Työeläkeyhtiöiden asiakashyvitykset

Asiakashyvitykset ovat työeläkeyhtiöiden asiakkaille jaettavaa ylijäämää, jota kertyy yhtiön toiminnan tehokuudesta ja sijoitustoiminnasta. Asiakashyvitysten myöntö ja määräytyminen perustuu lakiin. Asiakkaiden eli työnantajien lisäksi myös työntekijät hyötyvät asiakashyvityksistä omassa työeläkemaksussaan.

1. Mitä asiakashyvitys tarkoittaa?

Työeläkeyhtiöt perivät asiakkainaan olevilta työnantajilta työeläkemaksua. Maksulla katetaan työntekijöiden eläkevakuutuksen kustannukset sekä eläkevakuuttamisen toimeenpanoon liittyvät kulut. Maksusta voidaan antaa työnantajille alennusta, asiakashyvitystä.

Termiä asiakashyvitys käytetään kuvaamaan sitä, että maksualennus annetaan käytännössä jälkikäteen seuraavan kalenterivuoden maksussa.

Myös työntekijät saavat asiakashyvityksiä vastaavan alennuksen omassa, työntekijän eläkemaksuosuudessaan. Tästä on kerrottu tarkemmin kysymyksessä 8.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa keskimääräisen työeläkemaksun. Maksu on muuten sama kaikissa työeläkeyhtiöissä, mutta vuodesta 2023 alkaen yhtiökohtaisesti määräytyvä hoitokustannusosa on tuonut yhtiöiden välille eroa. Yksittäisen työnantajan maksu voi myös vaihdella, sillä siihen vaikuttavat niin työnantajan koko, työnantajan työkyvyttömyyseläketapaukset kuin työeläkeyhtiökohtaiset asiakashyvitykset. Työeläkemaksuun sisältyy myös työntekijöiltä perittävä maksuosuus, jossa myös huomioidaan asiakashyvityksiä vastaava alennus (ks. kysymys 8).

Asiakashyvitysten suuruus riippui vielä vuodelta 2022 kertyvissä hyvityksissä eläkkeiden toimeenpanosta kertyvästä niin sanotusta hoitokustannusylijäämästä ja eläkeyhtiön vakavaraisuudesta. Näin määräytyvät asiakashyvitykset maksettiin viimeisen kerran vuonna 2023. Jatkossa asiakashyvitysten suuruus riippuu yksinomaan vakavaraisuudesta.

2. Miten hoitokustannusylijäämä ja vakavaraisuus vaikuttavat asiakashyvityksiin?

Työnantajilta perittävään työeläkemaksuun sisältyy hoitokustannusosa, jolla katetaan eläkeyhtiön hallintokuluja.

Hallintokuluihin sisältyvät työeläkeyhtiön toiminnan kulut, jotka tulevat esimerkiksi työsuhteiden ja vakuutusten hoitamisesta, eläkelaskelmien ja -ratkaisujen tekemisestä sekä eläkkeiden maksamisesta. Sijoitustoiminnasta aiheutuneita kuluja ja pääosaa työkyvyn hallintaan liittyvistä kuluista ei kateta hoitokustannusosasta. Sijoitustoiminnan kulut katetaan sijoitustoiminnan tuotoista ja työkyvyn hallinnan kulut pääosin työkyvyttömyysmaksuun sisältyvällä työkyvyttömyysriskin hallintaosalla.

Vuoteen 2022 saakka hoitokustannusosa oli kaikille yhtiöille yhteinen. Mikäli eläkeyhtiön toimintakulut olivat pienemmät kuin mitä hoitokustannusosan kautta on kerätty maksuina, syntyi hoitokustannusylijäämää. Vuoden 2017 alusta lähtien hoitokustannusylijäämä voitiin kokonaisuudessaan jakaa takaisin asiakkaille asiakashyvityksinä, mikäli työeläkeyhtiön vakavaraisuus oli riittävän hyvä. Tämä koski ensimmäisen kerran vuonna 2018 asiakkaille maksettuja hyvityksiä. Aiemmin hoitokustannusylijäämästä siirrettiin hyvityksinä maksettavaksi enintään puolet.

Hoitokustannusosaan tehtyjen muutoksen vaikutuksia on arvioitu syksyllä 2019 valmistuneessa selvityksessä:

Lisäksi osa vakavaraisuuspääomaan sisältyvistä varoista voidaan jakaa asiakashyvityksinä, mikäli eläkeyhtiön vakavaraisuustilanne sen sallii. Vakavaraisuuspääoma on puskuri, jolla varaudutaan sijoitustoiminnan ja vakuutustoiminnan riskeihin.

Vuodesta 2023 alkaen hoitokustannusosa on määräytynyt yhtiökohtaisesti. Jokainen työeläkeyhtiö mitoittaa TyEL-maksuun kuuluvan hoitokustannusosan jo ennalta vastaamaan mahdollisimman hyvin todellisia hallintokuluja. Hoitokustannusosasta ei siten enää nykyisin kerry vastaavissa määrin ylijäämää, jota jaettaisiin asiakashyvityksinä takaisin asiakkaille, vaan aikaisempien vuosien mahdollinen hoitokustannusosan yli- tai alijäämä huomioidaan seuraavan vuoden hoitokustannusosaa määrättäessä. Vuodesta 2023 alkaen asiakashyvitykset muodostuvat siten yksinomaan vakavaraisuuspääomaan sisältyvistä varoista.

Asiakashyvitys on siis asiakkaille jaettavaa ylijäämää, jota kertyy työeläkeyhtiön sijoitustoiminnasta. Asiakkaiden eli työnantajien lisäksi myös työntekijät hyötyvät asiakashyvityksistä omassa työeläkemaksussaan (ks. kysymys 8).

3. Mihin asiakashyvitysten jakaminen perustuu?

Työeläkevakuutus on nimensä mukaisesti vakuutus. Vakuutusmaksujen määrittelyyn puolestaan liittyy olennaisena asiana niin sanottu turvaavuusperiaate, josta säädetään vakuutusyhtiölaissa.

Turvaavuusperiaatteen mukaan työeläkemaksu tulee määritellä turvaavasti siten, että vakuutusmaksut ja sijoitustuotot riittävät vakuutettujen etujen turvaamiseen tulevaisuudessa. Työeläkevakuutuksessa tämä tarkoittaa sen varmistamista, että työeläkeyhtiöt kykenevät selviytymään heille kuuluvista eläkesuorituksista.

Kun vakuutusmaksut määritellään turvaavuusperiaatteen mukaan etukäteen, on ylijäämän syntyminen mahdollista. Asiakashyvityksinä maksettavaa ylijäämää syntyy, kun sijoitustoiminnan tuotot ovat hyvät, jolloin myös vakavaraisuus on hyvä.

Vakuutustoimintaan liittyy myös kohtuusperiaate. Se tarkoittaa, että ylijäämästä kohtuullinen osuus on palautettava asiakkaille eli vakuutuksenottajille.

Työeläkelainsäädännössä kohtuusperiaate huomioidaan työntekijän eläkelain 169 §:ssä. Sen mukaan ”työnantajalla on oikeus osuuteen vakuutusliikkeen mahdollisesti tuottamasta ylijäämästä”. Vakuutusmaksujen alennukset ja muut vastaavat edut eivät kuitenkaan lain mukaan saa vaarantaa vakavaraisuusvaatimusten täyttymistä.

Asiakkaille myönnettävät alennukset eli asiakashyvitykset kuuluvat siis yleisesti ottaen vakuutustoimintaan. Myös esimerkiksi tapaturmavakuutuksissa on käytössä vastaavanlaiset asiakashyvitykset.

Mahdollisuus asiakashyvitysten antamiseen lisää työeläkeyhtiöiden välistä kilpailua, mikä tehostaa työeläkejärjestelmän toimeenpanoa.

4. Kenelle asiakashyvityksiä voidaan maksaa?

Asiakashyvitystä voidaan maksaa vain työeläkeyhtiön sopimustyönantajille. Sopimustyönantajaksi nimitetään työnantajia, jotka järjestävät työntekijöidensä eläketurvan kyseisessä työeläkeyhtiössä, ja joilla on palveluksessaan jatkuvasti työntekijöitä tai jonka maksamat palkat ylittävät kuuden kuukauden aikana 9 822 euroa (vuonna 2024).

Tilapäisillä työnantajilla ei ole oikeutta asiakashyvityksiin.

5. Miten jaettava asiakashyvitys muodostuu?

Asiakashyvitysten kokonaismäärään vaikuttavat työeläkeyhtiön sijoitustoiminnan tuotto ja vakavaraisuus.

Sijoitustoiminnan tuotot kasvattavat työeläkeyhtiön vakavaraisuuspääomaa, josta yhtiö saa tilinpäätöksessään merkitä tietyn osuuden hyvityksinä maksettavaksi. Työeläkemaksun laskuperusteiden mukaan vakavaraisuuspääomasta on mahdollista siirtää asiakashyvityksiin maksimissaan 1,0 prosenttia.

Siirtojen edellytyksenä on, että yhtiön vakavaraisuuspääoma ylittää vakavaraisuusrajan.

Työeläkeyhtiön hallitus päättää hyvityssiirron määrästä, jonka maksimisuuruuden reunaehdot määrittävät.

6. Miten asiakashyvitykset jaetaan asiakkaille?

Työeläkemaksulle on olemassa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymät laskuperusteet. Laskuperusteet määrittelevät ne säännöt, joiden mukaan työeläkevakuuttajien on kerättävä työeläkemaksua ja laskettava eläkevastuunsa.

Laskuperusteissa määrätään myös se, miten asiakashyvitykset jaetaan asiakkaille. Jakamisessa pyritään kohdistamaan ylijäämä niiden asiakkaiden hyväksi, joiden vakuutuksista se tavalla tai toisella on peräisin.

Asiakashyvitysten jaon osalta on siirrytty yhtiökohtaisiin laskuperusteisiin 1.1.2018 alkaen. Yhteisissä laskuperusteissa määritellään edelleen jaettavissa olevien hyvitysten enimmäismäärä, mutta se kuinka hyvitykset jaetaan asiakkaille, määritellään yhtiökohtaisissa laskuperusteissa. Niissä määritelty tapa, jolla hyvitykset jaetaan asiakkaille, kohdentaa ylijäämän nykyistä tarkemmin sille asiakasryhmälle, josta ylijäämä on muodostunut. Yhtiökohtaiset laskuperusteet koskivat ensimmäisen kerran vuodelta 2018 kertyvien ylijäämien perusteella jaettavia hyvityksiä, jotka maksettiin vuonna 2019.

Yhtiökohtaisiin laskuperusteisiin siirtymisen vaikutuksia on arvioitu syksyllä 2019 valmistuneessa selvityksessä:

Asiakashyvitystä jaetaan kaikille hyvityksen maksuvuotta edeltävän vuoden lopussa voimassa olleille työeläkevakuutuksille. Mikäli asiakas siirtää vakuutuksensa toiseen työeläkeyhtiöön, maksetaan hyvitys kolme vuotta vakuutuksen päättymisen jälkeen. Edellytyksenä on, että eläkevastuita on kertynyt vähintään 50 000 euroa. Vuonna 2017 tai sen jälkeen siirtyneille vakuutuksille maksetaan päättymisvuodelta asiakashyvityksiä samoin perustein kuin vakuutuksen jatkuessa. Päättymisvuoden jälkeen maksettava hyvitys on noin puolet aiemmasta hyvityksestä. Tason madaltuminen johtuu yhtiökohtaisten laskuperusteiden eroista.

7. Mikä vaikutus asiakashyvityksillä on työeläkemaksuun?

Työeläkemaksu muodostuu eri osista, joista yksi on keskimääräinen asiakashyvitys. Muista maksun osista poiketen asiakashyvitys on miinusmerkkinen, eli se käytännössä alentaa perittävää työeläkemaksua. Esimerkiksi vuonna 2024 keskimääräinen asiakashyvitys on 0,4 prosenttiyksikköä. Tällöin keskimääräinen työeläkemaksu ilman asiakashyvityksiä olisi 25,21 prosenttia, kun se asiakashyvitykset huomioiden on 24,81 prosenttia.

Asiakashyvitykset alentavat sekä työnantajilta että työntekijöiltä perittävää työeläkemaksua (ks. kysymys 8).

8. Miten asiakashyvitykset huomioidaan työntekijöiden työeläkemaksussa?

Työntekijät saavat oman, asiakashyvityksiä vastaavan alennuksen omassa, palkasta perittävässä työntekijän eläkemaksuosuudessaan.

Alennus huomioidaan kaikkien alojen työntekijöiden maksuissa, vaikka asiakashyvityksiä maksavat työnantajille vain yksityisaloilla toimivat työeläkeyhtiöt. Kaikkien alojen työntekijät saavat alennuksen, koska kaikkien alojen työntekijöiden työeläkemaksu on yhtä suuri kuin yksityisalojen työntekijän maksuosuus.

Käytännössä asiakashyvitykset otetaan huomioon siinä kohtaa, kun määritellään vuosittain yksityisalojen keskimääräistä työeläkemaksua (TyEL-maksu).

Maksussa huomioidaan työeläkeyhtiöiden keskimääräinen asiakashyvitysten määrä, joka vähennetään maksuprosentista ennen kuin maksu jaetaan työntekijän ja työnantajan maksuosuuksiin.

Esimerkiksi vuoden 2024 keskimääräinen työeläkemaksu olisi 0,4 prosenttiyksikköä suurempi ilman asiakashyvityksiä. Tästä puolet olisi jäänyt työntekijöiden maksuosuudessa maksettavaksi.

9. Paljonko asiakashyvitysten määrä on keskimäärin ollut?

Asiakashyvitysten määrä vaihtelee vuosittain ja työeläkeyhtiöittäin.

Esimerkiksi vuonna 2024 hyvitys on keskimäärin 0,4 prosenttiyksikköä vakuutetuista palkoista. Vuosina 2007–2024 keskimääräiset asiakashyvitykset ovat olleet 0,2 ja 0,8 prosenttiyksikön välillä.

10. Mitä vaikutuksia asiakashyvityksistä luopumisella olisi työeläkemaksuun?

Asiakashyvityksistä luopuminen merkitsisi työeläkemaksuun annettavista alennuksista luopumista. Näin ollen se tarkoittaisi työeläkemaksun korottamista alennusta vastaavalla osalla. Maksu nousisi sekä työntekijöillä että työnantajilla.

Mikäli työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimasta työeläkemaksun tasosta haluttaisiin pitää kiinni samalla, kun asiakashyvityksistä päätettäisiin luopua, jouduttaisiin työeläkejärjestelmän tasausvastuu-nimistä puskurirahastoa purkamaan suunniteltua enemmän tai sopimaan muista työeläkemenoja hillitsevistä muutoksista.

Tasausvastuu-puskuri on jo laskettu käytettäväksi eläkemenoihin seuraavan 20 vuoden aikana. Lisämenojen kohdistaminen puskuriin tarkoittaisi sitä, että eläkemenojen kattaminen vaatisi enemmän varoja kuin mitä puskurissa tällä hetkellä on. Tämä edellyttäisi taas joko työeläkemaksun nostamista tai työeläkemenojen hillitsemistä muilla tavoin, esimerkiksi eläke-etuuksia muuttamalla. Työeläkemaksuun ja eläke-etuuksiin liittyvistä päätöksistä sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken.

Asiakashyvitysten poistaminen siis johtaisi enemmin tai myöhemmin tilanteeseen, jossa työeläkemaksua tulisi nostaa tai muutoin pienentää työeläkemenoja.

Työeläkeyhtiöt kilpailevat sijoitusten tuotoilla. Tuotot vaikuttavat asiakashyvitysten tasoon, sillä hyvitykset muodostuvat osasta vakavaraisuuspääomaa, joka puolestaan vahvistuu hyvien sijoitustuottojen ansiosta. Lisäksi asiakashyvitykset perustuvat vakuutusalalla yleisesti noudatettaviin turvaavuus- ja kohtuusperiaatteisiin (ks. kysymys 3), jolloin asiakashyvityksistä luopuminen tulisi arvioida myös kilpailun ja näiden periaatteiden näkökulmasta.

11. Saako työeläkeyhtiö tuottaa voittoa?

Työeläkeyhtiön tehtävänä on hoitaa lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvaa työeläkettä. Yhtiöille työeläkemaksuista kertyvät varat on tarkoitettu työeläketurvan toimeenpanoon ja niitä on lain mukaan hoidettava eläke-etuudet turvaavalla tavalla.

Työeläkeyhtiön toiminnan tarkoituksena ei siis ole tuottaa voittoa omistajilleen. Siinä se poikkeaa olennaisesti muista osake- ja vakuutusyhtiöistä. Työeläkeyhtiöstä saa varoja pääasiassa vain työeläke-etuuksina ja vain laissa säädellyin menettelyin.

Työeläkeyhtiöiden toiminnassa tärkeitä periaatteita ovat turvaavuus- ja kohtuusperiaate (ks. kysymys 2).

Työeläkemaksun laskuperusteet ovat kaikille työeläkeyhtiöille yhteiset, ja niiden laadinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti vakuutettujen etujen turvaamiseen. Mikäli ylijäämää syntyy, tulee se lainsäädännön mukaisesti palauttaa kohtuullisissa määrin asiakkaille. Hyvitysten enimmäismäärää koskevat laskuperusteet ovat samat kaikille yhtiöille, mutta hyvitysten jako asiakkaiden kesken on määräytynyt vuoden 2019 alusta lähtien yhtiökohtaisten perusteiden mukaan (ks. kysymys 6).

Päivitetty 3.1.2024