Työeläkevarojen vastuullinen sijoittaminen
Työeläkevakuuttajien perustehtävänä on työeläkkeiden turvaaminen nykyisille ja tuleville sukupolville. Eläkevarojen sijoittaminen on osa tätä tehtävää. Vastuullisuus on ollut jo pitkään valtavirtaa sijoittamisessa ja on sitä myös työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnassa. Vastuullisessa sijoittamisessa on käytössä laaja keinovalikoima. Vastuullisuustietojen järjestelmällinen hyödyntäminen on keskeinen tapa toteuttaa vastuullista sijoittamista. Lisäksi vastuulliseen sijoittamiseen kuuluu osallistuminen erilaisiin kansainvälisiin vastuullisuussitoumuksiin ja yhteistyöhankkeisiin. Analyysimme mukaan valtaosa työeläkevaroista on sijoitettu vastuullisesti. Suurin osa varoista on mukana erilaisissa kansainvälisissä sitoumuksissa.
Tämän sivun sisältö
- Vastuullinen sijoittaminen on huolehtimista ympäristöstä, yhteiskuntavastuusta ja hyvästä hallintotavasta
- Perustana YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet
- Kansainväliset vaikuttamishankkeet ja sijoittajien yhteistyö osana vastuullista sijoittamista
- Myös mittaamisen ja raportoinnin sitoumuksilla vaikutetaan
- Analyysin tulokset kootusti
- Lisätietoja työeläkevakuuttajien vastuullisesta sijoittamisesta
- Perustiedot analyysista
Vastuullinen sijoittaminen on huolehtimista ympäristöstä, yhteiskuntavastuusta ja hyvästä hallintotavasta
Työeläkevakuuttajien sijoitustoiminta on vahvasti laissa säänneltyä. Vastuullinen sijoittaminen on luontevaa työeläkevakuuttajille, sillä varat on lain mukaan sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Työeläkesijoittamisen aikahorisontti on pitkä, sillä varojen sijoittamisella turvataan työeläkkeiden rahoitusta vuosikymmenten päähän. Vastuullisen, esimerkiksi ilmasto- ja ympäristövaikutuksiltaan kestävän, sijoittamisen voidaan siten katsoa sisältyvän turvaavuuteen. Vastuullisuustekijöiden systemaattinen huomioiminen sijoitustoiminnassa auttaa sijoitusten riskienhallinnassa.
Vastuullisuus pohjautuu kaikessa sijoittamisessa, myös työeläkevakuuttajilla, niin sanottujen ESG-tekijöiden eli ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan huomioimiseen. Lyhenne ”ESG” tulee englannin kielen sanoista Environment, Social and Governance. Näihin ESG-tekijöihin liittyy muun muassa se, miten hyvin yritys huolehtii ympäristövastuustaan, kiinnittää huomiota ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin sekä miten se noudattaa hyvän hallintotavan periaatteita.
Vastuullinen sijoittaminen on työeläkevakuuttajien vastuullisuustyön ydintä. Kysymys on yhteisistä periaatteista, mutta ei ole olemassa vain yhtä tapaa toteuttaa vastuullista sijoittamista. Jokainen työeläkevakuuttaja arvioi vastuullisuutta omista lähtökohdistaan ja toteuttaa sitä omien strategioidensa pohjalta.
Vastuullisessa sijoittamisessa on monia eri toteuttamiskeinoja. Yleisesti ottaen niitä ovat ESG-integrointi eli ESG-tietojen hyödyntäminen järjestelmällisesti sijoitusanalyysien ja -päätösten tekemisessä, suosiminen, poissulkeminen, aktiivinen omistajuus ja vaikuttaminen sekä teemasijoitukset. Kansainvälisesti kattavan perustan vastuulliselle sijoittamiselle luovat YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet.
Aktiivisen omistajuuden merkitys on korostunut nykypäivänä vastuullisessa sijoittamisessa. Se tarkoittaa, että pyritään vaikuttamaan sijoituskohteina oleviin yrityksiin. Mikäli vaikuttamispyrkimykset eivät tuota tulosta, on viimeinen vaihtoehto luopua sijoituksesta. Eettisin perustein sijoituksista usein poissuljetaan esimerkiksi ydinaseita ja tupakkaa valmistavat yritykset.
Kansainvälisiin vastuullisuushankkeisiin sitoutuminen on työeläkevakuuttajille yksi tapa toteuttaa vastuullista sijoittamista. Eläkevakuuttajat ovat allekirjoittaneet monia sitoumuksia ja ovat mukana erilaisissa aloitteissa, hankkeissa ja yhteistyöelimissä, joissa edistetään vastuullista sijoittamista. Sitoutumista vaaditaan myös sijoitustoiminnassa käytetyiltä ulkoisilta varainhoitajilta. Myös kansainväliset mittaamisen ja raportoinnin sitoumukset ovat tapa vaikuttaa. Etenkin kotimaassa sijoituskohteiden toimintaan vaikutetaan myös suoraan käymällä vuoropuhelua ja äänestämällä yhtiökokouksissa.
Perustana YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet
Työeläkevarojen vastuullinen sijoittaminen pohjautuu YK:n tukemiin vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin. Periaatteet tarkoittavat, että sijoitustoiminnassa sitoudutaan huolehtimaan ympäristöstä, yhteiskuntavastuusta ja hyvästä hallintotavasta eli ylläkuvatuista ESG-tekijöistä. ESG-tietoja hyödynnetään järjestelmällisesti sijoitusanalyysien ja -päätösten tekemisessä. Sitoutuminen periaatteisiin tarkoittaa, että vastuullisuutta vaaditaan myös ulkoisilta varainhoitajilta. Periaatteet muodostavat vastuullisen sijoittamisen kehikon, joka ohjaa työeläkevakuuttajien vastuullista sijoittamista monella tasolla ja useasta näkökulmasta. Sitä tarkennetaan muilla vastuullisen sijoittamisen keinoilla.
Lähes kaikki eläkevarat sijoitetaan YK:n tukemien vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaisesti. Vähintään 97 prosenttia varoista on sijoitettu periaatekehikon mukaisesti. Suurin osa työeläkevakuuttajista on allekirjoittanut sitoumuksen 2010-luvun vaihteessa. Lisäksi osa varoista on sitoumuksessa mukana sijoittamisessa käytettyjen ulkoisten varainhoitajien kautta.
Periaatteiden allekirjoittajina työeläkevakuuttajat ovat sitoutuneet
- liittämään ESG-asiat osaksi sijoitusprosesseja
- toimimaan aktiivisena omistajana ja sisällyttämään ESG-asiat omistajakäytäntöihinsä
- edistämään sijoituskohteidensa asianmukaista ESG-raportointia
- edistämään vastuullisen sijoittamisen periaatteiden käyttöönottoa sijoitustoimialalla
- edistämään vastuullista sijoittamista yhteistyössä muiden sijoittajien kanssa
- raportoimaan toimistaan ja vastuullisen sijoittamisen edistymisestä.
Kehikon englanninkielinen nimi UN PRI tulee sanoista Principles for Responsible Investment. Periaatteet lanseerattiin vuonna 2006.
Kansainväliset vaikuttamishankkeet ja sijoittajien yhteistyö osana vastuullista sijoittamista
YK:n periaatekehikon lisäksi työeläkevakuuttajat edistävät vastuullista sijoittamista vaikuttamalla sijoituskohteisiin suoraan tai vaikuttamishankkeen välityksellä. Erityisesti sijoitusten mittakaavan ollessa globaali, työeläkevakuuttajat vaikuttavat sijoituskohteisiin kansainvälisten vaikuttamishankkeiden ja sitoumusten avulla. Työeläkevakuuttajien sijoitukset on hajautettu globaalisti, ja niihin kuuluu tuhansia yrityksiä joko suoran omistuksen tai rahastojen välityksellä. Tästä syystä aktiivista omistajuutta toteutetaan instituutiosijoittajien yhteisillä vaikuttamishankkeilla. Niiden avulla sijoittajat yhdistävät voimansa vaikuttaakseen yrityksiin.
Analyysissamme tarkastelemme kolmea merkittävää ilmastonmuutokseen ja luontokatoon keskittyvää sitoumusta. Vähintään 88 prosenttia eläkevaroista kuuluu tällä hetkellä Climate Action 100+ -aloitteen piiriin. 62 prosenttia varoista kuuluu toisen ilmastonmuutosta vastaan taistelevan, eurooppalaisten instituutiosijoittajien muodostaman yhteistyöelimen piiriin (Institutional Investors Group on Climate Change). Lisäksi osa varoista on mukana hankkeissa ulkoisten varainhoitajien kautta. Nature Action 100 -aloitteen tavoitteena on edistää yritysten toimia luontokadon lopetta-miseksi. Vähintään 61 prosenttia eläkevaroista kuuluu suoraan tai välillisesti hankkeen piiriin.
Vuonna 2018 perustettu, Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimuksesta alkunsa saanut Climate Action 100+ -hanke on suuri sijoittajia kokoava aloite, joka sitouttaa yrityksiä ilmasto-ohjelmaa koskevaan vuoropuheluun. Nimensä ”100+” mukaisesti hanke keskittyy sataan maailman suurimpaan kasvihuonekaasuja tuottavaan yritykseen. Nämä yritykset muodostavat kaksi kolmasosaa vuosittaisista teollisuuden päästöistä maailmanlaajuisesti. Hankkeessa pyritään aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että yritykset kehittyvät ympäristöystävällisemmiksi. Olemalla mukana hankkeessa työeläkevakuuttajat voivat vaikuttaa näiden suurten, ympäristövaikutuksiltaan merkittävien yritysten toimintaan.
Hankkeessa on mukana kymmenistä maista yli 700 instituutiosijoittajaa, jotka hallinnoivat yhteensä yli 60 biljoonan dollarin sijoitusvarallisuutta.
Vuonna 2001 perustettu Institutional Investors Group on Climate Change (IIGCC) on eurooppalaisten eläkesijoittajien ja instituutiovarainhoitajien yhteistyöelin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. IIGCC:n keskeisenä tavoitteena on siirtää sijoitusten painopistettä vähähiiliseen toimintaan ja yrityksiin.
IIGCC tekee yhteistyötä yritysten, päättäjien ja sijoittajien kanssa ja pyrkii vaikuttamaan sääntelyyn, sijoituskäytäntöihin ja yritysstrategioihin, joilla puututaan ilmastonmuutokseen liittyviin pitkän aikavälin riskeihin ja mahdollisuuksiin. IIGCC:n puitteissa sijoittajat pyrkivät löytämään keinoja ilmastonmuutoksen huomiointiin, tavoitteiden asetantaan ja hiilineutraalien sijoitussalkkujen luomiseen.
Nature Action 100 on kansainvälinen sijoittajien aloite, jonka tavoitteena on edistää yritysten kunnianhimoa ja toimia luontokadon kääntämiseksi. Aloite sitouttaa yrityksiä keskeisillä toi-mialoilla toimimaan luonnon monimuotoisuuden hupenemisen lopettamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Hankkeessa on mukana yli 200 kansainvälistä instituutiosijoittajaa, jotka hallinnoivat yhteensä yli 28 biljoonan dollarin sijoitusvarallisuutta.
IIGCC:n lisäksi on olemassa monia muita kansainvälisiä ja eri maissa perustettuja sijoittajien yhteistyöfoorumeita. Vastuullisen sijoittamisen foorumina Suomessa toimii Finsif, joka edistää verkostoitumista ja tiedonhankintaa vastuullista sijoittamista koskevissa kysymyksissä.
Vuonna 2010 perustetulla Finsifillä on lähes 100 jäsenorganisaatiota. Suurin osa työeläkevakuuttajista on Finsifin jäseniä.
Myös mittaamisen ja raportoinnin sitoumuksilla vaikutetaan
YK:n tukemien vastuullisuusperiaatteiden ja vaikuttamishankkeiden ja -yhteistyön lisäksi työeläkevakuuttajat toteuttavat vastuullista sijoittamista edistämällä ympäristövaikutusten mittaamista ja raportointia. Tällöin kysymys on useimmiten kansainvälisistä mittaamisen ja raportoinnin hankkeista. Raportoinnin edellyttäminen kannustaa yrityksiä ja muita organisaatioita pienentämään hiilijalanjälkeä ja muita ympäristövaikutuksia ja edistää esimerkiksi asiaan liittyvää sääntelyä. Näin vaikutetaan sekä sijoituskohteena oleviin yrityksiin että yritysmaailmaan laajemmin. Työeläkevakuuttajat käyttävät tietoa suunnitellessaan vastuullista sijoittamista.
Ympäristövaikutusten mittaaminen ja raportointi ovat ensiaskelia, kun halutaan hahmottaa sijoitusten vastuullisuuden tilanne ja seurata kehitystä. Mittaamisen ja raportoinnin standardisointi mahdollistaa valmistautumisen vähähiilisempään tulevaisuuteen. Mitattavia asioita ovat osake-, korko- ja kiinteistösijoitusten absoluuttinen hiilijalanjälki sekä esimerkiksi tietyn sijoituskohteen hiili-intensiteetti suhteessa sen toimialan vertailuindeksiin.
Merkittävä osa työeläkevaroista on mukana mittaamis- ja raportointihankkeissa. Vähintään 97 prosenttia varoista on mukana CDP-raportoinnin sijoittaja-allekirjoittajina eli tukemassa raportointikehikon leviämistä. Vähintään 61 prosenttia varoista on TCFD-raportointihankkeen piirissä. Näiden lisäksi osa varoista on välillisesti mukana raportointihankkeissa ulkoisten varainhoitajien kautta.
Vuonna 2000 perustettu CDP-aloite kannustaa yrityksiä kertomaan ympäristövaikutuksistaan. Lyhenne CDP tulee sanoista Carbon Disclosure Project, josta organisaatio sai alkunsa. CDP-raportoinnilla kerätään yrityskohtaista tietoa ilmastonmuutoksen torjunnasta, päästöistä ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Keräämällä ja jakamalla tietoa CDP mahdollistaa sijoituksiin liittyvien ilmastoriskien pienentämisen. CDP:n sijoittaja-allekirjoittajina suoraan tai välillisesti työeläkevakuuttajat ovat mukana tukemassa raportoinnin leviämistä.
Yritysten tiedon keräämistä tukee maailmanlaajuisesti yli 700 institutionaalista sijoittajaa, joiden yhteenlaskettu omaisuus on yli 140 biljoonaa dollaria.
Vuonna 2017 käynnistetty Task force on Climate-related Financial Disclosure (TCFD) on kansainvälinen ilmastonmuutoksen taloudellisiin vaikutuksiin keskittynyt raportointihanke. TCFD-hanke on kehittänyt raportointisuositukset, joiden avulla yritykset raportoivat ilmastoon liittyvistä taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista sijoittajille, lainanantajille ja muille sidosryhmille.
Suositusten mukaan raportoivan yrityksen tulee kuvata, miten ilmastoasiat näkyvät yrityksen hallintomallissa, millaisia strategioita yrityksellä on ilmastonmuutokseen ja vähähiiliseen ta-louteen siirtymiseen liittyen, millaisia riskejä tai mahdollisuuksia ilmastonmuutos tuo yrityk-selle ja millaisia tavoitteita sekä mittareita ilmastoasioissa on käytössä. Eläkesijoittajat käyttävät TCFD-raportoinnin tuottamaa tietoa vastuullisen sijoittamisen toteutuksessa ja erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa sijoitustoiminnalle.
TCFD-hanketta tukee lähes 5000 organisaatiota ympäri maailmaa. Näistä yli 1800 on sijoitusmarkkinoilla toimivia instituutiosijoittajia, pankkeja tai varainhoitajia, jotka hallitsevat yhteensä yli 220 biljoonan dollarin sijoitusvarallisuutta.
Yllä mainittujen raportointihankkeiden lisäksi sijoitustoimintaa ohjaavat työeläkevakuuttajien omat vastuullisuusperiaatteet ja -tavoitteet, esimerkiksi tietyn omaisuuslajin tai sijoitussalkun hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tavoitteista kaikkein kunnianhimoisin myös kansainvälisesti vertailtuna on koko sijoitusomaisuuden hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Varojen määrään suhteutettuna tällainen tavoite on 49 prosentilla eläkevaroista. Lisäksi osalla varoista on Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti hiilineutraaliustavoite viimeistään vuoteen 2050 mennessä.
Analyysin tulokset kootusti
Työeläkevarojen sitoutuminen yllä kuvattuihin kansainvälisiin sitoumuksiin käy kootusti ilmi alla olevasta kuvasta:
Lisätietoja työeläkevakuuttajien vastuullisesta sijoittamisesta
Työeläkevakuuttajat kertovat itse omilla verkkosivuillaan tarkemmin omista vastuullisen sijoittamisen lähtökohdistaan ja sitoumuksistaan.
Perustiedot analyysista
Vastuullista sijoittamista koskevassa analyysissamme on tarkasteltu kaikkia lakisääteisiä työeläkevakuuttajia eli työeläkeyhtiöitä, eläkekassoja, eläkesäätiöitä, Kelan toimihenkilöiden eläkerahastoa, Kevaa, Kirkon eläkerahastoa, Maatalousyrittäjien eläkelaitosta, Merimieseläkekassaa, Suomen Pankin Eläkerahastoa ja Valtion Eläkerahastoa. Tulokset on suhteutettu työeläkevarojen määrään. Analyysissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.
Lue lisää uusimmasta analyysistä
