Väestöennusteen voisi antaa VATT:n tehtäväksi, ehdottaa Mikko Mäkinen

Tilastokeskuksen vastikään julkaisema uusi väestölaskelma arvioi nettomaahanmuutoksi lähivuosina 40 000 ihmistä vuodessa, kun se vain kolme vuotta sitten aikaisemmin oli edellisen Tilastokeskuksen laskelman mukaan 15 000 henkilöä vuodessa. Pääekonomistimme Mikko Mäkinen ei pidä muutosta yllättävänä.

– Arvio oli odotettava, kun ymmärtää, miten se on tehty. Isompi ja tärkeämpi kysymys on, miten väestöennusteet vaikuttavat päätöksentekoon, kuka ennusteita tekee ja millaisilla menetelmillä, Mäkinen sanoo.

Mäkinen kommentoi aihetta myös oheisella videolla. Uutinen jatkuu videon jälkeen.

Tilastokeskuksen väestöennuste on demografinen trendilaskelma. Se kertoo, millainen väestönkehitys olisi odotettavissa, jos ennusteen laatimishetkeä edeltävä kehitys jatkuisi muuttumattomana. Ennusteessa ei huomioida yhteiskunnallisia muutoksia tai politiikkatoimien vaikutuksia. Tilastokeskuksen laskelmaa käytetään muun muassa valtiovarainministeriön kestävyysvajeen sekä Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin kestävyyslaskelmissa.

– Mutta emme voi esimerkiksi olettaa, että nykyinen ennätyskorkea nettomaahanmuutto jatkuu samanlaisena myös tulevaisuudessa. Jos aiemmin päätökset perustuivat ehkä liian pieneen lukuun, nyt voidaan mahdollisesti tehdä ikään kuin päinvastainen virhe yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, Mäkinen pohtii.

Hänen mukaansa väestöennusteita olisi ehkä syytä tehdä tiheämmin yhteiskunnallisen päätöksenteon tarpeisiin, nyt kun syntyvyys ja nettomaahanmuutto muuttuvat nopeasti. Joka tapauksessa väestöennusteiden tekijöiden pitäisi pystyä selkeästi kertomaan millaisia rajoitteita ja hyötyjä heidän laskelmillaan on.

– Jos päätöksentekijät nojaavat väestöennusteeseen, joka perustuu vanhoihin tai epärealistisiin olettamuksiin, voi syntyä huonoja yhteiskunnallisia päätöksiä, joilla on heijastusvaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin mahdollisesti pidemmänkin aikaa, Mäkinen sanoo.

Käyttöön tulisi ottaa epävarmuuden huomioiva väestöennuste

Mitä sitten voitaisiin tehdä?

Tilastokeskuksenkin tuottamien trendilaskelmien ohella tehdään niin sanottuja stokastisia väestöennusteita. Niiden avulla voidaan tunnistaa ja hallita riskejä, jotka liittyvät väestönkehityksen epävarmuuteen. Stokastisessa ennusteessa simuloidaan vaihtoehtoisia polkuja ja saadaan pitkän aikavälin väestönkehitykselle ennustejakaumat. Kun päätöksenteon pohjana olisivat tällaiset ennusteet, ei jäätäisi yhtä helposti kiistelemään trendilaskelmien projektioiden todennäköisyydestä.

– Koska ennustaminen on vaikeaa, tulevaisuuden ennustaminen täytyy tehdä niin avoimesti, riippumattomasti ja tieteellisesti kuin sen voi tehdä. Oma ehdotukseni on, että Valtion taloudellinen tutkimuskeskus alkaisi tuottaa stokastisia väestöennusteita päätöksentekijöiden tarpeisiin. VATT on arvostettu ja kaikin puolin sopiva ja pätevä tehtävään, Mäkinen sanoo.