Eläkeneuvottelu perustui hallituksen toimeksiantoon
Eläkeuudistus on herättänyt julkisuudessa erilaista keskustelua, osin kriittistäkin. Yksi viimeisimmistä kritiikeistä koski sitä, että neuvottelut käytiin työmarkkinajärjestöjen kesken. Jotkut ovat pitäneet tapaa kansanvallan vastaisena.
Työmarkkinajärjestöt saivat maan hallitukselta tehtävän neuvotella työeläkelainsäädännön muutoksista järjestelmän rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Kun järjestöt saivat neuvottelutuloksen, Helsingin Sanomatkin totesi pääkirjoituksessaan 20.1, että ”lihava sopu” eli yksimielinen paperi isosta uudistuksesta on näinä päivinä arvokas.
Neuvottelutulos tuotiin kolmikantaisen työryhmän arvioitavaksi, joka arvioi sen vastaavan asetettuja tavoitteita. Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Eläketurvakeskus ovat kaikki tehneet oman arvionsa, jotka on myös julkistettu.
Seuraavaksi alkaa lainvalmistelutyö sosiaali- ja terveysministeriössä ja aikanaan hallituksen esitys annetaan eduskunnalle. En tunnista tässä menettelyssä erityistä kansanvallan suvereniteetin loukkausta tapahtuneeksi.
”Työeläkejärjestelmää on vuosikymmenten ajan rakennettu sillä ajatuksella, ettei työeläkevaroja käytettäisi muuhun kuin työeläkkeiden maksamiseen.”
Vuonna 1939 voimaan astuneen Kansaneläkejärjestelmän oli tarkoitus toimia ansaintaperiaatteella. Työnantajat ja palkansaajat tilittivät kaksi prosenttia palkasta rahastoiduille yksilöllisille tileille. Vuonna 1957 rahastoinnista luovuttiin ja järjestelmästä tuli tasaeläke. Inflaatio oli syönyt merkittävästi yksilöllisten tilien rahastoista jo aiemmin, mutta käytännössä palkansaajat menettivät tileillensä kertyneen eläketurvan poliittisella päätöksellä. 1960-luvulla perustettu työeläkejärjestelmä syntyi osaltaan vastareaktiona siihen epäoikeudenmukaisuuden kokemukseen, jota työntekijät ja heidän työnantajansa kokivat tehdystä päätöksestä. Työeläkejärjestelmää on vuosikymmenten ajan rakennettu sillä ajatuksella, ettei työeläkevaroja käytettäisi muuhun kuin työeläkkeiden maksamiseen. En osaa pitää työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen tapaa huoltaa yli 1,6 miljoonan eläkkeensaajan ja yli 2,5 miljoonan työikäisen eläketurvaa tältäkään osin epäonnistuneena.
Kommentit