Siirry sisältöön

Työnantaja ei maksa jokaisesta uudesta työkyvyttömyyseläkkeestä

Pekka Koskipää kirjoitti (Kauppalehti 5.12.) työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksista työnantajille. Kirjoitus sisälsi osittain vanhentunutta tietoa siitä, miten myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset vaikuttavat viimeisimmän työnantajan työeläkemaksuun.

On totta, että aikoinaan suurilla työnantajilla oli käytössä niin sanottu omavastuumaksu, jossa työnantaja sai käytännössä laskun työntekijälle myönnetystä työkyvyttömyyseläkkeestä. Tämä malli on kuitenkin kuopattu jo vuonna 2006, jolloin käyttöön otettiin niin kutsuttu maksuluokkamalli, jonka kautta suurien työnantajien työntekijöille myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat työnantajan työeläkemaksuun siihen sisältyvän työkyvyttömyyseläkemaksun kautta.

Suureksi työnantajaksi katsotaan yritykset, joiden vuoden aikana maksamat palkat ovat yhteensä vähintään noin 2,25 miljoonaa euroa vuonna 2024. Tätä pienemmillä työnantajilla työntekijöiden työkyvyttömyys ei vaikuta maksuihin millään tavalla.

Malli toimii kahteen suuntaan

Maksuluokkamalli perustuu luokkiin tai pikemmin portaisiin, ja kukin 11 luokasta merkitsee tietyntasoista työkyvyttömyyseläkemaksua. Maksuluokan suuruus perustuu siihen, että työnantajan työntekijöiden työkyvyttömyyskustannuksia verrataan keskimääräisiin työkyvyttömyyskustannuksiin.

Tietyssä luokassa ollessaan työnantajan maksuluokka muodostuu useista työkyvyttömyyseläkkeistä. Maksuluokkaa määriteltäessä tarkasteluun otetaan työnantajan työntekijöille myönnetyt työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeet edellisten kahden vuoden ajalta. Osatyökykyiset työntekijät, joilla on työ- ja elinkeinotoimiston todistus osatyökykyisyydestä, eivät vaikuta työnantajan maksuluokkaan.

Joskus yksi uusi työkyvyttömyyseläke voi nostaa työnantajan uudelle portaalle, mutta ei kuitenkaan aina. Maksuluokka muuttuu silloin, kun luokan raja ylitetään tai alitetaan eli malli toimii kahteen suuntaan.

Maksuluokkamalli koskee työeläkeyhtiöiden asiakasyrityksiä. Kevan jäsenyhteisöjen ja valtion sekä merenkulkijoiden eläkejärjestelmissä on käytössä omat vastaavat mallit työkyvyttömyyseläkemaksun määrittelyyn. Eläkesäätiöissä ja -kassoissa puolestaan työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset ovat yhden työnantajan vastuulla tai jaetaan säätiöön tai kassaan kuuluvien työnantajien kesken.

Pyrkii ehkäisemään ikärasismia

Mitä tulee Koskipään kirjoituksessa esiin nostettuun ikärasismiin, maksuluokkamalli nimenomaan pyrkii ehkäisemään sitä. Työnantajan maksuluokan määrittävään eläkemenoon näet vaikuttaa enemmän se, mitä nuorempi työkyvyttömyyseläkkeen saaja on, jos henkilöillä on samanlainen palkkataso. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi kolmekymppiselle maksetaan työkyvyttömyyseläkettä pidemmän aikaa kuin vaikkapa viisikymppiselle.

Lisäksi maksuluokkamalliin on tehty kuluvan vuoden alussa muutoksia, joilla on edelleen pyritty laskemaan kynnystä ikääntyneiden palkkaamiseen.

Yrityksen palkatessa työsuhteeseen uuden yli 55-vuotiaan työntekijän, ei yritykselle jatkossa tule maksuluokkavaikutusta, vaikka työntekijä tulisi myöhemmin työkyvyttömäksi. Lisäksi maksuluokkamalliin tehtiin tarkennuksia liittyen ammatillisessa kuntoutuksessa olevan henkilön palkkaamiseen, mikä osaltaan edistää niiden henkilöiden työllistymistä, joilla työkyky on heikentynyt.

Maksuluokkamallin tarkoituksena on kannustaa työnantajia pitämään huolta työntekijöiden työkyvystä ja näin ennaltaehkäisemään työkyvyttömyystapauksia. Tästä hyötyvät kaikki, sekä työnantaja että työntekijä, mutta myös työeläkejärjestelmä.

Kirjoittaja

Hanna Mäkinen

Matemaatikko

Alun perin julkaistu:

Kauppalehti(siirryt toiseen palveluun)