Tuore tutkimus selvitti kokemuksia työelämän muutoksesta 

Yli puolet suomalaisista arvioi työelämän kehittyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana huonompaan suuntaan ja lähes yhtä moni arvioi saman kehityksen jatkuvan. Yli 70 prosenttia ajattelee työmäärän, kiireen ja tehokkuuden vaatimusten lisääntyneen sekä työn muuttuneen aiempaa kuormittavammaksi, kerrotaan E2 Tutkimuksen Tulevaisuuden Suomen tekijät -hankkeen loppuraportissa. Tela oli yksi tutkimushankkeen rahoittajista.

Myönteisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että ongelmat eivät näytä juuri koskevan työn sisältöä. Työn merkityksettömyys tai tylsistyminen huolettivat vain noin joka viidettä vastaajaa. Noin puolet myös kokee autonomian työssä lisääntyneen. Tutkimushaastatteluissa esiin nousseita myönteisiä muutoksia olivat esimerkiksi etätyömahdollisuudet, hyvä työturvallisuus, tasa-arvon vahvistuminen, matalat hierarkiat ja joustot työajoissa.

Toisaalta lähes puolet kokee, että työ on vähemmän yhteisöllistä kuin aiemmin. Ainoastaan noin joka kymmenes kokee yhteisöllisyyden lisääntyneen. Haastatteluiden perusteella etätyöt, kiire ja älypuhelimen työtehtäviin liittymätön käyttö työpaikalla vähentävät yhteisöllisyyttä. Yli 60-vuotiaista noin puolet kokee yhteisöllisyyden vähentyneen. Naiset ja miehet arvioivat tilannetta samansuuntaisesti, niin myös työntekijät ja toimihenkilöt.

Etätyö koronan aikana teki polarisaation näkyväksi

Moni tunnistaa polarisaatiota työelämässä: 71 prosenttia kokee, että työelämä jakautuu yhä enemmän kahtia hyviin ja huonoihin töihin. Kokemukseen vaikuttaa eniten asema ja koulutustausta, sukupuolella, iällä tai asuinpaikalla ei ole tähän juuri vaikutusta.

Työelämän polarisaatio tuli varsin näkyväksi koronan myötä, kun useat johtajat ja toimihenkilöt siirtyivät kotikonttoreille ja iso osa työntekijöistä jatkoi lähityössä. Ero on yhä nähtävissä. Toisaalta toimihenkilöiden on entistä vaikeampaa erottaa työ- ja vapaa-aika toisistaan

Julkisuudessa on keskusteltu paljon työelämän epävarmuuksien lisääntymisestä erityisesti nuorten kohdalla, mutta kyselyn perusteella erityisen kriittisesti työelämän muutoksiin suhtautuvatkin vanhemmat ikäluokat. Osin tulosta voi selittää se, että alle 30-vuotiailla ei voi olla takanaan kovin pitkää työuraa, jota vasten muutosta voisi peilata. Kokeneempien kielteisempää näkemystä voi selittää vastaajien erilaiset perspektiivit työelämän muutokseen. Vastaukset kertonevat siis monien kohdalla pikemmin yleisestä optimismista kuin omista työelämän muutoksiin liittyvistä kokemuksista. Oli syy mikä tahansa, nuorten myönteinen suhtautuminen niin työelämän muutokseen kuin tulevaisuuteen on positiivinen asia.

Mitä suomalaiset arvostavat työssä, mistä ovat huolissaan?

Suomalaiset arvostavat ihannetyöpaikassaan eniten hyvää työilmapiiriä (73 %). Myönteisen ilmapiiriin syntyyn vaikuttaa työntekijöiden yhdessä viettämä aika sekä sen myötä syntyvä tunne siitä, että työntekijä kuuluu joukkoon ja pystyy solmimaan ystävyyssuhteita ja tuntemaan yhteenkuuluvuutta muiden kanssa. Hyvän ilmapiirin ohella suomalaiset arvostavat ihanne työpaikassaan hyvää johtamista (62 %) ja kilpailukykyistä palkkaa (61 %). Hyvään työilmapiiriin ja johtamiseen kytkeytyy myös esihenkilöiden ja työntekijöiden mutkattomat välit (55 %). Työilmapiiriin kytkeytyvien arvostusten jälkeen esiin nousevat työhyvinvointia ja jaksamista tukevat asiat, kuten työaikojen joustavuus (55 %), kattavat työterveyspalvelut (54 %) ja työn sopiva kuormittavuus (51 %). Lapsiperheissä asuvista lähes puolet nostaa perheystävällisyyden yhdeksi ihannetyöpaikkansa kriteeriksi.

Työmarkkina-aseman mukaisessa tarkastelussa työntekijät ja yrittäjät painottavat keskimääräistä useammin hyvää työilmapiiriä, johtavassa asemassa olevat hyvää johtamista ja toimihenkilöt kilpailukykyistä palkkaa. Johtajilla ja yrittäjillä myös työn merkityksellisyys nousee arvostusten kärkeen. Lisäksi he painottavat työntekijöitä ja toimihenkilöitä enemmän sitä, että työnantajan arvot vastaavat heidän omiaan.

Työturvallisuutta arvostaa ihannetyöpaikassaan noin puolet. Lukema on korkea, mutta se voisi olla vieläkin korkeampi, jos työturvallisuudessa olisi suuria puutteita.

Henkinen jaksaminen huolettaa eniten

Yleisimmät huolenaiheet työelämässä ovat henkinen jaksaminen (55 %) ja huono johtaminen (45 %). Huoli omasta henkisestä jaksamisesta yhdistää suomalaisia laajasti taustasta riippumatta. Se nousee kärkihuoleksi lähes kaikissa tarkastelluissa taustaryhmissä, mutta painotuksessa on eroja. Henkisen jaksamisen kanssa kamppailevat eniten opiskelijat (64 %), sen sijaan johtavassa asemassa olevista alle puolet (47 %). Myös iän merkitys on suuri: alle 30-vuotiaista noin kaksi kolmesta on huolissaan henkisestä jaksamisestaan, yli 60-vuotiaista hieman alle puolet.

Oma asema työmarkkinoilla vaikuttaa merkittävästi siihen, miten suurena huolena johtamisen ongelmat näyttäytyvät. Puolet työntekijöistä kokee huonon johtamisen yhtenä suurimmista huolenaiheistaan työelämässä, mutta johtavassa asemassa olevista näin ajattelee vain alle kolmannes. Huonosta johtamisesta ovat huolissaan kaikenikäiset, mutta muita harvemmin sitä murehtii nuorin ikäryhmä.

Enemmistö suomalaisista ei koe yhteiskunnallisten megatrendien näkyvän omassa työssään

Megatrendit ovat kokoluokaltaan mittavia muutoksia, jotka ovat usein esillä myös mediassa. Työn arjessa muutokset voivat kuitenkin jäädä huomaamattomiksi. Enemmistö suomalaisista (59 %) ei koe yhteiskunnallisten megatrendien kuten ilmastotoimien, digitalisaation, tekoälyn tai työelämän kansainvälistymisen näkyvän omassa työssään. Esimerkiksi vain neljännes arvioi ilmastotoimien näkyvän oman työpaikkansa arjessa. Kokemukset muutoksista ovat yleisempiä johtavassa asemassa olevilla ja toimihenkilöillä kuin työntekijöillä.

Työpaikkojen kansainvälistyminen jakaa mielipiteitä

Suomalaisten enemmistö (63 %) suhtautuu myönteisesti siihen, että eri kulttuuritaustoista tulevien työntekijöiden määrä kasvaa työpaikoilla. Samaan aikaan noin puolet uskoo eri kulttuuritaustoista tulevien työntekijöiden määrän kasvun aiheuttavan yhteentörmäyksiä työpaikoilla. Kielitaitokysymys on keskeisessä asemassa työpaikoilla, joilla työskentelee maahanmuuttajia. Yhteisen kielen puute voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja yhteentörmäyksiä, joiden selvittäminen vaatii toimenpiteitä.

Sukupolvet muuttuvassa työelämässä

Väestön ikääntymisen vuoksi työuria on pyritty pidentämään muun muassa myöhentämällä eläkkeelle siirtymistä. Kansalaisten asenteet ja uskomukset ikäryhmien työkyvystä muuttuvat kuitenkin eri tahdissa kuin lainsäädännön keinoin toteutetut muutokset. Noin kolme neljästä on sitä mieltä, että työelämässä ei arvosteta tarpeeksi varttuneiden työntekijöiden osaamista. Puolet ajattelee, että nuorten osaamista ei arvosteta. Etenkin nuoret ja varttuneet itse kokevat, ettei heidän ikäryhmänsä osaamista arvosteta riittävästi. Reilu kolmannes ajattelee, että ikääntyneet työntekijät eivät pysy mukana työelämän muutoksessa. Enemmistö (58 %) on toista mieltä.

Yli puolet uskoo työelämän olevan nykynuorille kuormittavampaa kuin aiemmille sukupolville. Näin ajattelevat etenkin nuoret naiset. Alle 30-vuotiaista vajaa puolet työskentelisi mieluiten omanikäistensä kanssa. Yli 50-vuotiaista näin ajattelee joka viides.

Työelämän muutosten kohtaaminen työpaikoilla – tutkimusraportti tarkastelee suomalaisten kokemuksia työelämän muutoksesta. Tutkimus pohjautuu työntekijöiden, luottamusmiesten ja esihenkilöiden haastatteluihin sekä kesäkuussa 2024 kerättyyn edustavaan kansalaiskyselyyn. Tutkimus sisältää myös toimenpidesuosituksia työpaikoille. Tela oli yksi E2 Tutkimuksen Tulevaisuuden Suomen tekijät -tutkimushankkeen rahoittajista.