Selvitykset ja tutkimukset

Olimme mukana rahoittamassa Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusta, jossa selvitettiin takuueläkkeen myötä nousseen minimieläkkeen taloudellisia kannustinvaikutuksia työn tarjontaan ja eläköitymiseen. Tutkimuksen laativat Laboren tutkijat Ozan Yanar, Ohto Kanninen ja Petri Böckerman.

Tulokset osoittavat, että vuoden 2011 takuueläkeuudistus on lisännyt tuntuvasti vanhuuseläkkeen kynnyksellä olevien työttömien henkilöiden eläköitymistä. Sen sijaan työssä olevien, eläkeikää lähestyvien henkilöiden eläköitymiseen takuueläke ei ole vaikuttanut.

Tutkimusraportti on ladattavissa ohessa:

Toteutimme SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kanssa vuosina 2021–2023 yhteishankkeen, jossa joukko suomalaisia tutkijoita ja vaikuttajia pohti väestöltään ikääntyvän Suomen yhteiskuntapolitiikan pidemmän aikavälin tavoitteita ja vaihtoehtoja. Hankkeen pääteemoina olivat ikääntyvän yhteiskunnan tarpeet ja niiden yhteys julkisen talouden kokoon ja kokonaisveroasteeseen sekä koulutustason nosto ja sen yhteys työllisyyden ja tuottavuuden parantamiseen.

Hankkeen lopputuloksena julkaistu raportti sisältää neljä vaihtoehtoista skenaariota ikääntymiseen sopeutumisen valinnoista verotuksen, kasvuinvestointien ja menojen karsimisen näkökulmista. Strategisten valintojen aikaikkuna on 2020-luvulla, mutta isojen systeemisten valintojen seurauksia kuvataan aina 2040-luvun loppuun asti. Skenaarioissa ei oteta kantaa erilaisten poliittisten vaihtoehtojen toteuttamisen puolesta tai vastaan.

Ikääntyvä yhteiskunta -aivoriihen jäseninä ovat olleet Eija Koivuranta (pj), Sirpa Pietikäinen, Vesa Vihriälä, Christoffer Taxell, Jaakko Kiander, Tapio Huttula, Mirkka Danielsbacka, Osmo Soininvaara, Markus Jäntti, Seija Ilmakunnas sekä Roope Uusitalo.

Aivoriihen sihteeristössä ovat toimineet Aleksi Kalenius (SOSTE), Jussi Ahokas (SOSTE), Anni Marttinen (SOSTE), Janne Pelkonen (TELA) ja Risto Vaittinen (TELA).

Raportin sisältöä on avattu myös tiedotteessamme:

Olemme teettäneet arvioinnin voimassa olevan lainsäädännön asettamista reunaehdoista henkilötietojen käytölle työkyvyttömyysriskin hallinnassa osana työeläkeyhtiöiden toimintaa. Arviointi käsitti sekä tietosuojasääntelyn että työeläkeyhtiöitä koskevan sektorikohtaisen lainsäädännön ja viranomaisohjeistukset. Lisäksi pyysimme arvion työkyvyttömyysriskin hallinnan juridisista reunaehdoista tilanteessa, jossa työkyvyttömyysriskin hallinnasta säädettäisiin lailla. Arvioinnin teki asianajotoimisto Castrén & Snellman.

Työkyvyttömyysriskin hallinta on osa työeläkevakuuttajien toimintaa, jonka tavoitteena on vähentää työntekijöiden riskiä tulla työkyvyttömäksi ja joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkeyhtiöillä tätä toimintaa ei ole määritelty laissa, vaan sitä säädellään Finanssivalvonnan antamilla määräyksillä ja ohjeilla.

Tietosuojasääntelyn näkökulmasta olisi tärkeää, että työkyvyttömyysriskin hallinnasta osana työeläkeyhtiöiden toimintaa säädettäisiin lailla. Sääntelyn kirjaaminen lakiin on ollut pitkään myös työeläkealan tavoitteena.

Teetimme insolvenssioikeudellisen selvityksen yksityisalojen työeläkevakuuttajien selvitystilaa ja konkurssia koskevista epäkohdista sekä vaihtoehdoista niiden ratkaisemiseksi. Selvityksessä on käyty läpi työeläkevakuuttajan konkurssiin ja selvitystilaan liittyvä nykytila sekä esitetty ehdotuksia nykysääntelyn muutostarpeista.

Selvityksen on laatinut riippumaton selvityshenkilö OTL Helena Kontkanen. Selvitys vastaa hänen näkemyksiään.

Selvitys on jatkoa vuonna 2022 teettämällemme selvitykselle yksityisalojen työeläkevakuuttajien selvitystilaa ja konkurssia koskevasta lainsäädännöstä (kts. jäljempänä kohta Työeläkevakuuttajien insolvenssi -selvitys).

Yhdysvallat on asettanut kuluvan vuoden aikana useita talouspakotteita venäläisille toimijoille ja henkilöille johtuen Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta. Olemme tilanneet oikeudellisen selvityksen Yhdysvaltojen julistamisen pakotteiden vaikutuksista työeläkevakuutusten tarjoamiseen Suomessa. Selvityksen meille on tehnyt Aleksi Pursiainen Solid Plan Consultingista.

Selvityksen tulokset on lisäksi tiivistetty oheiseen esitykseen.

Teetimme vuonna 2022 selvityksen yksityisalojen työeläkevaakuttajien selvitystilaa ja konkurssia koskevasta lainsäädännöstä. Aihetta koskeva nykyinen lainsäädäntö on osoittautunut käytännön tilanteissa riittämättömäksi. Selvityksen tarkoituksena oli laatia kuvaus selvitystilaan ja konkurssiin liittyvistä ongelmakohdista ja mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista. Lisäksi selvityksen tarkoituksena oli tehdä tarvittavia ehdotuksia lainsäädännön selventämiseksi.

Selvityksen ovat laatineet riippumattomat selvityshenkilöt, SHV Tuula Lempiäinen ja SHV Hillevi Mannonen. Selvitys vastaa heidän näkemyksiään.

Teetimme vuonna 2020 työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä selvityksen työeläkevakuuttajien työkyvyttömyysriskin hallintatoimien vaikuttavuudesta. Työkyvyttömyysriskin hallintatoimet (työhyvinvointitoiminta) tarkoittavat niitä erilaisia toimenpiteitä, joita työeläkevakuuttajat tekevät asiakasyrityksilleen pyrkimyksenä vähentää yritysten työntekijöiden riskiä tulla työkyvyttömäksi ja joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Selvityksessä haettiin vastauksia muun muassa kysymyksiin siitä, miten työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta voidaan mitata, koska työeläkevakuuttajista ei tällä hetkellä ole saatavilla yhteismitallista tietoa.

Selvityksen laativat yhteistyössä Työterveyslaitos ja Kuntoutussäätiö.

Teetimme vuonna 2020 työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä selvityksen työeläkekilpailusta, sen hyödyistä ja haitoista sekä reunaehdoista niin kansallisen kuin EU-lainsäädännön puitteissa.

Selvityksen tarkoituksena on selkiyttää ja lisätä ymmärrystä työeläkekilpailulla eri aikoina tavoitelluista asioista. Selvityksen meille ovat laatineet riippumattomat selvityshenkilöt filosofian maisteri Jari Sokka ja ekonomisti Reijo Vanne.

Työeläkejärjestelmää uudistettaessa keskeinen tavoite on ollut työurien pidentäminen. Tavoitteeseen on pyritty nostamalla eläkeikää sekä rakentamalla työurien jatkamiseen liittyviä taloudellisia kannustimia ja erilaisia joustavia osa-aikaeläkejärjestelyjä. Todellisuudessa eläköitymispäätöksiin vaikuttaa eniten lakisääteinen eläkeikä. Tämä kävi ilmi Palkansaajien tutkimuslaitokselta tilaamassamme tutkimusraportissa, joka valmistui vuonna 2019. Tutkimuksen laativat Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska.

Tutkimuksessa tarkasteltiin eläkejärjestelmään tehtyjen muutosten vaikutusta ihmisten eläköitymiseen vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä. Tutkimuksessa käytettiin Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen aineistoja. Havaintojen mukaan lakisääteisen eläkeiän muutoksilla on selvästi suurempi vaikutus eläköitymispäätöksiin kuin realistisilla taloudellisten kannustimien muutoksilla.

Englanninkielinen tutkimusraportti on ladattavissa ohessa:

Raportin tuloksia on avattu myös uutisessamme:

Teetimme vuonna 2019 työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä selvityksen siitä, miten jotkin työeläkevakuuttamisen toimeenpanoon liittyvät muutokset ovat vaikuttaneet työeläkeyhtiöiden palveluihin ja toimeenpanon tehokkuuteen.

Muutokset koskivat työeläkemaksun hoitokustannusosaa ja asiakashyvitysten jakotapaa sekä työeläkeyhtiöiden työkyvyttömyysriskin hallintaan eli työhyvinvointitoimintaan liittyvää erillistä ohjeistusta. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat näistä muutoksista vuonna 2015.
Selvityksen ovat laatineet varatuomari Jukka Ahtela ja aktuaari Tuula Lempiäinen.

Rahoitimme Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan vuonna 2018 julkaiseman tutkimuksen, ”Aggregate risks, intergenerational risk-sharing and fiscal sustainability in the Finnish earnings-related pension system. Tutkimuksessa arvioitiin sitä, kuinka hyvin työeläkemaksuja voidaan pitää ajallisesti vakaina ja pitkän ajan rahoituksen kannalta riittävinä. Tutkimuksessa selvitettiin sukupolvien välistä tulonjakoa vertaamalla työurien aikaisia eläkemaksuja myöhemmin saataviin eläke-etuuksiin. Tutkimuksen laati Etlan tutkimusneuvonantaja Jukka Lassila.

Eläkkeiden rahoitukseen ja sen ennustamiseen kohdistuu suuria epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät väestökehitykseen, talouskasvuun ja sijoitusten tuottoon. Vaikka järjestelmä tällä hetkellä on hyvässä kunnossa, täytyy vuoden 2017 eläkeuudistuksessa asetettuun tavoitteeseen tasaisesta ja tarkoituksenmukaisesta maksukehityksestä sekä etuuksien ja niiden rahoituksen turvaamisesta suhtautua realistisesti. Eläkeuudistuksia tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessakin.

Tutkimus on luettavissa Etlan verkkosivuilla:

Osallistuimme yhdessä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa tulevaisuuden työelämää käsittelevän selvityksen rahoittamiseen vuonna 2017. ”Välähdyksiä tulevaisuudesta” -selvityksen tarkoituksena oli pohtia, miten työ todennäköisesti muuttuu, mitä uutta työtä syntyy ja mitä murros tarkoittaa yksittäisen työntekijän kannalta. Selvityksen laati Marjaana Toiminen.

Toiminen haastatteli raporttia varten lähes 30 asiantuntijaa, tutkijaa ja yritysjohtajaa eri toimialoilta. Selvityksen mukaan tulevaisuuden työidentiteetin elementtejä ovat kyky nähdä mahdollisuuksia ja rohkeus tarttua niihin. Lisäksi tarvitaan kykyä lukea tulevaa ja päätellä, mitä osaamista tarvitaan.

Selvityksen loppuraportti on ladattavissa ohessa:

Työeläkeyhtiöiden aktuaareista, Telan asiantuntijoista sekä riippumattomasta asiantuntijasta koostunut työryhmä on tehnyt vuonna 2016 selvityksen koskien työeläkemaksun hoitokustannusosan päivittämistä ja yhtiökohtaisiin hyvityksen jakoperusteisiin siirtymistä.

Selvityksen taustalla oli työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus asiakashyvitysten kohdentamisen vapauttamisesta. Sopimus sisälsi myös selvityspyynnön siitä, miten asiakashyvitysten kohdentamisen vapauttamiseen siirrytään ja mitä päivitystarpeita työeläkemaksun hoitokustannusosalla ja maksutappio-osalla on.

Laskuperusteasiain neuvottelukuntamme ja sen alainen kuolevuusperustejaos ovat tehneet keväällä 2015 valmistuneen selvityksen työntekijäin eläkelain mukaisessa vakuutuksessa noudatettavan kuolevuusperusteen riittävyydestä ja sen muutostarpeista.

Osallistuimme yhdessä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa perustulokokeen raameja ja reunaehtoja käsittelevän selvityksen rahoittamiseen vuonna 2014. ”Miten testata perustulon vaikutuksia? Kenttäkoekulttuurin lyhyt oppimäärä” -selvityksen mukaan paras tapa perustulon kokeiluun olisi kenttäkoe, jolla voitaisiin luotettavimmin tutkia perustulouudistuksen vaikutuksia pienituloisen työikäisen väestön työssäkäyntiin. Selvityksen laati Ajatushautomo Tänk tutkijoinaan Mikko Forss ja Ohto Kanninen.

Selvityksen mukaan Suomessa toteuttamiskelpoisin malli perustulolle olisi negatiivinen tulovero. Se tarkoittaa järjestelmää, jossa alle tietyn tulotason ansaitsevat ihmiset saavat tuloista riippuvan tulonsiirron. Malli korvaisi ensisijaiset etuudet toimeentulotukea ja lapsilisiä lukuun ottamatta tiettyyn tasoon asti.

Selvityksen loppuraportti on ladattavissa ohessa:

Selvityksen keskeiset tulokset löytyvät oheisesta infograafista:

Laskuperustejaoksemme on tehnyt vuonna 2013 selvityksen liittyen työeläkeyhtiöiden vakuutusliikkeiden puskurirahastoon, tasoitusmäärään sekä vakavaraisuuspuskurien yhdistämiseen.

Selvitys tasoitusmäärästä valmistui 31.5.2013. Selvitystä täydennettiin vakavaraisuuspuskurien yhdistämisellä 30.8.2013. Selvitystyö tehtiin työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmän pyynnöstä.