Lakisääteiset eläkkeet EU-maiden omissa käsissä
Suomen jäsenyydellä Euroopan unionissa on merkitystä myös työeläkejärjestelmän kannalta. Vaikka EU:lla ei ole päätösvaltaa työeläkkeisiin liittyen, vaikuttaa EU eläkkeisiin esimerkiksi sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen, talouskoordinaation ja yhteisvaluutta euron kautta.
Tämän sivun sisältö
EU:n toimivalta lakisääteisissä työeläkkeissä hyvin rajattu
Lakisääteisen työeläketurvan järjestämistapa ja työeläke-etuuksien sisällöt kuuluvat vahvasti EU:n jäsenvaltioiden omaan päätöksentekoon. EU ei siten voi puuttua lainsäädännöllä yksittäisten jäsenvaltioiden päätöksenteon prosesseihin tai eläke- ja muun sosiaaliturvan sisältöön.
Koska työeläke on Suomessa muodoltaan lakisääteinen sosiaalivakuutus, kuuluu se kuitenkin EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen piiriin. Asetuksen tarkoitus on yhteensovittaa jäsenvaltioiden välillä liikkuvien EU-kansalaisten sosiaaliturvaoikeudet, kuten työeläkkeet. Käytännössä koordinaatioasetuksen avulla mahdollistetaan työn perässä liikkuminen jäsenvaltiosta toiseen ilman, että lakisääteisissä eläkkeissä aiheutuisi menetyksiä tai päällekkäisyyksiä: eläkekertymät säilyvät maasta toiseen muuttaessa ja eläke maksetaan kaikkiin EU- ja ETA-maihin sekä Sveitsiin.
Eläkejärjestelmillä vaikutusta julkiseen talouteen
Lakisääteiset eläkkeet luetaan EU:ssa julkiseen talouteen ja sosiaaliturvarahastoihin. Siksi niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa eläkejärjestelmällä ja sen ominaisuuksilla on suuri merkitys julkiselle taloudelle. Eläkkeet ovat merkittävä osa sosiaaliturvaa ja siten myös merkittävä menokohde, ja kunkin maan eläkepolitiikka vaikuttaa olennaisesti työmarkkinoihin. Haasteita on aiheuttanut tai aiheuttamassa niin väestön ikääntyminen kuin julkisten talouksien kestävyysongelmat.
2000-luvun lopun talouskriisin jälkeen EU:n talouskoordinaatiota kiristettiin. Vahvistunut talouskoordinaatio on koskettanut myös jäsenmaiden eläkepolitiikkaa. Vaikka EU-lainsäädännön toimivalta ei suoraan ulotu lakisääteisen sosiaaliturvaeläkkeen järjestämiseen, on EU:lla mahdollisuus ohjata jäsenvaltioita eläkeuudistuksiin julkisten talouksien sääntelyn, valvonnan ja koordinaation sekä talouskoordinaation kautta.
Talouskoordinaatio muuttui 2010-luvulla aiempaa sitovammaksi, toisaalta vuosikymmenen loppua kohden taloussääntöjen piiristä on myös etsitty joustavuutta. 2010-luvun lopussa myös sosiaaliset, muun muassa sosiaaliturvan riittävyyteen liittyvät kysymykset nousivat EU:n kehittämisen agendalle.
Toimiva euroalue eläkesijoittamisen tukena
Myös työeläkevarojen sijoitustoiminnan näkökulmasta EU:lla ja yhteisvaluutta eurolla on merkitystä.
Työeläkevakuuttajat sijoittavat osan työeläkemaksuista kansainvälisille rahoitusmarkkinoille ja kotimaisiin kohteisiin. Varoista noin 40 prosenttia on sijoitettu Suomeen ja muihin euroalueen maihin. Euroalueen rahoitusjärjestelmän häiriötön toiminta tukee työeläkevarojen sijoittamista. Lisäksi EU:ssa tehtävät ja myös tekemättä jäävät päätökset vaikuttavat kansantalouksien ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen.
Euro on tärkeä eläkerahastojen sijoitustoiminnan riskien vähentämisessä; euroalueella sijoittamiseen ei yhteisen valuutan vuoksi liity valuuttakurssiriskiä. Euroalueen ulkopuolelle sijoittaessaan työeläkevakuuttajat joutuvat vaihtamaan euroja muiksi valuutoiksi ja jälleen takaisin euroiksi maksaakseen eläkkeitä. Valuutan vaihtamisella ja valuuttakurssien muutoksilla on vaikutusta sijoitustoiminnan tuottoihin.
Euro on osoittautunut myös työeläkkeensaajille tärkeäksi hintavakauden säilyttäjäksi. Markka-aikaan verrattuna eläke-euron ostovoima on pysynyt vakaana. Yhteisen valuutan ja rahapolitiikan keskittämisen seurauksena euroalueen inflaatio on ollut pienempää.
Eri maissa erilaiset eläkkeet ja erilainen eläketurvan kokonaisuus
Eri maiden eläkejärjestelmät voivat erota toisistaan huomattavasti. Ne ovat rakentuneet kussakin EU-maassa vahvasti kansallisten valintojen ja olosuhteiden pohjalta.
Meillä Suomessa lakisääteisellä ja ansioperusteisella työeläkkeellä on keskeinen tehtävä kattavan ja riittävän vanhuuden toimeentulon tuottamisessa. Muualla Euroopassa nojaudutaan enemmän työnantaja- tai ammattialakohtaisiin eläkkeisiin, joissa etuuksien kattavuus ja yhdenmukaisuus on yleensä vähäisempää.
Myös lisäeläkkeet nähdään EU-tason eläkepolitiikassa usein tärkeänä osana kansalaisten eläketurvaa. Lisäeläkkeitä ovat työnantaja- ja ammattialakohtaiset sekä yksityisesti säästetyt eläkkeet. Suomessa lisäeläkkeiden merkitys on monta muuta EU-maata pienempi.
Eri maiden eläkejärjestelmiä on kuvattu tarkemmin Eri maiden eläkejärjestelmät -sivullamme.
