Eläkevarojen määrä

Työeläkevakuuttajat julkaisevat sijoitustoimintansa tuloksesta kertovat tiedot neljästi vuodessa. Kun olemme saaneet kaikkien toimijoiden tiedot kasaan, julkaisemme tällä sivulla koonnin työeläkevarojen määrästä ja tuotoista sekä sijoitusten jakaumista. Tuoreimmat tiedot koskevat syyskuun 2024 lopun tilannetta.

Varojen määrä ja jakautuminen

Työeläkejärjestelmän sijoitusvarojen yhteenlaskettu määrä syyskuun 2024 lopussa oli 267 miljardia euroa. Varat kasvoivat kolmannen vuosineljänneksen aikana kuudella miljardilla eurolla. Yksityisalojen sijoitusvarojen osuus oli 169 miljardia euroa ja julkisalojen sijoitusvarojen osuus 98 miljardia euroa.

Sijoitusomaisuuden jakautuminen eri sijoituslajeihin

Sijoituslajeittain tarkasteltuna varat jakaantuivat seuraavasti:

• osake- ja osaketyyppiset sijoitukset 152 miljardia, osuus 57 prosenttia ^[1]
• korkosijoitukset 69 miljardia, osuus 26 prosenttia ^[2]
• kiinteistösijoitukset 23 miljardia euroa, osuus 8 prosenttia
• vaihtoehtoiset sijoitukset 23 miljardia euroa, osuus 9 prosenttia ^[3].

^[1] Osake- ja osaketyyppiset sijoitukset sisältävät noteeratut osakkeet (mukaan lukien osakerahastot) sekä muut osakesijoitukset, kuten esimerkiksi pääomasijoitukset ja noteeraamattomat osakesijoitukset.
^[2] Korkosijoitukset sisältävät rahamarkkinasijoitukset, joukkovelkakirjat ja vaihtovelkakirjalainat, sijoituslainat sekä TyEL-takaisinlainat.
^[3] Vaihtoehtoiset sijoitukset sisältävät pääasiassa hedge-rahastot.

Jos sijoituslajikohtaisia jakaumia verrataan esimerkiksi vuoteen 2010, nähdään taustalla pidempiaikainen trendi korkosijoitusten suhteellisen osuuden pienentymisestä. Vuoden 2010 lopussa sekä osake- ja osaketyyppisten että korkosijoitusten osuus oli molemmilla reilu 40 prosenttia. Työeläkevakuuttajat ovat vakavaraisuussäännösten puitteissa korvanneet korkosijoituksia muilla paremman tuotto-odotuksen sijoituksilla, kuten osakkeilla, pääomasijoituksilla ja vaihtoehtoisilla sijoituksilla.

Eri sijoituslajien kehittymistä voi tarkastella oheisesta infografiikasta.

Sijoitusomaisuuden jakautuminen alueittain

Maantieteellisten alueiden mukaan tarkasteltuna varat jakautuivat seuraavasti:

• Suomeen sijoitetut varat 53 miljardia, osuus 20 prosenttia
• muihin euroalueen maihin sijoitetut varat 45 miljardia, osuus 17 prosenttia
• euroalueen ulkopuolisiin maihin sijoitetut varat 169 miljardia, osuus 63 prosenttia.

Sijoitusosuuksien muutoksiin vaikuttavat arvonmuutosten ohella nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.

Pidemmällä aikavälillä sijoituksia on hajautettu yhä enemmän globaaleille sijoitusmarkkinoille. Esimerkiksi vuoden 2010 lopussa varoista kolmannes (34 %) oli sijoitettu Suomeen, vajaa kolmannes (29 %) muihin euroalueen maihin ja reilu kolmannes (37 %) euroalueen ulkopuolisiin maihin. Kotimaan ja muihin euroalueen maihin kohdistuneiden sijoitusten osuudet ovat siis laskeneet samanaikaisesti, kun euroalueen ulkopuolelle kohdistuvien sijoitusten osuus on noussut huomattavasti.

Varoille saatu tuotto

Sijoitustuotto syyskuun loppuun mennessä 2024 oli nimellisesti 7,4 ja reaalisesti (tuotto, josta vähennetty inflaation vaikutus) 6,8 prosenttia.

Koko alan sijoituslajikohtaiset tuotot olivat seuraavat:

• osakesijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti 10,8 ja reaalisesti 10,1 prosenttia
• korkosijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti 4,4 ja reaalisesti 3,8 prosenttia
• kiinteistösijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti -0,3 ja reaalisesti -0,9 prosenttia
• vaihtoehtoisten sijoitusten tuotot keskimäärin nimellisesti 5,7 ja reaalisesti 5,1 prosenttia.

Työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden kannalta yksittäisen vuosineljänneksen tai vuodenkaan muutoksilla ei ole suurta merkitystä. Tärkeämpää on tuottojen kehitys pitkällä aikavälillä. Rahastoidut eläkevarat kasvavat viime kädessä talouskasvun ja inflaation mukana.

Pidemmän aikavälin tuotot vaihtelevat sen mukaan, kuinka pitkä on tarkasteluväli.

• 2019-Q3/2024 (5,5 vuotta): tuotto nimellisesti 5,7 ja reaalisesti 2,1 prosenttia.
• 2014-Q3/2024 (10,5 vuotta): tuotto nimellisesti 5,7 ja reaalisesti 3,5 prosenttia.
• 2004-Q3/2024 (20,5 vuotta): tuotto nimellisesti 5,6 ja reaalisesti 3,6 prosenttia.
• Vuodesta 1997 alkaen: tuotto nimellisesti 5,9 ja reaalisesti 3,9 prosenttia.

Työeläkevaroista on saatavilla vertailukelpoista tietoa vuodesta 1997 alkaen, joten siksi tarkastelu on tarkoituksenmukaisinta aloittaa aikaisintaan kyseisestä ajankohdasta.

Eläkevarojen merkitys työeläkkeiden rahoituksessa

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin vuosittain kerättävillä työeläkemaksuilla. Yksityisalojen työntekijöiden eläkejärjestelmä on kuitenkin osittain rahastoiva, jolloin osa kunakin vuonna kerättävistä työeläkemaksuista rahastoidaan tulevaisuudessa maksettavia eläkkeitä varten. Julkisaloilla puolestaan on käytössä puskuriluonteiset rahastot, joihin on aikoinaan siirretty osa vuotisista työeläkemaksuista tuleviin eläkemenoihin varautumiseksi.

Rahastoituja eläkevaroja ja niille saatuja tuottoja käytetään joka vuosi maksettaviin eläkkeisiin. Esimerkiksi vuonna 2023 rahastoista ja niiden tuotoista käytettiin noin 4,4 miljardia euroa vuoden aikana maksettuihin eläkkeisiin. Jatkossa yhä useampi eläke-euro maksetaan rahastoista, kun eläkemenot kasvavat vuosi vuodelta suuremmaksi kuin työeläkemaksuilla kerättävät tulot. Tämä on ollut yksi eläkerahastoinnin tarkoituskin.

Vaikka pääosa vuosittain maksettavista työeläkkeistä kustannetaan jatkossakin suoraan vuoden aikana kerätyistä työeläkemaksuista, tarvitaan myös rahastoja ja niiden tuottoja eläkevastuun kattamiseen.

Eläkevastuulla tarkoitetaan sitä varojen määrää, joka varojen tulevat tuotot huomioon ottaen tarvittaisiin kaikkien tiettyyn hetkeen mennessä kertyneiden, tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden kokonaismäärän kattamiseen, mikäli työeläkemaksuista ei enää saataisi rahoitusta aiemmin kertyneiden eläkkeiden maksamiseen.

Eläketurvakeskuksen tuoreimmat laskelmat kuvaavat vuoden 2023 lopun tilannetta, jolloin eläkevastuiden kokonaismäärä oli noin 816,7 miljardia euroa. Rahastot kattavat tästä summasta noin 30 prosenttia.

Perustiedot sijoitustilastoista

Työeläkevakuuttajat hoitavat lakisääteisten työeläkevarojen sijoitustoiminnan. Eläkevaroista kokoamamme tilastot sisältävät seuraavien toimijoiden hallinnoimat varat:

• työeläkeyhtiöt
• eläkesäätiöiden ja -kassojen TyEL-rahastot (yksityisalojen työntekijöiden rahastot)
• Keva
• Valtion eläkerahasto (VER)
• Kelan toimihenkilöiden eläkerahasto
• Kirkon eläkerahasto (KER)
• Suomen Pankin Eläkerahasto (SPERA)
• Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela)
• Merimieseläkekassa (MEK).

Tilastoimamme työeläkevarat eivät sisällä työeläkevakuuttajien taseeseen kirjattuja muita saamisia, velkoja tai aineellisia hyödykkeitä. Tässä mainitut työeläkevarat tarkoittavat sijoitettavissa olevia varoja.

Tilastoinnissa on mukana vain lakisääteisen työeläketurvan rahastointi. Mukana ei ole eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvo, joka oli 3,6 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa.

Aikaisemmat tiedot

Vuoden 2021 ensimmäiseen kvartaaliin saakka esitimme eläkevarojen määrän ja rahoitusmarkkinoiden tapahtumat yhteisessä ”Sijoitusanalyysi”-koosteessa, joka julkaistiin kunkin kvartaalin päätteeksi. Sittemmin tuoreimmat varatiedot on koottu tälle sivulle ja rahoitusmarkkinoiden tapahtumia taustoittaa analyytikko Kimmo Koivurinteen blogikirjoitukset ja vuodesta 2024 lähtien tiedotteemme.