Siirry sisältöön
Svenska English

Ikääntyvä Suomi ei saa hukata kansalaisiaan työkyvyttömyyseläkkeelle nykytahdilla

Työkyvyttömyyseläkkeet turvaavat toimeentulon, mikäli toimeentulo heikentyy alentuneen työkyvyn vuoksi.

Työkyvyttömyyden arvioitu hintalappu ylittää jopa 10 miljardia euroa vuodessa.

Suomalaisten työkyvyn kehittymisen suunta on epäselvä kansanterveyteen kohdistuvien riskien, työelämän muutosten ja korona-aikana hoitamatta jääneiden terveyshuolien kasvun vuoksi. Työeläkkeiden rahoituksen lisäksi myös tulevien eläkkeiden riittävyys on yhä riippuvaisempi pidemmistä työurista. Terveydenhuolto ja kuntoutusjärjestelmä eivät ole pysyneet mielenterveyden kehityksen ja kansalaisten tarpeiden mukana.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta heitä on edelleen noin 188 000 eli lähes Turun kaupungin asukasluvun verran (ETK 2022). Se on lähes 6 prosenttia työikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset ovat vuositasolla työpanoksen arvo huomioiden työkyvyttömyyseläkkeissä 8 miljardia (STM 2014) ja mielenterveyden osalta kokonaisuudessaan 11 miljardia (OECD 2018) euroa. Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat monilta osin suuremmat kuin valtiovarainministeriön arvio noin 8 miljardin kestävyysvajeesta (VM 2021).

Työkyvyttömyysalkavuuden suhteellisen pienikin lasku vähentäisi merkittävästi työeläkemaksupaineita verrattuna nykytilaan (ETK 2019, Akava Works & ETK 2021). Tällä hetkellä työeläkekuntoutus tai ihmisen osittaisen työkyvyn hyödyntäminen tulevat mukaan vasta siinä vaiheessa, kun työkyvyttömyyden uhka on jo toteutunut tai toteutumassa.

Varhaisin vaihe työkyvyttömyyden ehkäisyssä on työkyvyttömyysriskin hallinta. Se on työpaikoilla tapahtuvaa ja työnantajien vastuulla olevaa toimintaa, jota työnantajat toteuttavat yhdessä työterveyshuollon ja työeläkevakuuttajien kanssa.

Työeläkevakuuttajat voivat tarjota vakuutuksenottajina toimiville työnantajille tietoa ja palveluja työntekijöiden työkyvyttömyysriskin tunnistamiseen, ennakointiin ja vähentämiseen liittyvissä asioissa. Yksityisen sektorin työeläketoimijoiden (eläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat) työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvillä toimilla ei ole nykyisellään selkeää pohjaa lainsäädännössä. Asiaa ohjataan Finanssivalvonnan määräyksissä ja ohjeissa (1/2016).

1) Perusterveydenhuollossa tarvitaan tehokkaampaa työkyvyn seurantaa ja ohjausta kuntoutusprosesseihin.

2) Tuemme kansallisen mielenterveysstrategian tavoitetta mielenterveyshäiriöiden entistä varhaisemmasta tunnistamisesta sekä sujuvasta hoitoon pääsystä kaikille väestöryhmille.

3) Työttömänä olevat henkilöt, joilla työkyky on alentunut, tulee ohjata kuntoutukseen nykyistä varhemmin. Näin voidaan katkaista eläkehakukierre heidän osaltansa, joilla ei ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Ajankohtaista teemasta

Näkemykset

Maksuluokkamalli tukee työurien pidentämistä

Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nostaa työllisyysaste pidemmällä aikavälillä 80 prosenttiin. Sen saavuttaminen vaatii myös ikääntyneiden työurien pidentämistä. Työvoimapoliittisia…

Katso kaikki ajankohtaiset

Lähteet