Vain kaupallisen riskin ja tuoton pitää ohjata eläkerahojen sijoittamista – myös Suomeen
Finanssimarkkinoilla jytisee ja samaan aikaan vaatimukset työeläkerahojen sijoittamisesta kotimaahan ovat kasvussa. Työeläkevakuutusyhtiö Varman sijoitusjohtaja Markus Ahon mukaan mikään ei lähde kasvamaan vain kaatamalla sinne yhtäkkiä loputtomasti rahaa. Telan Janne Pelkosen Salaisuuksien jäljillä -videosarjan haastattelussa Aho sanoo, että enemmän pitäisi puhua muiden maiden eläkerahastojen sijoitusten houkuttelemisesta Suomeen kuin suomalaisten eläkevarojen suuntaamisesta jonnekin. Ahon mukaan sijoittamisen pitää aina lähteä kaupallisesta sijoitusharkinnasta ja kotimaan sijoitusten pitää olla kilpailukykyisiä muiden sijoitusmahdollisuuksien kanssa.
Samaan aikaan kun juuri sovitussa eläkeuudistuksessa eläkerahastojen sijoitustuotoille asetetaan paljon toiveita, eri tahojen puheenvuoroissa on vaadittu, että eläkerahastot voisivat tukea Suomen talouskasvua sijoittamalla pääomia suomalaisiin startup-yrityksiin – ja ylipäänsä eri vaiheessa oleviin kasvuyrityksiin. Työeläkeyhtiö Varman sijoitusjohtaja Markus Aho muistuttaa, että ensinnäkin työeläkeyhtiöillä on jo nyt merkittäviä määriä sijoituksia kotimaassa. Varman varoista se on noin 20 prosenttia, mikä vastaa keskimäärin muidenkin työeläkevakuuttajien ”Suomi-painoa”.
– Työeläkeyhtiöt ovat tehneet pääomasijoituksia yrityksiin jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Kotimaisiin kasvuyrityksiin sijoittaminen on lisäksi ollut viime aikoina kasvussa. Varman kohdalla se on taseesta noin prosentin verran, mikä euroissa on kuitenkin paljon, Markus Aho sanoo.
Toisekseen Ahon mukaan esteenä sijoitusten lisäämiselle on ennen kaikkea markkinan koko.
– Mitään ei saada kasvatettua niin, että kaadetaan vaan määrättömästi yhtäkkiä rahaa sinne. Jos niin yritetään tehdä, niin joko sijoituksia ei saada tehtyä tai sitten tehdään huonoja sijoituksia. Ja jos sijoitetaan paljon pienelle markkinalle, niin ne sijoitukset voivat olla paljon riskipitoisempia kuin laajemmin hajautettuna.
Aho kuvailee, että finanssikriisin jälkeisessä ajassa Suomessa on kyllä selvää potentiaalia niin startup-yrityksissä kuin jo vähän pidemmällä olevissa kasvuyrityksissä. Hän kehottaa kuitenkin kärsivällisyyteen.
– Tällainen ekosysteemi kehittyy ajassa. Pohja ja mahdollisuus kasvuun on olemassa, mutta se kasvaa vain rauhassa tekemällä.
Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen haastattelee Markus Ahoa Salaisuuksien jäljillä -videosarjamme uusimmassa jaksossa. Video on katsottavissa alla ja YouTube-kanavallamme.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
Eläkerahastojen kotimaahan sijoittamiseen kohdistuu uusia paineita geopolitiikan koventuessa
Janne Pelkonen kertoo, että vaatimukset eläkerahastojen tuesta kotimaisille yrityksille ei ole suomalainen erityisyys, vaan globaali teema ja keskustelu.
– Paineet kotimaahan sijoittamiseen ovat voimistuneet etenkin niissä maissa, joissa on isoja eläkerahastoja ja ovat niin sanotusti reuna-alueilla isoihin talouksiin nähden – kuten esimerkiksi Kanadassa, Pelkonen sanoo.
Kanadassa isojen yritysten toimitusjohtajat vaativat yhteisellä julistuksella paikallisia eläkesijoittajia sijoittamaan kotimaahan. Eläkerahastoguru Keith Ambachtsheer tekikin Kanadassa aiheesta selvityksen, joka sisälsi vahvan varoituksen: jos lainsäädännöllä ohjataan yksityisoikeudellisten eläkevakuuttajien sijoituksia, niin pian eläkkeet voivat ovat vaarassa.
Keith Ambachtsheer näki kuitenkin mahdollisuuksia niin kutsutuissa ”strategisissa sijoituksissa”, jotka tyydyttäisivät sekä eläkevakuuttajien tuotto-oletuksia ja -tavoitteita ja samaan aikaan suuntautuisivat kotimaisiin infrasijoituksiin tai ”takuutuottoisiin” valtion joukkovelkakirjalainoihin. Markus Ahon mukaan myös Suomessa voisi periaatteessa olla sen kaltaisia ”win-win”-sijoituksia.
– Mutta enemmän mielestäni pitäisi puhua eläkesijoitusten houkuttelemisesta Suomeen kuin suomalaisten eläkevarojen suuntaamisesta jonnekin. Sijoittamisen pitää aina lähteä kaupallisesta sijoitusharkinnasta ja kotimaan sijoitusten pitää olla kilpailukykyisiä muiden sijoitusmahdollisuuksien kanssa, Aho sanoo.
“Ulkomaista rahaa sekä pelätään että kaivataan”
Telan Janne Pelkonen on samaa mieltä. Jos nyt keskustellaan siitä, miten suomalaiset 270 miljardin euron eläkerahastot sijoittavat, niin unohdetaan, että pelkästään Britanniassa on lähes 3000 miljardia eläkerahastoja ja Euroopassa muissa maissa suunnilleen toinen mokoma – yksinomaan Hollannissa 1500 miljardia euroa. Pelkonen ja Aho ovat molemmat sitä mieltä, että suomalainen keskustelu on hiukan likinäköistä. Markus Aho sanoo, että helposti päällekkäin on myös monta eri keskustelua. Yksi niistä on huoli siitä, että suomalaiset kasvuyritykset myydään ”liian aikaisin” ulkomaille, kun ne ovat kasvaneet arvostukseltaan jo varsin isoiksi.
– Tavallaan niissä keskusteluissa me pelkäämme ulkomaista rahaa. Ja samaan aikaan puhutaan siitä, että ulkomaista rahaa pitäisi houkutella Suomeen. Kyllä meidän ehdottomasti kannattaa olla avoimia sille ulkomaiselle pääomalle.
Sijoitusjohtaja Aho sanoo, että hänen mielestään kotimaisten yritysten rahoituksen saatavuus varsinkin riskirahan osalta on ollut jo nyt kohtuullisen hyvä.
– On varmasti pullonkauloja ja tilanteita, joissa kotimaisella pääomalla on merkitystä. Varsinkin tällaisissa markkinahäiriötilanteissa ulkomainen raha vetäytyy helpommin. Silloin rauhallisesti ja paikallisesti tilannetta katsova kotimainen rahoituspohja on tärkeää, Markus Aho sanoo.
Hän sanoo ymmärtävänsä kyllä, että työeläkevakuuttajien varoille – eli työnantajien ja työntekijöiden maksamille yksityisoikeudellisten yhtiöiden hallinnoimille rahoille – on ottajia.
– Näitä puheenvuoroja nousee tietysti siksi, että kaikilla niin liike-elämässä kuin politiikassa on omat intressinsä.
Euroopan unionissa erikoisia ajatuksia vakavaraisuussääntelyn muutoksista
Euroopassa uusi EU:n komissio on lähtenyt rakentamaan uutta säästö- ja investointiunionia (SIU), jossa yksityistä ja julkista – esimerkiksi eläkerahastojen kaltaisten institutionaalisten sijoittajien – rahaa houkutellaan sijoitettavaksi enemmän Eurooppaan.
– On puhuttu EU-tason vakuutusyhtiöitä koskevan “Solvenssi II:n” pääomavaatimusten tarkastelusta pääomasijoitusten kohdalla. Voi myös miettiä mitä tapahtuisi, jos sijoituksille annettaisiin eri pääomavaatimuksia esimerkiksi maantieteellisen sijoittumisen mukaan, Telan Janne Pelkonen sanoo.
Markus Ahon mukaan kyseessä olisi silloin “vaarallinen tie”.
– Se olisi toinen tapa ohjata nimenomaan muilla kuin sijoitusperusteilla sijoitusvaroja eri kohteissa. Jos esimerkiksi vakavaraisuussäännöksillä keinotekoisesti tehtäisiin matemaattisesti joku riski vähemmän riskiseksi kuin se todellisuudessa on, niin ei se sijoituskohde siitä miksikään muutu. Mielestäni suomalaisessa järjestelmässä eläkeyhtiöiden vakavaraisuussääntelyssä on huomattavasti vähemmän ongelmia riskisijoitusten mahdollistamisen kannalta kuin muualla Euroopassa, Aho sanoo.
Telan Janne Pelkonen muistuttaa, että EU:n sääntely ei tältä osin ulotu Suomeen, vaan meillä on kansallinen vakavaraisuuslainsäädäntö. Silti niin kotimaisilla kuin eurooppalaisilla eläkerahastoilla on yhteinen viesti.
– Eläkerahastojen sijoitusautonomiasta on pidettävä kiinni – eli pidettävä niiden sijoituspäätökset erillään poliittisesta ohjauksesta, Pelkonen sanoo.
#sijoittaminen