärjestelmässä. 

Myös Tela on yksi työeläkejärjestelmän toimijoista, sillä olemme työeläkealan edunvalvontajärjestö. Toiminnastamme on kerrottu tarkemmin Toiminnan tarkoitus -sivullamme.

Työeläkevakuuttajat

Työeläkevakuuttamisen käytännöistä huolehtivat työeläkevakuuttajat. Ne keräävät vakuutusmaksut ja tiedot työntekijöistä ja yrittäjistä, sekä myöntävät ja maksavat eläkkeet.  

Työeläkevakuuttajat ovat rahastojensa vuoksi varsin suuria sijoittajia ja siten myös finanssialan toimijoita. Tämä rooli on säännelty. Eläkevarat on tarkoitettu lakisääteisten työeläkkeiden maksamiseen. Ne on siksi sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sijoitusten hajauttamista eri tavoin. Lisätietoja aiheesta löytyy Sijoitustoiminnan sääntely -sivultamme. 

Työeläketurvan toimeenpano on hajautettu. Yksityisillä aloilla työeläkevakuuttamista hoitavat yksityisoikeudelliset työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat. Merenkulkijoilla ja maatalousyrittäjillä on omat erilliset eläkelaitoksensa.  

Yksityisalojen toimijat kilpailevat keskenään. Kilpailu keskittyy toiminnan tehokkuuteen ja palveluun sekä sijoitusten tuottoihin. Työeläkemaksut ja eläke-etuudet määräytyvät hallinnollisin perustein eikä niillä voi kilpailla. 

Julkisella sektorilla työeläketurvan toimeenpanija on niin kuntien, valtion kuin seurakuntien osalta Keva. Lisäksi Keva vastaa Kelan toimihenkilöiden ja Suomen Pankin henkilökunnan eläketurvan toimeenpanosta. Eläkkeiden rahoituksen osalta Kevan rooli kuitenkin vaihtelee: Keva vastaa vain kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta. Valtion eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto sekä Kela ja Suomen Pankki vastaavat kukin omien työntekijöidensä työeläkkeiden rahoittamisesta.  

Eri työeläkevakuuttajia on kuvattu tarkemmin Erilaiset työeläkevakuuttajat -sivullamme.  

Yhteistyö eri toimeenpanijoiden kesken on saumatonta. Se näkyy esimerkiksi työeläkkeen hakijalle siinä, että hänen täytyy toimittaa vain yksi eläkehakemus sille vakuuttajalle, joka on vakuuttanut hänen työansioitaan eniten työuran lopussa. Tämä vakuuttaja selvittää eläkkeen myöntämisessä tarvittavat tiedot mahdollisilta muilta eläkevakuuttajilta, eli yksittäisen vakuutetun ei tarvitse itse selvittää aiempia eläkekertymiään eri tahoilta. 

Eläketurvakeskus

Eläketurvakeskus (ETK) on työeläketurvan kehittämisen ja toimeenpanon lakisääteinen yhteistyöelin. Sen asema ja tehtävät on laissa säädetty.

ETK:n tehtäviä ovat muun muassa seuraavat:

  • tutkimusten, tilastojen ja taustaselvitysten tuottaminen työeläketurvan arviointia, kehittämistä ja uudistusten seurantaa varten
  • työeläketurvaa koskevan lainvalmistelun tukeminen
  • työeläketurvan toimeenpanoon liittyvien palvelujen, kuten tietologistiikan, kustannustenjaon ja aktuaaripalvelujen hoitaminen
  • työeläketurvaa koskeva tiedottaminen, koulutus ja neuvonta
  • työeläketurvaan liittyvien laki-, ulkomaan- ja valvontapalvelujen tuottaminen
  • työeläkeasioissa kansainvälisenä yhdyslaitoksena toimiminen ja kaikkien Suomessa asuvien ulkomaista eläkettä koskevien hakemusten välittäminen ulkomaille.

ETK:n tehtäviin kuuluu myös työeläkevakuuttamisen valvonta sekä eläkevakuuttajien ohjeistaminen soveltamisohjeilla ja tulkintaratkaisuilla. 

Lisäksi ETK toimii työeläkealan keskeisenä rekisterinpitäjänä. Lähes kaikki yksityisen ja julkisen sektorin työeläkevakuuttajat ylläpitävät eläkkeen ansaintatietoja työeläkealan yhteisessä ansaintarekisterissä. 

Lisätietoja ETK:n roolista työeläkejärjestelmässä löytyy ETK:n verkkosivuilta.

Työmarkkinakeskusjärjestöt

Työeläketurva rahoitetaan pääosin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työeläkemaksuilla. Työeläketurvan rahoittajilla on keskeinen rooli myös työeläkejärjestelmän kehittämisessä, jossa työnantajia ja työntekijöitä edustavat työmarkkinoiden keskusjärjestöt. 

Työeläketurvan sisältöä ja rahoitusta on järjestelmän alusta saakka kehitetty työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotteluissa. Myös valtio osallistuu neuvotteluihin (katso myös kohta Sosiaali- ja terveysministeriö). Tällaista valmistelutapaa kutsutaan kolmikantaiseksi valmisteluksi.  

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa eläkelainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta. Ministeriö tekee tiivistä yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen, eli työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen kanssa. Tämä niin sanottu kolmikantainen valmistelu työeläkeasioissa perustuu siihen, että työeläketurva katetaan työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työeläkemaksuilla.   

STM vastaa myös työeläkeyhtiöiden toimilupahakemusten käsittelystä, yksityisalojen työeläkemaksujen laskuperusteiden vahvistamisesta sekä työeläketurvaan liittyvien indeksien vahvistamisesta.  

Eduskunta

Kuten kaikki lakiesitykset, myös työeläkejärjestelmään liittyvät lait hyväksytään eduskunnassa. Työeläkealaan liittyvät lakiesitykset käsitellään useimmiten eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, mutta aiheesta riippuen myös muissa oleellisissa valiokunnissa. Valiokunnat kutsuvat asiantuntijakuulemisiin yleensä sekä työmarkkinajärjestöjen että työeläkevakuuttajien edustajat. Työeläkevakuuttajia valiokuntakuulemisissa edustaa useimmiten Tela. 

Finanssivalvonta

Suomen Pankin yhteydessä toimiva Finanssivalvonta (Fiva) vastaa muun muassa yksityisalojen työeläkevakuuttajien toiminnan valvonnasta. Fivan valvottavia ovat siten esimerkiksi työeläkeyhtiöt, eläkekassat ja -säätiöt sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitos ja Merimieseläkekassa.  

Fivan valvonta kattaa työeläkevakuuttajien talouden, vakavaraisuuden, hallinnon ja menettelytapojen valvonnan. 

Fiva myös vahvistaa eläkekassojen ja -säätiöiden säännöt sekä niiden muutokset ja ylläpitää eläkekassa- ja -säätiörekisteriä. Lisäksi Fiva antaa työeläkevakuuttajia koskevia määräyksiä ja ohjeita omassa määräys- ja ohjekokoelmassaan (MOK). 

Julkisen sektorin työeläkevakuuttajien osalta Fiva valvoo Kevan rahoitustoiminnan suunnittelua ja varojen sijoittamista sekä valtion ja kirkon eläkerahastojen sijoitustoimintaa. 

Ajankohtaista aiheesta

Aiheeseen liittyvää