Selvitys työhyvinvointitoiminnasta, työeläkemaksun hoitokustannusosasta ja asiakashyvityksistä

Teetimme vuonna 2019 työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä selvityksen siitä, miten jotkin työeläkevakuuttamisen toimeenpanoon liittyvät muutokset ovat vaikuttaneet työeläkeyhtiöiden palveluihin ja toimeenpanon tehokkuuteen.

Muutokset koskivat työeläkemaksun hoitokustannusosaa ja asiakashyvitysten jakotapaa sekä työeläkeyhtiöiden työkyvyttömyysriskin hallintaan eli työhyvinvointitoimintaan liittyvää erillistä ohjeistusta. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat näistä muutoksista vuonna 2015.

Selvityksen ovat laatineet varatuomari Jukka Ahtela ja aktuaari Tuula Lempiäinen. Selvitystyöhön haastateltiin työeläkeyhtiöiden asiantuntijoita ja johtoa, Finanssivalvonnan sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesjohtoa sekä työmarkkinaosapuolia.

Selvityksessä esitetään haastattelujen ja kirjallisten aineistojen pohjalta tehtyjä havaintoja. Mahdollisten johtopäätösten ja ehdotusten teko jää selvityksen toimeksiantajille eli työmarkkinakeskusjärjestöille.

Tiivistelmä selvityksen keskeisistä havainnoista

1 Finanssivalvonnan ohjeistus muutti työhyvinvointitoimintaa, sääntelyä kaivataan

Finanssivalvonta antoi vuonna 2016 ohjeistuksen työeläkeyhtiöiden työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvästä toiminnasta. Selvityksen perusteella ohjeistus aiheutti merkittävän muutoksen yhtiöiden toimintatavoissa. Yhtiöt ovat pitäneet Finanssivalvonnan ohjeita tervetulleena, sitoutuneet niihin ja laatineet niiden pohjalta sisäisiä menettelyohjeita. Toiminnassa on siirrytty selvästi palveluiden kehittämiseen ja aidosti riskien hallinnan suuntaan.

Finanssivalvonnan ohjeistuksessa suositellaan, että työkyvyttömyysriskin hallinnan toimissa edellytetään aina myös asiakasyrityksen omaa rahallista panostusta. Erityisesti tämä omavastuuedellytys on koettu tärkeäksi uudistukseksi, jonka ansiosta asiakasyritykset arvioivat nyt toimenpiteiden tarvetta perusteellisemmin. Toisaalta pienempien yritysten osalta omavastuu nostaa usein kynnystä käynnistää toimenpiteitä.

Työkykypalveluiden merkitys vakuutuksenottajille eli työnantajille on kasvanut, samoin kuin odotukset ja vaatimustaso.

Selvityksen mukaan työeläkeyhtiöiden yleinen toive on, että työkyvyttömyysriskin hallintaan laadittaisiin sitovaa ohjeistusta, viime kädessä lainsäädännön tasolla. Finanssivalvonnan nykyisen ohjeistuksen koetaan jättävän liikaa tulkinnanvaraista aluetta ja olevan liian yleisellä tasolla, jotta se auttaisi suuntaamaan toimintoja olennaisiin ja tarkoituksenmukaisiin keinoihin. Työeläkeyhtiöillä on myös toive alan yhteisestä vaikuttavuusarvioinnin kehittämisestä.

Kaikki selvityksessä haastatellut osapuolet pitivät työkyvyttömyysriskin hallintaa osana työeläkejärjestelmää tärkeänä. Vakuutuksenottajien näkökulmasta työeläkeyhtiön toiminta koetaan parhaimmillaan kumppanuutena, jossa työeläkemaksun vastineeksi saadaan konkreettista tukea henkilöstön työhyvinvoinnin ja terveyden parantamiseksi.

2 Kilpailu on lisääntynyt, palvelun taso hyvää

Selvityksessä arvioitiin myös sitä, miten työeläkemaksuun sisältyvään hoitokustannusosaan ja asiakashyvityksiin tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet asiakkaiden palvelukokemukseen tai siirtymiseen toiselle työeläkeyhtiölle.

Asiakashyvityksiä ja hoitokustannusosaa on kuvattu tarkemmin Työeläkeyhtiöiden asiakashyvitykset -tietopaketissamme.

Vuoden 2017 alusta lähtien hoitokustannusylijäämä on voitu jakaa kokonaisuudessaan takaisin asiakkaille asiakashyvityksinä, kun aikaisemmin voitiin jakaa puolet. Lisäksi vuodesta 2018 alkaen käytännössä kukin työeläkeyhtiö on määritellyt itse sen, miten se jakaa asiakashyvitykset omille asiakkailleen. Samalla uudistettiin niin kutsuttu jälkihyvitysperuste, jolla määritellään asiakashyvitysten määräytyminen tilanteessa, jossa vakuutus siirtyy työeläkeyhtiöstä toiseen.

Selvityksen perusteella voidaan pelkistäen todeta, että hoitokustannusmuutokset eivät nouse esiin merkittävänä tekijänä työeläkeyhtiöiden asiakaspalautteessa. Eläkeyhtiöt eivät myöskään ole selvityksen perusteella pyrkineet tinkimään palvelujen volyymistä tai laadusta. Yhtiöiden asiakastyytyväisyys on parantunut vuosien 2016 ja 2018 välillä.

Asiakashyvitykset ja palvelut ovat sijoitustuottojen ohella tärkeimpiä työeläkeyhtiöiden välisiä kilpailukeinoja. Vaikka hyvitykset ja palvelut ovat osittain ristiriitaisia tavoitteita, kokevat yhtiöt ja myös monet asiakkaat palvelut tärkeimmäksi tekijäksi. Asiakkaan palvelukokemuksella on yhtiöille suuri merkitys, ja varsinkin suuret asiakkaat myös vaativat palvelua.

Selvityksessä käytetyn aineiston perusteella todetaan, että hyvitysten yhtiökohtainen jakaminen ja hoitokustannusylijäämän merkityksen lisääntyminen ovat lisänneet kilpailua yhtiöiden välillä. Hoitokustannustehokkuus ja osin siihen perustuvat asiakashyvitykset ovat olleet näkyvästi esillä työeläkeyhtiöiden markkinointiviestinnässä. Toisaalta yhtiökohtaiset asiakashyvitysperusteet ovat vähentäneet hyvityksen muodostumisen läpinäkyvyyttä ja tarjousten vertailtavuutta.

Työeläkevakuutuksen siirtoon yhtiöstä toiseen ei selvityksessä löytynyt selkeitä yksilöityjä syitä, mutta keskeisin peruste vakuutusten siirtoon on yrityksen vakuuttaminen kokonaisuutena: työeläkevakuutus mielletään osaksi vakuutuskokonaisuutta ja rahoitusratkaisua. Tämä syy ei juuri ole muuttunut asiakashyvitysten ja työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvän sääntelyn muuttumisen myötä vuodesta 2016.

Muita yleisesti ottaen vaikuttavia tekijöitä ovat kustannusnäkökohdat ja aktiivinen markkinointi. Lisäksi kilpailutukset yrityksissä ovat ylipäänsä lisääntyneet.

3 Työeläkeyhtiöiden toiminta tehostunut

Työeläkemaksun hoitokustannusosaa muutettiin vuoden 2017 alusta lukien siten, että se asetettiin reilu seitsemän prosenttia vuotta 2015 alemmalle tasolle. Selvityksen mukaan hoitokustannustulon pienennys johti työeläkeyhtiöissä kustannusten karsimiseen ja toiminnan tehostamiseen. Ylipäätään koko hoitokustannusylijäämän siirtäminen asiakashyvityksiin muutti tarkastelukulmaa enemmän kustannuksiin ja ylijäämän muodostumiseen. Muutoksen myös koettiin tekevän toiminnan tehostumisen asiakkaille näkyvämmäksi. Selvityksen perusteella ei kuitenkaan ole selvää johtuuko toiminnan tehostaminen pelkästään edellä kuvatuista muutoksista.

Tehostaminen näkyy myös tilinpäätöstiedoissa, joiden mukaan hoitokulujen määrä koko työeläkejärjestelmässä on alentunut vuosina 2017 ja 2018. Tilinpäätöstiedot eivät kuitenkaan anna yksityiskohtaista tietoa siitä, missä toiminnoissa tehostamista on erityisesti tapahtunut.