Rahavirrat yhdessä kuvassa: Mistä tulevat rahat eläkkeisiin ja miten ne maksetaan? 

Työeläke on suurimmalle osalle suomalaisista tärkein ja ainut eläketurva. Valtaosa maksetuista eläkkeistä on työeläkettä. Ansioturvaa täydentävät Kelan eläkkeet. Vapaaehtoisten lisäeläkkeiden merkitys on Suomessa vähäistä.

Infografiikassa on kokonaiseläkejärjestelmän tulot ja menot, jotka on pilkottu erillisiksi yksityiskohtaisemmiksi kuviksi. Luvut ovat vuodelta 2023.

Kokonaiseläkejärjestelmän tulot ja menot vuonna 2023.

Työeläkkeet rahoitetaan työeläkemaksuilla sekä sijoitusvaroilla ja niiden tuotoilla

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työeläkemaksuilla. Osa rahoituksesta tulee sijoitusvaroista ja niiden tuotoista. Maksetut työeläkkeet olivat yhteensä 34,1 miljardia euroa vuonna 2023. Kokonaiseläkemenoista työeläkkeiden osuus oli 90 prosenttia.

Työeläkejärjestelmä pyörii pääasiassa työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla, jotka ovat pakollisia ja veroluonteisia, mutta eivät veroa.

Työeläkerahastoissa oli 261 miljardia euroa kesäkuussa 2024. Näitä varoja ja niiden sijoitustuottoja käytetään eläkkeiden maksamiseen.

– Työeläke ansaitaan omalla työllä, joten lähtökohta on, että karttunut työeläke on turvattu. Työeläkevarat on tarkoitettu vain ja ainoastaan nykyisten ja tulevien eläkeläisten työeläketurvan hoitamiseen, kuvaa pääekonomistimme Mikko Mäkinen.

Valtion budjetissa näkyy kolmenlaista eläkemenoa

Valtiolla on kolmea eläkemenoa. Kelan eläkkeet sekä valtion työnantajana omille työntekijöilleen maksamat työeläkkeet ovat näistä merkittävimmät. Lisäksi on muutama osin verovaroin tuettu työeläkejärjestelmä. Näitä ovat yrittäjien, maatalousyrittäjien ja merenkulkijoiden työeläkkeet.

Yhteensä valtion osuudet ovat 7,1 miljardia euroa.

Monen eläkkeensaajan näkökulmasta valtion merkittävin eläkemeno ovat Kelan eläkkeet. Nämä eläkkeet täydentävät eläketuloa, kun työeläke jää pieneksi tai sitä ei ole kertynyt ollenkaan. Valtio siis rahoittaa Kelan kautta maksettavat kansaneläkelakiin perustuvat eläkkeet. Näitä ovat ennen kaikkea kansaneläke ja takuueläke, mutta myös muun muassa perhe-eläkkeet. Reilu kolmannes, yhteensä 2,6 miljardia euroa, valtion eläkemenosta on Kelan eläkkeitä. Työeläkkeiden perustuessa työuraan ja palkkaan Kelan eläkkeet perustuvat asumiseen ja tarpeeseen.

Lisäksi valtio on suuri, 82 000 työntekijän työnantaja (Valtion henkilöstö tilastoina), joka työnantajana maksaa työeläkemaksuja ja siten rahoittaa työntekijöidensä työeläkkeitä. Näistä menoista osa katetaan Valtion eläkerahastosta (VER) ja osa valtion muista budjettivaroista. Valtion eläkkeiden maksamista ja täytäntöönpanoa hallinnoi Keva.

Valtion työeläkemenoista 1,3 miljardia euroa selittyy sillä, että valtio kattaa alijäämän, joka syntyy menojen ja maksujen erotuksesta eräissä yksityisalojen eläkelakeihin perustuvissa etuuksissa. Näitä ovat yrittäjien, maatalousyrittäjien ja merenkulkijoiden työeläkkeet. Valtion osuus yrittäjien työeläkkeissä vuonna 2023 oli 485 miljoonaa, maatalousyrittäjien työeläkkeissä 791 miljoonaa ja merenkulkijoilla 63 miljoonaa.

– Nämä valtion eläkemenot perustuvat poliittisiin päätöksiin, joita on eläkejärjestelmän historian aikana tehty, toteaa Mäkinen.

Lisäksi valtio korvaa varoistaan työeläkevakuuttajille niiden maksamat eläkkeet, jotka ovat karttuneet alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta ja opiskelun ajalta.

Työllisyysrahaston kautta kulkevat monilta palkattomilta jaksoilta kertyvät eläkkeet

Työllisyysrahastolla on sosiaaliturvassa tärkeä rooli, joka liippaa myös työeläkkeitä. Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja aikuiskoulutusetuuksia. Eläkettä kertyy nykyisin myös tällaisilta palkattomilta jaksoilta. Näiden eläkemenojen suuruus oli 0,6 miljardia euroa vuonna 2023.

Osa Työllisyysrahaston maksuista menee eläkevakuuttajille ja niillä katetaan ansiosidonnaisilta työttömyys- ja koulutusajoilta sekä vuorotteluvapaalta saatujen etuuksien perusteella karttuvat eläkkeet.

Täydentävä turva on oma pieni lukunsa eläkejärjestelmässä

Vapaaehtoiset lisäeläkkeet ovat työnantajien ja työntekijöiden vapaaehtoisilla eläkemaksuilla kerrytettyjä eläkkeitä. Niiden merkitys eläketurvan kokonaisuudessa on vähäinen, niitä maksettiin yhteensä 0,6 miljardia euroa vuonna 2023.

Erityisturvan eläkkeet ovat muun muassa työtapaturma- ja ammattitautilain sekä liikennevakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä. Niiden arvo oli yhteensä 0,5 miljardia euroa vuonna 2023.

Monimuotoisenkin työuran eläkkeet yhden luukun periaatteella

Monella työeläke koostuu useasta palasesta.

–Ihminen on voinut työuransa aikana työskennellä sekä yrittäjänä että palkansaajana. Palkansaaja on voinut tehdä osan urastaan yksityisellä ja osan julkisella sektorilla. Suomen työeläkejärjestelmän vahvuus on yhden luukun periaate: kaikki työuran aikana karttuneet eläkkeet haetaan ja maksetaan siltä työeläkevakuuttajalta, jossa hän on viimeisimpänä ollut vakuutettuna, kertoo Mäkinen.

Menot ja tulot infografiikkana

Alla olevista kuvista voit tutkia eläkejärjestelmän menoja ja tuloja vielä erikseen. Kuvat löytyvät artikkelin lopusta myös ladattavana pdf-tiedostona.

Lähde: Eläketurvakeskus