Salaisuuksien jäljillä

Miksi valtio maksaa yrittäjien eläkkeitä jo 500 miljoonalla vuodessa?

Työntekijöiden ja yrittäjien eläkelaeissa on merkittäviä eroja, vaikka molemmissa etuudet ovat samanlaiset. Suurin ero tulee siitä, että palkansaajien järjestelmä on alusta alkaen ollut osittain rahastoiva ja tällä hetkellä noin viidennes eläkemenoista rahoitetaan työeläkevaroilla ja niiden sijoitustuotoilla. Pidemmällä aikajänteellä osuus nousee neljännekseen. Yrittäjien eläkejärjestelmää 70-luvulla luotaessa vastaavaa rahastointipäätöstä ei tehty. Silloin tehtiin valinta, joka voitaisiin nyt katsoa järjestelmän valuviaksi – riippuen tietysti kenen näkökulmasta asiaa katsoo, toteaa finanssineuvos Jukka Mattila valtiovarainministeriöstä Janne Pelkosen haastattelussa.

Kumpi voittaa: sijoittajasakaali vai työeläkevirtahepo?

Sosiaalisessa ja perinteisemmässäkin mediassa nousee tämän tästä esiin oman elämänsä sijoittajaguruja: he kertovat saavansa helpostikin työeläkevakuuttajia paremman tuoton, jos saisivat itse sijoittaa lakisääteiset ja pakolliset eläkemaksunsa. Puhtaina vuosittaisina tuottoprosentteina osa heistä voi siinä onnistuakin. Vertailu on kuitenkin hedelmätöntä, sillä työeläkevakuutus ei ole sijoitustuote, vaan nimensä mukaisesti vakuutus, muistuttaa Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa Salaisuuksien jäljillä -videosarjamme haastattelussa ja oheisessa artikkelissa.

Leikkaako EU suomalaisten eläkkeet?

Euroopan unionilla on periaatteessa keinoja jäsenmaiden taloudelliseen ohjaukseen, mutta suomalaiseen eläkejärjestelmään se ei tällä hetkellä pääse puuttumaan. Tulevissa europarlamenttivaaleissa valittavien euroedustajien kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että unionin kehitys ei tätä hyvää tilannetta muuta, huomauttaa toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes.

Aiheesta lisää Siimeksen haastattelussa:

Voiko sukupolvi erottaa enemmän kuin yhdistää?

Tekeillä olevaa eläkeuudistusta on perusteltu sukupolvien välisellä oikeudenmukaisuudella. Mutta sukupolvien sisällä erot ovat jopa merkittävämmät kuin niiden välillä. Esimerkiksi digitalisaatio ja automaatio saattavat synnyttää eri sukupolviin ihmisryhmiä, joiden sosiaalinen asema laskee, sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta Pelkosen haastattelussa.

Aiheesta lisää Saaren ja Pelkosen haastattelussa:

”Sääntöpohjainen vakauttaja” – hallitusohjelman Da Vinci -koodi?

Neuvottelut Suomen seuraavasta eläkeuudistuksesta ovat käynnistyneet. Hallituksen antamassa toimeksiannossa on mukana kirjaus työeläkkeiden rahoituksen sääntöpohjaisesta vakautusjärjestelmästä, joka toteutuessaan saattaisi muuttaa rahoituksen riskienjakoa työntekijöiden, työnantajien ja eläkkeensaajien välillä. Pelkonen käy pohdintaa mahdollisen vakauttajan merkityksestä yhdessä Kevan pääekonomisti Joonas Rahkolan kanssa Salaisuuksien jäljillä -videosarjan kymmenennessä osassa.

Aiheesta lisää myös Pelkosen ja Rahkolan haastattelussa:

Onko käynnissä eläkepolitiikan vallankaappaus?

Uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan eläkejärjestelmää tulee kehittää osana julkista taloutta. Yksityiseltä työeläkesektorilta odotetaan sopeutuksia yli sen oman tarpeen – muun julkisen talouden hyväksi. Onko siis käynnissä eläkepolitiikan vallankaappaus? Tätä Pelkonen kysyy pitkän työuran työnantajien keskusliitoissa tehneeltä Lasse Laatuselta, joka peräänkuuluttaa luottamusta neuvotteluosapuolten välille.

Murtaako hallitusohjelma sukupolvisopimuksia?

Tuore hallitusohjelma luo synkkiä pilviä maksuttoman ja laadukkaan koulutuspolun sekä ennakoitavan ja etuusperusteisen työeläkkeen ylle. Seurauksena voi olla, etteivät nuoret sukupolvet enää luota koko ajatukseen yhteisestä riskien jakamisesta. Pelkonen suuntaa Salaisuuksien jäljillä -videosarjamme kahdeksannessa jaksossa Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Lotta Leinosen puheille kysymään, miten opiskelijapiireissä tilanne nähdään.

Leinosen ja Pelkosen pohdintoja on luettavissa myös oheisessa artikkelissamme.

Miksi Suomeen muutti ennätysmäärä työntekijöitä?

Salaisuuksien jäljillä -videosarjamme ottaa seitsemännessä jaksossa tarkasteluun maahanmuuton ennätyslukemat: Suomeen tuli viime vuonna ennätysmäärä työntekijöitä ulkomailta, eivätkä asiantuntijat usko kyseessä olevan poikkeus. Mitä on tapahtunut? Kysymykseen vastaa työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Katri Niskanen, jota Pelkonen haastattelee.

Niskanen ja Pelkonen jatkavat aiheesta myös oheisessa artikkelissamme.

Miksi eläkeleikkaukset eivät paranna valtion taloutta?

Kuudennessa jaksossa käsittelemme työeläketalouden ja julkisen talouden välistä suhdetta. Vallattomat virkamiehet heiluttavat eläkeviikatetta, vaikka työeläkevarat eivät ole osa valtiontaloutta. Mistä oikein on kyse?

Pelkonen haastattelee aiheesta pitkän linjan ekonomistia, Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kianderia.

Aiheesta lisää myös Kianderin ja Pelkosen haastattelussa.

Millainen eläkepommi muhii yrittäjissä?

Videosarjamme viides jakso pureutuu yrittäjyyden muutokseen. Pitäisikö palkansaajien ja pienyrittäjien eläke- ja sosiaaliturva saada lähemmäksi toisiaan?

Pelkonen haastattelee jaksossa mikro- ja pienyrittäjien yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Hanénia. Tilastokeskuksen mukaan yksinyrittäjien määrä on kasvanut 70 000–80 000:lla parinkymmenen vuoden aikana.

Aiheesta lisää Hanénin ja Pelkosen haastattelussa.

Miksi masennus ei ole ihmisen oma syy?

Neljännessä jaksossa pyrimme laventamaan kuvaa mielenterveyskriisin syistä. Diagnoosien ja mielenterveysperustaisten työpoissaolojen takaa löytyy suora yhteys sekä työpaikkojen liian niukkoihin resursseihin että työpaikkojen kykyyn tukea ihmisiä, joilla on haavoittavia elämänkokemuksia.

Miksi puhumme mielenterveyshaasteista ennen kaikkea yksilöiden ongelmina? Mitä voimme oppia Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, joka keskittyi kunta-alan nuoriin työntekijöihin? Pelkonen haastattelee johtavaa asiantuntijaa Pauliina Mattila-Holappaa.

Aiheesta lisää Holapan ja Telan Turkka Sinisalon haastattelussa.

Minne vauvat katosivat?

Kolmannessa jaksossa pureudumme syntyvyyskehitystä koskevaan mysteeriin. Suomalaisten syntyvyys suorastaan romahti 2010-luvulla, ja keskimääräinen syntyvyys viime vuonna oli 1,46 lasta. Nykytietämyksen valossa syntyvyys ei lähitulevaisuudessa siitä kovin paljon nouse.

Käänne parempaan olisi periaatteessa kuitenkin mahdollinen: alkuvuodesta julkaistavan Väestöliiton perhebarometrin ennakkotiedot kertovat, että lapsitoiveiden määrä on kääntynyt ylöspäin. Pelkonen haastattelee aiheesta Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchia.

Teemasta lisää myös Rotkirchin haastattelussa.

Mitä tapahtui koulutuksen ihmemaalle?

Toisessa jaksossa sukellamme koulutustason mysteeriin. Suomi on pudonnut OECD-maiden koulutuskärjestä ja lähestyy jo Chileä. Suunnanmuutos vaatii pikaisia toimia. Pelkonen haastattelee teemasta opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevaa virkamiestä Aleksi Kaleniusta, jonka mielestä paluu huipulle ei ole mahdotonta.

Teemasta tarkemmin myös artikkelissamme, jossa Kaleniuksen lisäksi näkemyksistään kertoo toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes.

Mitä jää alustojen taakse piiloon?

Ensimmäisen jakson arvoitus on kaikkien nähtävillä, mutta kuitenkin piilossa: Mitä me kuluttajina emme näe alustatyössä? Ja mitä vaikutuksia sillä voi olla meidän kaikkien tulevaisuuteemme?

Alustatalous on yksi uusi työnteon muoto. Työn murros haastaa myös eläkejärjestelmää. Pelkonen haastattelee Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Laura Seppästä, jonka luotsaamassa hankkeessa on ensimmäistä kertaa tutkittu alustatyön tekijöiden kokemuksia reiluudesta.

Pelkonen ja Seppänen sekä tutkija Johannes Koponen pohtivat tarkemmin alustatyön kipupisteitä ja hyviä puolia haastattelujutussa.