Siirry sisältöön

Toimintamme vuonna 2023

Uudistimme strategiamme kevään 2023 aikana ja selkeytimme sen myötä tekemisemme tapaa, roolejamme ja tavoitteitamme. Strategiamme ytimessä on toimintamme näkemyksellisyyden vahvistaminen, viestintämme kirkastaminen ja työmme tavoitteellisuuden lisääminen. Uusi strategiamme ulottuu vuoteen 2027 saakka.

Edunvalvontamme keskiössä olivat kevään 2023 eduskuntavaalit sekä niiden jälkeen muodostetun hallituksen ohjelmaan sekä hallitusohjelman eläkeuudistuskirjaukseen liittyvien asioiden taustoittaminen ja tiedontuotanto. Päivittäisessä työssämme keskityimme kolmeen rooliimme. Ne ovat alamme edunvalvoja, yhteistyön vahvistaja ja ymmärryttäjä.

Koonti vuoden 2023 tekemisistä.

Yhteiskunnallinen keskustelu eläkeuudistuksesta alkoi

Eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen

Jatkoimme edellisvuonna lanseeraamaamme Kansan Eläkeradiota. Tuotimme sen muodossa audioklippejä ja faktapaketteja kansanedustajaehdokkaille työeläkejärjestelmään liittyvistä keskeisistä teemoista. Järjestimme ehdokkaille suunnattuja tietoiskutilaisuuksia ja tarjosimme näkökulmia eläkkeitä ja väestön ikääntymistä koskevaan keskusteluun.

Tuotimme hallitusohjelmaneuvottelujen aikana työeläkejärjestelmää koskevia taustamateriaaleja neuvotteluja käyville osapuolille ja osallistuimme julkiseen keskusteluun työeläkejärjestelmän taloudesta ja rahoituksesta sekä niiden suhteesta koko julkisen talouden kokonaisuuteen.

Kävimme myös kuultavana hallitusohjelmaneuvottelujen kestävän julkisen talouden kokonaisuutta käsitelleessä työryhmässä.

Eläkeuudistuksen toimeksiantoa koskevaan keskusteluun vaikuttaminen

Pääministeri Orpon hallitus antoi syksyllä työmarkkinakeskusjärjestöille toimeksiannon seuraavan eläkeuudistuksen valmistelusta. Toimeksianto poiki aiheelle runsaasti näkyvyyttä. Keskustelua käytiin etenkin työeläkejärjestelmää koskevan sopeutustarpeen mittakaavasta ja vaikutuksista, sijoitustuottojen parantamiseen tähtäävän uudistuksen roolista, sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän merkityksestä sekä työeläketalouden roolista muun julkisen talouden tasapainottamisessa. Käsittelimme näitä aiheita laajasti myös omassa viestinnässämme.

Tuotimme eläkeuudistuksen aiheista runsaasti sisältöjä sekä omille verkkosivuillemme että mediaan. Taustoitimme mediaa ja pidimme yhteyttä työmarkkinaosapuoliin, ministeriöiden virkamiehiin ja niiden poliittiseen johtoon. Keskustelimme niin hallitus- kuin oppositiopuolueidenkin kanssa eläkeuudistusta koskevan hallitusohjelmakirjauksen tulkinnasta, tavoitteista ja mahdollisista vaikutuksista. Tavoitteenamme oli ymmärryttää päättäjiä ja valmistelijoita sekä mediaa alan eläkeuudistukseen liittyvistä näkemyksistä eläkeuudistukseen sekä myös ymmärtää itse paremmin eri toimijoiden näihin asioihin liittyviä tulokulmia.

Osallistuimme omalla panoksellamme myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmän (ENR) käynnistämien työeläkejärjestelmän riskinkantokykyä vahvistavien selvitysten laadintaan.

Pyrimme osaltamme kiinnittämään eläkejärjestelmän kehittämistä koskevaa keskustelua myös niihin laajempiin tekijöihin, jotka vaikuttavat järjestelmän kestävyyteen. Niitä ovat muun muassa kestävä väestöpolitiikka ja työperäisen maahanmuuton merkitys sekä työurien pidentäminen ja työkyvyttömyyden vähentäminen. Eläkeuudistusta koskevassa keskustelussa keskityimme erityisesti sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. Käsittelimme monia näistä teemoista myös Salaisuuksien jäljillä -videosarjassamme.

Keskeiset lainsäädäntöhankkeet

Työpöydällämme ei ollut merkittäviä lainsäädäntöhankkeita vuonna 2023 johtuen keväällä käytyjen eduskuntavaalien tuomasta katkoksesta eduskunnan ja ministeriöiden työhön. Tästä poikkeuksena oli kaksi jo aiemmin käynnistynyttä lakihanketta.

Hallintolain ja tiedonhallintalain uudistaminen automaattisen päätöksenteon osalta

Edellisvuonna alkanut eduskuntakäsittely hallintolain ja tiedonhallintalain uudistamisesta päättyi kevään 2023 aikana. Olimme antaneet asiasta kriittisen lausunnon hallintovaliokunnalle, sillä mielestämme tiedonhallintalain muutosehdotukset eivät ottaneet riittävällä tavalla huomioon yksityistä vakuutusalaa koskevia erityispiirteitä lakisääteisessä vakuutustoiminnassa.

Hallintovaliokunta muutti lakiesitystä käsittelyssään niin, että keskeisimmät lausunnossamme esitetyt huolenaiheet poistuivat. Hallintovaliokunnan mietinnössä dokumentaation, laadunvalvonnan ja käyttöönottopäätöksen vaatimuksia oli huomattavasti karsittu ja selkeytetty. Eduskunta hyväksyi automaattista päätöksentekoa koskevat lakiehdotukset muutettuina valiokunnan mietinnön mukaisesti.

Henkilötunnuksen uudistaminen

Henkilötunnuksen ja digitaalisen henkilöllisyyden uudistamiseen liittyvä lakiesitys raukesi välimerkkiuudistusta lukuun ottamatta, sillä eduskunta ei ehtinyt käsitellä lakiesityksiä ennen istuntokauden loppua.

Muut edunvalvontahankkeet

Maksuluokkamallin kehittäminen

Valmistelimme vuonna 2022 työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kehittämiseen liittyvän ehdotuksen laskuperustejaoksessamme. Työstimme vuonna 2023 malliin tehtävien muutosten yksityiskohtia ja toimitimme ehdotuksen sosiaali- ja terveysministeriölle, joka vahvisti muutokset loppuvuodesta.

Maksuluokkamaliin tehtyjen tarkennusten tavoitteena on edistää yli 55-vuotiaiden ja osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia sekä kannustaa yrityksiä oikea-aikaiseen kuntouttamiseen. Tarkennukset tulivat voimaan vuoden 2024 alusta, mutta isommilta osin muutokset vaikuttavat vasta vuoden 2028 maksusta alkaen.

Työkyvyttömyyseläkeriskin hallinta osaksi lainsäädäntöä

Jatkoimme alamme oman työkyvyttömyyseläkeriskin hallinnan lakiin saamista koskevan aloitteemme valmistelua. Tehtävää ei nykyisellään ole säädetty lailla yksityisalojen työeläkevakuuttajien tehtäväksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö perusti työkyvyttömyyseläkeriskin hallintaa valmistelevan epävirallisen työryhmän syksyllä 2023. Olimme mukana työryhmän työssä.

Teetimme asianajotoimisto Castrén & Snellmanilla oikeudellisen arvion voimassa olevan lainsäädännön asettamista reunaehdoista henkilötietojen käytölle työkyvyttömyysriskin hallinnassa.

Konkurssia ja selvitystilaa koskevien säännösten selkeyttäminen

Jatkoimme alan oman lakisääteistä työeläkevakuutustoimintaa harjoittavien työeläkevakuuttajien konkurssia ja selvitystilaa koskevien säännösten selkiyttämistä koskevan aloitteen valmistelua. Teetimme riippumattomalla selvityshenkilöllä insolvenssioikeudellisen selvityksen selvitystilaa ja konkurssia koskevista oikeudellisista epäkohdista sekä vaihtoehdoista niiden ratkaisemiseksi.

Pyrimme vaikuttamaan sosiaali- ja terveysministeriöön sen puolesta, että työeläkevakuuttajien insolvenssisääntelyn keskeisimmät epäkohdat saataisiin ratkaistua.

Eläkesäätiöiden ja -kassojen toiminnan ulkoistaminen

Osallistuimme sosiaali- ja terveysministeriön asettamaan työryhmään, jonka tehtävänä on selvittää eläkesäätiöiden ja -kassojen toimintojen ulkoistamiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Työryhmän työ jatkuu syyskuuhun 2024 asti.

Muu yhteiskunnallinen keskustelu ja tiedontuotanto

Osallistuimme omilla näkemyksillämme ja kokoamillamme tiedoilla julkiseen keskusteluun myös muun muassa mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden kasvusta ja yrittäjän eläkelain täsmennyksestä ja kehittämisestä.

Tuotimme aiheista sisältöä omille verkkosivuillemme ja mediaan, ja kävimme siihen liittyviä taustakeskusteluja sekä päättäjien että median edustajien kanssa. Käsittelimme teemoja myös Salaisuuksien jäljillä -videosarjamme jaksoissa.

Laadimme verkkosivuillemme seuraavat neljännesvuosittaiset tilastot:

  • työeläkevarojen määrä, kohdentuminen ja tuotto
  • työeläkevakuutusten (TyEL ja YEL) siirtoliike työeläkeyhtiöiden välillä
  • osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun muutosta ennakoivan indeksin painokertoimet ja osaindeksien pisteluvut
  • työeläkevakuuttajien vastuuvelkaan ja vakavaraisuuteen liittyvät tilastotiedot (Eläketurvakeskuksen ja Finanssivalvonnan tuottamien tietojen pohjalta).

Lisäksi tuotimme seuraavat vuosittaiset julkaisut:

Yhteiskunnallinen koulutus ja sidosryhmätoiminta

Uudistimme työeläkevakuuttajien hallinnon jäsenille suunnatun koulutuskokonaisuutemme. Kokonaisuudessa käsiteltiin muun muassa työeläkejärjestelmän perusteita, kestävyyttä, rahoitusta ja sijoitustoimintaa sekä riskienhallintaa ja vakavaraisuutta. Kokonaisuuteen sisältyi yhteensä 10 erillistä verkkokoulusta. Järjestimme koulutuskokonaisuuden yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Eläketurvakeskuksen kanssa.

Järjestimme hallinnon koulutusohjelmaan osallistuneille myös ajankohtaistilaisuuden hallitusohjelman eläkkeitä koskevista kirjauksista sekä sijoitusuudistukseen liittyvistä kysymyksistä.

Järjestimme yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja työeläkeyhtiöiden kanssa kiertueen yrittäjien eläketurvasta. Kävimme maakunnallisissa ja verkkotilaisuuksissa läpi yrittäjien eläkelain muutoksen vaikutuksia sekä käytännön esimerkkejä YEL:n merkityksestä eri elämäntilanteissa.

Tarjosimme kansanedustajille, kansanedustajien avustajille ja eduskunnan ryhmäkanslioiden henkilökunnalla Teams-perehdytyksen eläkeuudistuksen askelmerkeistä ja eri keinoista.

Järjestimme yhdessä palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa kaksi eläkeuudistusta käsittelevää työeläkekoulua ammattiliittojen aktiiveille. Kävimme niissä läpi eläkeuudistuksen neuvotteluprosessia, palkansaajien tavoitteita uudistukseen liittyen sekä hallitusohjelman kirjausta sääntöpohjaisesta vakautusjärjestelmästä.

Järjestimme yhdessä Kelan kanssa lääkäreille suunnatun tilaisuuden keinoista, joilla lääkärit voivat tukea syöpään sairastuneen potilaan työkykyä ja työhön paluuta.

Järjestimme koulutustilaisuuden nuorille päättäjille ja vaikuttajille työeläkejärjestelmän perusteista ja nuorten asemasta työeläkejärjestelmässä.

Lisäksi osallistuimme sidosryhmiemme tilaisuuksiin omilla puheenvuoroillamme sekä tapasimme nykyisiä ja tulevia päättäjiä että muita yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Tapahtumat ja yhteistyöhankkeet

Järjestimme vuosittaiset Omenajuhlamme syyskuussa. Julkaisimme niiden yhteydessä yhdessä SOSTE ry:n kanssa tuottamamme raportin ikääntyvän yhteiskunnan tulevaisuudesta ja strategisista valinnoista. Raportti pohjautuu vuosina 2021–2023 kokoontuneen 11 vaikuttajan aivoriiheen. Rakensimme aivoriihen työskentelyn pohjalta neljä skenaariota ikääntyvälle Suomelle. Skenaarioista käytiin debatti keskustelutilaisuudessa, jonka yhteistyökumppanina toimi Yle ja joka striimattiin suorana Yle Areenassa.

Olimme mukana E2 Tutkimuksen Tulevaisuuden Suomen tekijät -hankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja työelämän akuutteihin ongelmiin, kuten tekijäpulaan ja polarisaatioon. Hankkeessa julkaistiin vuoden aikana kaksi tutkimusraporttia, joista ensimmäinen käsitteli ulkomaalaisten työntekijöiden kokemuksia suomalaisesta työelämästä ja toinen sukupolvien erilaisia odotuksia työelämältä. Hanke jatkuu kokonaisuudessaan vuoteen 2024.

Olimme mukana tukemassa somevaikuttajavetoista Muutostöissä-kampanjaa. Kampanjassa 20 erilaisista taustoista tulevaa, Suomessa asuvaa somevaikuttajaa pyrki herättämään keskustelua kulttuurisesti moninaisen työelämän mahdollisuuksista sekä sen esteistä. Kampanjaa veti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja arvopohjaisiin yhteistöihin erikoistunut vaikuttajamarkkinointitoimisto PING Helsinki.

Työskentely eri työryhmissä

Osallistuimme vuoden aikana useiden eri ministeriöiden ja muiden sidosryhmiemme alaisuudessa toimisiin työryhmiin ja neuvottelukuntiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön alaiset työryhmät, neuvottelukunnat ja jaostot:

  • työkyvyttyömyyseläkeriskin hallintaa valmisteleva epävirallinen työryhmä
  • eläkesäätiöiden ja -kassojen toimintojen ulkoistamista käsittelevä työryhmä
  • vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä neuvottelukunta
  • EU-asioiden valmistelujaostot
    • EU16 (vakuutuspalvelut)
    • EU25 (sosiaaliasiat)
    • EU27 (henkilöiden liikkuvuuteen liittyvät sosiaaliturvakysymykset).

Muiden ministeriöiden ja sidosryhmien alaiset ryhmät ja toimikunnat:

  • EU:n julkisen sektorin yhteisten tilinpäätösstandardien (EPSAS) kansallinen valmistelutyöryhmä (valtiovarainministeriö)
  • EU-asioiden valmistelujaosto EU10 (rahoituspalvelut ja pääomaliikkeet)
  • tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmä (valtiovarainministeriö)
  • Palkka.fi -valtuutetut (verohallinto)
  • Kelan neuvottelukunta (Kela)
  • työterveyshuoltofoorumi (Kela)
  • eläkefoorumi (Kela)
  • finanssialan sektori ja vakuutusalan poolitoimikunta (Huoltovarmuuskeskus)
  • aktuaaritoimikunta (Finanssiala ry)
  • työeläkevakuutuksen johtokunta (Finanssiala ry)
  • kansalaisviestinnän ryhmä (Eläketurvakeskus)
  • tietohallintoryhmä (Eläketurvakeskus ja Tela)
  • tietosuojaryhmä (Eläketurvakeskus)
  • Kuntoutussäätiön hallitus (Kuntoutussäätiö).

Eurooppalaiset ja kansainväliset työryhmät:

  • AEIP:n (The European Association of Paritarian Institutions) hallitus
  • AEIP Commission I – EU Coordinated Retirement Schemes (I pilarin eläkkeitä käsittelevä työryhmä)
  • AEIP Commission II – Occupational Pension Funds (eläkerahastoja käsittelevä työryhmä)
  • AEIP Commission III – Health and Provident Funds and Task Force Health and Care

Hallinto ja talous

Viimeistelimme uuden strategiamme kevään 2023 aikana. Uudistimme loppuvuodesta myös työajan seurantamme, tilikarttamme ja taloushallintojärjestelmämme.

Henkilöstössämme tapahtui muutoksia edellisvuodelta siirtyneiden korvausrekrytointien valmistumisen sekä yhden toisen työnantajan palvelukseen siirtymisen vuoksi. Toimistossamme työskenteli vuoden lopussa 17 henkilöä.

Toimintamenomme olivat vuonna 2023 yhteensä 3,1 miljoonaa euroa.

Ajankohtaista toiminnassamme

Nimitys Telassa: Mikael Kulikoff johtajaksi

Työeläkevakuuttajat Telan johtajaksi on nimitetty 1.11.2024 alkaen filosofian maisteri Mikael Kulikoff (51). Kulikoff on työskennellyt Telassa kehityspäällikkönä vuodesta 2009 alkaen.

Esittelyssä Leena Vänni

Saimme työyhteisöömme uuden telalaisen, kun Leena Vänni aloitti syyskuussa media- ja markkinointiviestinnän asiantuntijana. Leenan vastuulla on erityisesti ulkoinen viestintä. Leena…

Lue myös aiemmat toimintakatsaukset: