Toimintamme vuonna 2019

Eduskunta- ja europarlamenttivaalit, yksityisen ja kunnallisen eläkejärjestelmän yhdistämiseen liittyvät hankkeet sekä työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kestävyydestä käydyt keskustelut siivittivät toimintavuottamme 2019. Näiden ohella teimme perustyötämme eli osallistuimme alaamme koskevan lainsäädännön valmisteluun, tuotimme tilastotietoa työeläkevaroista ja koulutimme sekä työmarkkinajärjestöjen aktiiveja että työeläkevakuuttajien hallinnon jäseniä työeläkejärjestelmän perusteista. Lisäksi viestimme alamme asioista aktiivisesti eri kanavissa ja osallistuimme alamme asioita koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Yleiskatsaus

Työmme painopisteet olivat strategiamme mukaisesti luottamuksen rakentaminen, työhön kannustaminen sekä Euroopan unioniin ja kansalliseen lainsäädäntöön vaikuttaminen. Niin ikään strategiamme mukaisesti keskeisenä tehtävänämme on tuottaa luotettavaa tietoa ja perusteltuja näkökulmia työeläkejärjestelmästä päätöksenteon tueksi. Strategiakautemme päättyi vuoden 2019 lopussa, ja vuoden aikana valmistelimme uutta strategiaa vuosille 2020-2023.

Toimintamenomme olivat vuonna 2019 yhteensä 3.256.877 euroa.

Henkilöstössämme oli vuoden aikana tehtävä- ja henkilöstövaihdoksia sekä perhe- ja opintovapaasijaisuuksia. Palveluksessamme oli vuoden lopussa 19 henkilöä.

Vaalivaikuttaminen

Toimintavuoden keskeisimpiä asioita olivat eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan sekä europarlamenttivaaleihin vaikuttaminen. Kantavana teemanamme oli ”Kestävää huolenpitoa kaikille sukupolville”.

Järjestimme sekä eduskuntavaaliehdokkaille että valituille kansanedustajille koulutusta työeläkejärjestelmästä ja tarjosimme heille tietoa järjestelmän periaatteista. Toteutimme myös kansanedustajaehdokkaille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa selvitimme ehdokkaiden näkemyksiä työeläkejärjestelmän perusperiaatteista ja niiden takana olevista arvoista. Hyödynsimme kyselyn tuloksia ehdokkaille ja valituille kansanedustajille suunnatussa viestinnässämme.

Pohjustimme toukokuussa pidettyjä europarlamenttivaaleja koskevaa yhteiskunnallista keskustelua järjestämällämme seminaarilla EU:n tulevaisuudesta. Seminaarin yhteydessä julkaisimme myös teemalehden, ”Kolme kysymystä Euroopan tulevaisuudesta”, jossa käsiteltiin väestökehitystä, ilmastonmuutosta ja euroalueen vakautta sekä näiden teemojen yhteyksiä työeläkejärjestelmään.

Edunvalvonta ja analyysit

Lainsäädäntöön vaikuttaminen

Vaikutimme toimialaamme koskevien lainsäädäntöhankkeiden valmisteluun. Keskeisimpiä olivat kansallinen tulorekisterihanke, yrittäjän eläketurvan kehittäminen, EU:n tietosuoja-asetus ja eläkejärjestelmien yhdistäminen. Annoimme vuoden aikana lausuntoja toimialaamme liittyvistä asioista ja kävimme kuultavana eduskunnan valiokunnissa ja ministeriöissä.

Kunnallisen ja yksityisen sektorin työeläkejärjestelmien yhdistämistä selvittänyt työryhmä päätti työnsä vuoden alkupuolella. Varsinaista eläkejärjestelmien yhdistämistä valmisteleva työryhmä puolestaan aloitti työskentelynsä loppukesästä. Osallistuimme sekä työryhmän että sille perustettujen alatyöryhmien toimintaan.

Tiedon kerääminen ja analysointi

Laadimme tilastoja jäsentemme toimittamien tietojen pohjalta työeläkevakuuttajien hallinnoimien sijoitusvarojen määrästä, kohdentumisesta ja tuotoista. Näiden tietojen pohjalta laadimme myös oman analyysimme neljännesvuosittain sijoitusvarojen kehityksestä. Kävimme yhdessä jäsentemme kanssa läpi sijoitusvarojen tilastointiprosessiamme, jotta eri tilastoilla esitetyt luvut olisivat mahdollisimman yhteismitallisia.

Tilastoimme neljästi vuodessa myös työeläkevakuutuksien siirtoliikettä sekä osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun muutosta ennakoivan indeksin painokertoimia ja osaindeksien pistelukuja. Lisäksi päivitimme verkkosivuillemme työeläkevakuuttajien vastuuvelkaan ja vakavaraisuuteen liittyvät tilastotiedot Finanssivalvonnan ja Eläketurvakeskuksen tuottamien aineistojen pohjalta.

Laadimme työeläkevakuuttajien tilinpäätöstietojen yhteenvedon vuodelta 2018 yhteistyössä Eläketurvakeskuksen kanssa. Päivitimme myös tilinpäätöstiedoista kootut aikasarjatiedot verkkosivuillemme.

Lisäksi julkaisimme selvityksemme työeläkealan it-kustannuksista vuodelta 2018.

Tutkimukset ja selvitykset

Toteutimme kyselytutkimuksen työeläkevakuuttajissa työskenteleville vakuutuslääkäreille koskien heidän näkemyksiään keskeisimmistä syistä työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymisen taustalla. Lisäksi vastaajat arvioivat työpaikkojen, terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimintakäytänteiden sekä yhteiskunnallisten ja lainsäädännöllisten muutosten merkitystä työkyvyttömyyseläkehakemusten taustalla. Julkaisimme tutkimuksen tulokset osana uutiskirjeartikkeliamme.

Toteutimme työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä selvityksen siitä, miten eräät työeläkevakuuttamisen toimeenpanoon liittyvät muutokset ovat vaikuttaneet työeläkeyhtiöiden palveluihin ja toimeenpanon tehokkuuteen. Muutokset koskivat työeläkemaksun hoitokustannusosaa ja asiakashyvitysten jakotapaa sekä työeläkeyhtiöiden työkyvyttömyysriskin hallintaan eli työhyvinvointitoimintaan liittyvää erillistä ohjeistusta. Selvitykset laativat varatuomari Jukka Ahtela ja aktuaari Tuula Lempiäinen. Julkaisimme selvityksen myös verkkosivuillamme.

Käynnistimme työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä myös selvityksen työeläkevakuutusyhtiöiden työhyvinvointitoiminnan vaikuttavuudesta. Selvitys valmistuu vuoden 2020 aikana.

Lisäksi käynnistimme yhteistyössä Eläketurvakeskuksen kanssa työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä selvityksen, jossa selvitetään rahastoinnin toimivuutta ja tasoa sekä työeläkemaksun rakennetta. Tavoitteena on löytää keinoja turvata eläke-edut, vahvistaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä ja maksutason vakautta. Selvityksessä tulee lisäksi selvittää vaikutukset ja mahdollisuudet lisätä asiakashyvitysten läpinäkyvyyttä niiden jakoperusteiden muututtua. Selvitys valmistuu keväällä 2020.

Lisäksi olemme selvittäneet laskuperustejaoksessamme suurten työnantajien työkyvyttömyyseläkemaksuun liittyvän maksuluokkamallin kehittämismahdollisuuksia erityisesti ikääntyneiden henkilöiden työllistymisen näkökulmasta. Selvityksestä on raportoitu Eläkeneuvotteluryhmälle.

Viestintä, koulutus ja yhteiskuntasuhteet

Viestinnälliset teemat

Eläketurvakeskuksen maaliskuussa julkaisema pitkän aikavälin rahoituslaskelma näkyi vahvasti viestinnässämme. Pyrimme osaltamme lisäämään sekä nykyisten että tulevien päättäjien ymmärrystä eläkkeiden rahoitukseen pitkällä aikavälillä vaikuttavista tekijöistä sekä niiden välisistä suhteista ja suuruusluokista. Lisäksi pyrimme avaamaan sitä, miten ja millä aikaväleillä eläkkeiden rahoitukseen vaikuttaviin eri tekijöihin voi ja ei voi vaikuttaa poliittisen päätöksenteon avulla.

Aloimme pitää aiempaa enemmän esillä myös eläkejärjestelmän kokonaisuuteen liittyviä näkökulmia, muun muassa työeläkkeen ja Kelan eläkkeiden keskenään erilaisia rooleja ja rahoitusta. Tuotimme teemasta sisältöjä uutiskirjeeseemme, ja jatkamme työtä vuonna 2020.

Syksyn 2019 aikana käytiin aktiivista yhteiskunnallista keskustelua työeläkejärjestelmän kestävyydestä ja eläkkeiden rahoituksesta. Keskustelua kiihdyttivät erityisesti päivitetyt väestöennusteet. Osallistuimme omalta osaltamme etenkin syntyvyys- ja sukupolvikeskusteluun esimerkiksi maakuntamedioissa osana alueellisten työeläkekoulujemme kierrosta syksyllä.

Myös eläkkeiden riittävyys, pienet eläkkeet ja erityisesti pienituloisten naisten eläkkeiden korottaminen nousivat yhteiskunnalliseen keskusteluun loppuvuoden aikana. Olemme osallistuneet keskusteluun sekä käyneet aiheeseen liittyvää vuoropuhelua poliittisten ja työmarkkinapäättäjien kanssa.

Lisäksi tuotimme tietoa ja osallistuimme keskusteluun muun muassa työeläkeindeksin muuttamisesta.

Tapahtumat ja tilaisuudet

Aiemmin mainitun EU-seminaarin lisäksi järjestimme vuoden aikana myös muita tapahtumia.

Maaliskuussa järjestimme ensimmäistä kertaa TwitterChatin, jossa keskusteltiin työhyvinvoinnista otsikolla ”Minne menet työelämä?”. Chatissa pohdittiin muun muassa työhyvinvoinnin edistämistä, tulevaisuudessa tarvittavien työelämätaitojen ennakointia sekä luottamuksen merkitystä työhyvinvoinnille.

Toukokuussa järjestimme yhdessä MustReadin kanssa Eläkeroastin, jonka tavoitteena oli nostaa esiin työeläkejärjestelmään liittyviä huolenaiheita ja keskustella niistä perinteistä poikkeavalla tavalla.

Elokuussa osallistuimme Turun Eurooppa-foorumiin yhteisellä keskustelutilaisuudella Eurooppanuorten kanssa. Tilaisuuteemme otsikko oli ”Epävarmuuden aika Euroopassa – Millä rakennetaan vakautta eurolle ja ihmisille?”.

Syyskuussa järjestimme perinteiset Omenajuhlat sidosryhmillemme.

Lokakuussa järjestimme yhdessä Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n kanssa seminaarin, jossa julkaistiin PT:n meille laatima tutkimusraportti koskien eläkejärjestelmään tehtyjen muutosten vaikutuksia ihmisten eläköitymiseen vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä. Tilasimme tutkimusraportin EU:ssa käytävän eläkepoliittisen keskustelun tueksi, ja sen avulla voimme tehdä Suomen eläkejärjestelmän perusteita ja järjestelmäämme eri aikoina tehtyjä uudistuksia tunnetuksi muualla Euroopassa.

Jakelukanavat

Kerroimme näkemyksistämme sekä tuottamistamme aineistoista aktiivisesti eri kanaviemme kautta, erityisesti verkkosivujen ja verkkouutisten kautta. Työeläkejärjestelmän ja -alan ajankohtaisia aiheita käsittelevä uutiskirjeemme ilmestyi 11 kertaa ja erityisesti palkansaajille suunnattu eläkeinfokirjeemme neljä kertaa vuoden aikana. Lisäksi julkaisimme säännöllisesti asiantuntijoidemme kirjoituksia Tela-blogissamme.

Tuotimme asiantuntija- ja mielipidekirjoituksia myös sanoma- ja aikakauslehtiin. Lisäksi viestimme näkemyksistämme mediatiedotteillamme.

Jatkoimme vuonna 2018 käynnistämäämme Sillanrakentajat-podcastien sarjaa. Julkaisimme alkuvuoden aikana kolme jaksoa, jotka käsittelivät tulevaisuutta ja megatrendejä, osallisuutta sekä EU:n ja eläkkeiden suhdetta.

Toimimme aktiivisesti myös sosiaalisen median kanavissamme eli Twitterissä, LinkedInissä ja Instagramissa.

Koulutus- ja sidosryhmätoiminta

Toteutimme tänä vuonna toista kertaa koko Suomen kattavan alueellisten työeläkekoulujen kiertueen yhteensä 16 eri paikkakunnalla. Järjestimme kiertueen yhteistyössä SAK:n, Akavan, STTK:n sekä Eläketurvakeskuksen kanssa. Kiertueen teemoina olivat eläkepolitiikka tulevaisuudessa, eläkkeiden rahoitus ja riittävyys sekä eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Nämä alueelliset työeläkekoulumme keräsivät yhteensä lähes 760 osallistujaa.

Järjestimme työeläkekoulut myös nuorille päättäjille sekä työmarkkinajärjestöjen toimihenkilöille.

Järjestimme työeläkevakuuttajien hallinnon jäsenille kolmipäiväisen koulutusohjelman sekä keväällä että syksyllä. Koulutuksissa käytiin läpi muun muassa työeläkejärjestelmän perusperiaatteita, hallintoa koskevaa lainsäädäntöä, eläkkeiden rahoitusta sekä työeläkevakuuttajien riskienhallintaa ja vakavaraisuutta.

Omien koulutustilaisuuksien lisäksi osallistuimme myös sidosryhmiemme tilaisuuksiin omilla puheenvuoroillamme sekä tapasimme nykyisiä ja tulevia päättäjiä sekä muita yhteiskunnallisia vaikuttajia. Koulutuksemme ja sidosryhmätyömme tavoitteena on varmistaa, että yhteiskunnan nykyiset ja tulevat päättäjät sekä muut vaikuttajat tuntevat työeläkejärjestelmämme.

Yhteistyöhankkeet

Tuotimme kolme vuotta kestäneessä yhteistyöhankkeessamme Talous ja nuoret TATin kanssa työeläkeasioihin liittyviä sisältöjä ja materiaaleja kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattuihin Yrityskyliin sekä toisen asteen oppilaille suunnatuille digikursseille. Lisäksi pidimme oman työpajan vaikuttamistaidoista nuorten bisnestapahtuma Takeoffissa. Yhteistyömme jatkuu jo tuotettujen materiaalien pohjalta myös vuonna 2020.

Osallistuimme Väestöliiton väestöpoliittisen ohjelman, ”Väestöpolitiikka Nyt – Suomen idea?” suunnitteluun ja ideointiin. Väestöliitto julkaisee ohjelman omissa nimissään vuonna 2020.

Osallistuimme suomalaisnuorten ja -perheiden lukutaitoa sekä -intoa tukevaan kampanjaan, Operaatio Ankkaan. Kampanja kannusti lapsia lukemaan ja korosti lukemisen merkitystä osana perheiden arkea. Osallistumalla kampanjaan halusimme osaltamme tukea suomalaislasten hyvää äidinkielen osaamista ja kiinnostusta lukemiseen.

Osallistuimme myös Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran käynnistämään ”Osaamisen aika” -hankkeeseen, jossa luotiin yhteistä tahtotilaa Suomeen uuden, elinikäisen oppimisen mallista. Kohti osaamisen aikaa -julkaisu sisältää vision elinikäisen oppimisen pitkän aikavälin kehittämissuunnasta.

Työskentely ministeriöiden ja muiden tahojen työryhmissä

Osallistuimme vuoden aikana useiden eri ministeriöiden ja muiden tahojen alaisuudessa toimiviin työryhmiin ja neuvottelukuntiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön alaiset työryhmät, neuvottelukunnat ja jaostot:

• yrittäjän työeläketurvan kehittämistä selvittänyt työryhmä
• kannustinloukkutyöryhmä
• eläkejärjestelmien erillisyyttä selvittävä työryhmä & alaryhmät (STM ja VM)
• eläkejärjestelmien yhdistämistä valmisteleva työryhmä & alaryhmät (STM ja VM)
• vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä neuvottelukunta
• Sukupuolten eläke-erot -hanke (saanut rahoitusta EU:n perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta)
• EU-asioiden valmistelujaostot
  • EU16 (vakuutuspalvelut)
  • EU25 (sosiaaliasiat)
  • EU27 (henkilöiden liikkuvuuteen liittyvät sosiaaliturvakysymykset)

Muiden ministeriöiden ja tahojen alaiset ryhmät ja toimikunnat:

• EU:n julkisen sektorin yhteisten tilinpäätösstandardien (EPSAS) kansallinen valmistelutyöryhmä (Valtiovarainministeriö)
• Tulorekisteriyksikön yhteistyöryhmä (Valtiovarainministeriö)
• Joukkolainamarkkinoiden kehittämistyöryhmä (Valtiovarainministeriö)
• Kuntoutusasiain neuvottelukunta (Kela)
• Työterveyshuoltoneuvottelukunta (Kela)
• Vakuutuskuntoutus VKK ry:n hallitus (VKK)
• Kuntoutussäätiön hallitus (Kuntoutussäätiö)
• Finanssialan sektori ja vakuutusalan poolitoimikunta (Huoltovarmuuskeskus)
• Aktuaaritoimikunta (Finanssiala ry)
• Kansalaisviestinnän ryhmä (Eläketurvakeskus)
• Tietohallintoryhmä (Eläketurvakeskus ja Tela)
• Tietosuojaryhmä (Eläketurvakeskus)
• Työeläkealan yhteisen Tulorekisteri-hankkeen työryhmät

Eurooppalaiset ja kansainväliset työryhmät:

• AEIP:n (The European Association of Paritarian Institutions) hallitus
• AEIP Commission I – EU Coordinated Retirement Schemes (I pilarin eläkkeitä käsittelevä työryhmä)
• AEIP Commission II – Occupational Pension Funds (eläkerahastoja käsittelevä työryhmä)
• OECD:n Working Party on Private Pensions -työryhmä