Aikasarjat eläkevaroista

Tässä esitetyt aikasarjat kuvaavat työeläkevarojen osuutta bruttokansantuotteesta sekä työeläkeyhtiöiden sijoitusten jakautumista pitkällä aikavälillä.

Työeläkevarojen osuus bruttokansantuotteesta

Työeläkevarat ovat kasvaneet suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) 38 prosentista 102 prosenttiin vuosina 1997–2023. Kasvujohteisessa jaksossa on mukana muutamia vuosia, jolloin varojen absoluuttinen määrä on pienentynyt rahoitusmarkkinoiden vaikeiden olosuhteiden seurauksena.

BKT:n kehitys on ollut vuositasolla pääsääntöisesti positiivista. Vain vuonna 2009 BKT supistui, kun rahoitusmarkkinakriisin vaikutukset ulottuivat Suomen reaalitalouden puolelle. Varojen kasvu suhteessa BKT:hen johtuukin enimmäkseen sijoitusten tuotoista.

Työeläkeyhtiöiden sijoitusten jakautuminen

1980–luvulla takaisinlainat olivat työeläkeyhtiöiden suurin yksittäinen sijoitusluokka, käsittäen lähes kaksi kolmasosaa kaikista sijoituksista. Toiseksi suurin sijoitusluokka oli muut korkosijoitukset kuin takaisinlainat. Nämä sijoitukset käsittivät joukkovelkakirjat, sijoituslainat ja rahamarkkinasijoitukset. Työeläkeyhtiöiden sijoituksista valtaosa, noin 80 prosenttia, muodostui takaisinlainoista ja sijoituslainoista. 1990-luvulla Suomen valtionlainojen osuus yhtiöiden sijoituksista nousi yli kolmasosaan.

Vuoden 1997 ja 2007 sijoitusuudistukset kasvattivat työeläkeyhtiöiden osakesijoittamista. Vuosina 2008–2023 on yhtiöiden sijoituksista ollut noin 30–53 prosenttia sijoitettuna osakkeisiin ja osaketyyppisiin sijoituksiin. Osake- ja osaketyyppisillä sijoituksilla tarkoitetaan noteerattuja osakkeita (ml. rahastot), hedge-rahastoja sekä muita osakesijoituksia, joihin kuuluvat muun muassa pääomasijoitukset ja noteeraamattomat osakesijoitukset.

Tarkemmat tiedot kaikkien työeläkevakuuttajien sijoitusten jakautumisesta löytyvät Varojen kehittyminen -sivultamme.