Maahanmuuttajien merkitys elinkeinoelämässä kasvanut
Maahanmuuttajien osuus niin työntekijöissä kuin yrittäjissä on ollut selkeässä kasvussa 2000-luvulta lähtien. Tämä käy ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n tuoreesta tutkimuksesta, jonka rahoittamiseen olemme Telana osallistuneet. Maahanmuuttajien työllisyys vahvistaa myös työeläkejärjestelmän rahoitusta.
PTT:n tutkimuksessa tarkasteltiin maahanmuuttajia sekä palkansaajina että yrittäjinä käyttäen Tilastokeskuksen yksilö- ja yritystason rekisteriaineistoja.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuus on kasvanut niin suhteellisesti kuin lukumäärällisesti merkittävästi 2000-luvun alusta lähtien. Vuonna 2000 maahanmuuttajapalkansaajia oli noin 30 000, kun heitä vuonna 2022 oli jo lähes 190 000. Maahanmuuttajayrittäjien lukumäärä puolestaan on kasvanut vuoden 2000 noin 3 000 yrittäjästä vuoden 2022 reiluun 25 000 yrittäjään.
– Maahanmuuttajien merkitys yrittäjinä ja palkansaajina suomalaisessa yhteiskunnassa on kasvanut huomattavasti 2000-luvulta lähtien. He ovat jo nyt mukana rakentamassa tulevaisuuden Suomea, toteaa pääekonomistimme Mikko Mäkinen.
Vuonna 2022 kaikista palkansaajista maahanmuuttajien osuus oli 8,6 prosenttia. Heidän osuutensa palkansaajista oli suuri erityisesti kansainvälisten organisaatioiden; maa-, metsä- ja kalatalouden sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialoilla.
Yrittäjistä maahanmuuttajien osuus oli puolestaan 10,5 prosenttia vuonna 2022. Heidän yritysten osuus kaikista toimialan yrittäjien yrityksistä oli suurin ravitsemustoiminnan sekä posti- ja kuriiritoiminnan aloilla. Jälkimmäiseen sisältyvät muun muassa ruokalähetit.
Maahanmuuttajien työllisyys vahvistaa eläkejärjestelmää
Syntyvyys on laskenut Suomessa ennätyksellisen alas vuoden 2010 jälkeen, ja väestön kasvu Suomessa on jo pidempään ollut nettomaahanmuuton varassa.
– Etenkin työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton merkitys korostuu tulevaisuudessakin, jos haluamme säilyttää nykyisen elintasomme, Mäkinen huomauttaa.
Iso kysymys on, kuinka suurena maahanmuutto jatkuu tulevaisuudessa ja kuinka hyvin maahanmuuttajat työllistyvät. Työeläkejärjestelmän näkökulmasta, jos maahanmuutto jatkuu vahvana ja he työllistyvät hyvin, eläkemaksun maksajia on enemmän tulevaisuudessa, jolloin työeläkejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen kestävyys vahvistuisi. Merkitystä on myös maahanmuuttajien työuran pituudella ja ansioiden määrällä. Näillä seikoilla on vaikutusta myös koko julkiseen talouteen.
– PTT:n tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien palkkatulot ovat keskimäärin muiden palkansaajien palkkatuloja matalammat. Joillain toimialoilla, erityisesti informaation ja viestinnän alalla, palkkatulot kuitenkin ovat valtaväestön tasolla, kertoo Mäkinen.
Tulokset antavat maahanmuuttajapalkansaajien osalta myös viitteitä siitä, että heillä osa-aikainen työ on yleisempää. Tämä selittäisi myös palkkatulojen matalampaa tasoa.
Myös maahanmuuttajayrittäjillä yrittäjätulot olivat keskimäärin muiden yrittäjien tuloja matalammat. Tässäkin on toimialakohtaisia eroja.
– Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että maahanmuuttajayrittäjien yrityksillä voisi olla merkitystä uusien työpaikkojen luomisessa. Esimerkiksi 2010-luvun loppupuolella maahanmuuttajayrittäjien mikro- ja pienyritykset ovat luoneet enemmän uusia työpaikkoja kuin muiden yrittäjien vastaavankokoiset yritykset, mainitsee Mäkinen.
Maahanmuuttajien työllistymisen edellytysten tukemiseen on jatkossakin tärkeää kiinnittää huomiota. Työelämään kiinnittyminen auttaa myös omalta osaltaan suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa.
Uutta tietoa päätöksenteon ja yritystoiminnan kehittämisen tueksi
Tänään julkaistun PTT:n tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kattava kuva työllisten maahanmuuttajien osuudesta ja merkityksestä eri toimialoilla. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajayrittäjien yrityksiä, niiden taustatekijöitä ja roolia taloudessa. Tutkimus tuottaa uutta tietoa maahanmuuttajien merkityksestä suomalaisessa elinkeinoelämässä, mikä on tärkeää niin päätöksenteon kuin yritystoiminnan kehittämisen kannalta.
Tutkimuksen ovat laatineet PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk ja ekonomisti Juho Alasalmi. Tutkimuksen rahoittajina ovat Telan lisäksi olleet Suomen Yrittäjät ry, Suomen Ekonomit ry, Tekniikan Akateemiset TEK ja Insinööriliitto IL ry.