Etävastaanotot voivat mutkistaa työkyvyn arviointia
Etävastaanotot ovat yleistyneet, samoin lääkärinlausunnot, joita on tehty osin etävastaanottojen pohjalta. Tämä näkyy Kelassa ja työeläkevakuutusyhtiössä siten, että yhä useampiin lausuntoihin on pyydettävä täydennyksiä. Milloin lääkäri voi antaa lausunnon potilaan työkyvystä etävastaanoton perusteella ja milloin ei? Mitä on syytä ottaa huomioon? Tätä käsitellään webinaarissa 26.3.2025.
Kun ihminen sairastuu ja joutuu jäämään sairauslomalle tai kun sairaus pitkittyy ja se alkaa vaikuttaa työkykyyn, tarvitaan lääkärinlausuntoja Kelaa ja työeläkevakuuttajaa varten.
– Kelan tavoitehan on, että ihmiset saavat heille kuuluvan, terveysperusteisen sosiaaliturvan mahdollisimman nopeasti, ilman viipeitä ja lisäselvityspyyntöjä, painottaa Kelan työkykylinjan vastaava asiantuntijalääkäri ja Veritas Eläkevakuutuksen ylilääkäri Hanna Elonheimo.
Niiltä vältytään, jos lääkärin B-lausunnot ovat tarpeeksi kattavia ja kertovat, miten potilas on päätynyt siihen pisteeseen, jossa lausuntoa tarvitaan.
Kela joutuu pyytämään lisäselvityksiä yhä useammin
– Sanoisin, että joudumme nykyisin pyytämään lisäselvityksiä ja varmistelemaan asioita aiempaa enemmän saadaksemme kokonaiskuvan, Elonheimo pohtii.
– Sairauspäivärahan kannalta ongelma on, mitä Kelalle esitetään sairaudesta suhteessa lausunnossa olevaan diagnoosiin. Voi olla, että dokumentaatio ei ole riittävä. Silloin joudumme pyytämään vaikkapa sairauskertomuksen tekstejä. Tämä kaikki voi viivästyttää esimerkiksi sairauspäivärahan maksamista.
Potilaan kannalta viivästys voi johtaa hyvinkin ongelmallisiin tilanteisiin.
– Valviran ohjeissa ja sairauspoissaolon arvioinnin Käypä hoito -suosituksissa mainitaan, että lääkärin on joka kerta huolellisesti arvioitava, millä tavoin hän tutkii potilasta. On hoitavan lääkärin vastuulla arvioida, missä vaiheessa hänen on tavattava potilas henkilökohtaisesti. Lainsäädännöllisestikin diagnostiikan määrittely on ainoastaan lääkäreillä, Elonheimo kertaa.
Etävastaanotto toimii sairauden alkuvaiheessa ja rajatusti tilanteen seurannassa
Hanna Elonheimon mielestä etävastaanotto toimii työkyvyn arvioimisessa silloin, kun kyse on alkuvaiheessa oleva sairaus, jonka diagnostiikka on alkuvaiheessa ja jatkohoitosuunnitelma sekä kontrollit ovat selvät. Etävastaanotto toimii myös silloin, kun ihmisellä on lyhytaikaisen sairauspoissaolon tarve, joka ei välttämättä ulotu Kelan sairauspäivärahakaudelle tai kun kyseessä ovat ennestään tuttujen potilaiden kontrollikäynnit.
– Usein sairauden alkuvaiheessa ihminen vain äkkiä sairastuu, ja saa etävastaanoton kautta tarvitsemansa alkuvaiheen todistuksen. Lääkäri arvioi sen jälkeen, mitä tutkimuksia tarvitaan ja missä vaiheessa hänet on syytä tutkia lähivastaanotolla ja tarkentaa diagnoosia.
Varman ylilääkäri Jan Schugk pitää etävastaanottoa hyvänä vaihtoehtona silloin, kun kyse on potilaan tilanteen seurannasta ja kontrollista.
– Etänä voi hyvin hoitaa asioita, mutta on ymmärrettävä, mihin tilanteisiin se soveltuu ja mihin ei. Se soveltuu hyvin hoidon tehon ja vaikuttavuuden seurantaan, tulosten läpikäymiseen ja jatkohoidon pohdintaan niiden pohjalta. Tietyin edellytyksin se soveltuu myös lääkereseptin uusimiseen.
– Esimerkiksi laboratoriokokeiden tai joidenkin kuvantamistutkimusten tuloksia voidaan hyvin käydä läpi etänä ja todeta tarvittaessa, että nyt on syytä tulla vastaanotolle.
Lähivastaanotolla havainnot potilaasta antavat paljon lisätietoa
– Etävastaanotto on yksi keino tehostaa toimintaa. Oikein käytettynä, oikeissa kohdissa, se on ihan järkevä tapa toimia ja mainio työkalu. Siitä ei saa kuitenkaan tulla isäntää, joka sanelee toiminnan ehdot, Schugk huomauttaa.
– On sairauspäiväraharyhmiä, joissa on olennaista tutkia potilas eikä luottaa pelkästään siihen, että tämä osaisi kertoa kaiken olennaisen omasta tilastaan.
Schugk ottaa esiin kovasti yleistyneet masennus- ja ahdistuneisuusdiagnoosit.
– Onko unohdettu, että niiden taustalla voi olla fyysisiä sairauksia? Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta voi näyttäytyä masennuksena. Jos potilasta ei tutkita, tällainen jää helposti huomaamatta.
– Jos luovutaan mahdollisuudesta kohdata ja tutkia potilas kliinisesti, paljon informaatiota jää saamatta. Potilaan elekieli, olemus ja tapa ottaa kontaktia antavat lääkärille lisää tietoa.
Lääkärinlausunto on painava dokumentti
Toinen puoli asiassa on lääkärin vastuu. Lääkärinlausunto on kova dokumentti, jolla on painoa esimerkiksi oikeussalissa.
– Lääkärillä on ammatillisesti iso vastuu myös siinä, että lääkärinlausuntojen tietojen perusteella yksilölle turvataan toimeentuloa sosiaalivakuutuksen edellytysten mukaisesti. Se on erittäin tärkeä asia, Hanna Elonheimo muistuttaa.
– Lääkärin tulee linjata ja todeta lausunnossa vain sellaisia tietoja ja päätelmiä, joiden tekemiseen hänellä on todelliset edellytykset. Sosiaalivakuutuksen kannalta kyse on sairauden ja toimintakyvyn dokumentoinnista. On oleellisen tärkeää kertoa, jos lääkäri perustaa päätelmänsä esimerkiksi toisen lääkärin tekemiin kliinisiin tutkimuksiin. Silloin hänen on kirjattava se selkeästi, sillä hän ottaa allekirjoituksellaan niistä vastuun. On potilaan etu tuoda selkeästi esiin se, millaisessa kontaktissa lausunto on tehty.
Paljon luotetaan toisten tekemiin tutkimuksiin
Myös Varmassa nähdään, että lääkärit luottavat varsin paljon kollegoidensa työhön.
– Lääkärinlausunnoista näkee, että lääkäri ei ole itse tutkinut potilasta, vaan viittaa jonkun toisen tekemään lausuntoon. Hän ei välttämättä tiedä, onko tämä toinenkaan lääkäri oikeasti tavannut potilasta. Takana voi olla viittausten ketju edellisiin lausuntoihin, Jan Schugk kertoo.
– Sitä suhtautuu aika skeptisesti sellaiseen työkyvyttömyyseläkettä tai pitkäaikaista työkyvyttömyyttä puoltavaan lausuntoon, josta ilmenee, että lääkäri ei ole itse koskaan tavannut potilasta kasvokkain. Niinkin rehellisiä aloituksia joskus lausunnoissa näkee.
Työeläkeyhtiössä tulee vastaan myös tilanteita, joissa potilas on tavattu vastaanotolla vuosia aiemmin, minkä jälkeen seuranta on tapahtunut etänä. Siltä pohjalta on kuitenkin laadittu lausunto työkyvyttömyydestä.
– Kaikkia käyntejä ei pidä missään nimessä korvata etävastaanotoilla. Kun lääkäri laatii niin painavaa asiakirjaa kuin lausuntoa työkyvyttömyydestä, hänen pitäisi tavata potilas, Schugk sanoo.
Satoja tuhansia B-lausuntoja vuodessa
Kelaan tulee vuosittain 500 000 B-lausuntoa, jotka liittyvät terveysperäisiin etuuksiin. Näitä ovat muun muassa sairauspäivärahahakemukset, kuntoutukseen liittyvät hakemukset ja vammaistukiin liittyvät hakemukset.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2024 tehtiin koko työeläkejärjestelmässä uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia koskevia ratkaisuja 22 800. Määrä on pysynyt melko samoissa lukemissa pitkään.
Käytännön havaintojen perusteella sekä Kelassa että työeläkeyhtiö Varmassa on se, että etävastaanotot ovat edelleen yleistyneet koronapandemian jälkeen. Nyttemmin jotkin hyvinvointialueet painottavat niitä myös strategiassaan.
Webinaari 26.3.2025 Yhteistyöllä työkykyä – etänä vai läsnä?
Tule seuraamaan maksutonta webinaaria 26.3.2025 klo 8.30‒12, ja kerro siitä myös lääkärikollegalle.
Järjestämme yhdessä Kelan kanssa lääkäreille suunnatun webinaarin, jossa esitellään työkykyyn liittyvien lausuntojen laatimisen hyviä käytäntöjä. Webinaarissa on esillä myös työkyvyn arvioiminen etävastaanotolla. Puhujina on Kelan, Valviran, Terveystalon, Varman ja Veritaksen asiantuntijoita.
Ilmoittautuminen on auki 24.3. klo 18.00 saakka.