Väestönkehitys on usein yllättänyt ennustajat

Väestönkehityksellä on valtava merkitys esimerkiksi julkisen talouden kestävyyslaskelmissa sekä eläkepolitiikan valmistelussa. Väestöennusteiden pohjalta tehdyt poliittiset päätökset vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, mahdollisesti jopa pitkiä aikoja. Mitä jos ennusteiden oletukset ”sulavat alta”, mutta nojaamme näihin ennusteisiin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa?

Uusi Tilastokeskuksen väestöennuste julkistetaan lokakuun lopulla. Se on demografinen trendilaskelma, joka perustuu syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen toteutuneeseen kehitykseen. Ennusteessa ei huomioida yhteiskunnallisia muutoksia tai politiikkatoimien vaikutuksia. Ennuste kertoo, millainen väestönkehitys olisi odotettavissa, jos ennusteen laatimishetkeä edeltävä kehitys jatkuisi muuttumattomana.

Muutokset syntyvyydessä ja maahanmuutossa ovat olleet merkittäviä. Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennusteessa oletettiin, että kokonaishedelmällisyysluku olisi 1,45. Mutta jo vuonna 2023 tuo luku oli laskenut historiallisen alhaiseksi ja oli 1,26. Samoin nettomaahanmuuton tuo vuoden 2021 ennuste arvioi olevan lähes neljä kertaa pienempi kuin se esimerkiksi viime vuonna oli.

Väestönkehitys on usein yllättänyt ennustajat. Tilastokeskuksenkin tuottamien­ trendilaskelmien ohella tehdään niin sanottuja stokastisia väestöennusteita. Niiden avulla voidaan tunnistaa ja hallita riskejä, jotka liittyvät väestönkehityksen epävarmuuteen.

Tiivistäen: stokastisessa ennusteessa simuloidaan vaihtoehtoisia polkuja ja tulevaisuuden väestönkehitykselle saadaan ennustejakaumat. Tämä on erityisen tärkeää­ pitkän aikavälin ennusteissa. Suomessa muun muassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa (Etla) on analysoitu paljon väestön ikääntymisen taloudellisia vaikutuksia hyödyntäen stokastisia väestöennusteita.

Julkisuudessa on esitetty, että Suomessa olisi hyvä laatia ”paremmin” ennustavia väestöennusteita kuin Tilastokeskuksen trendilaskelma. On helppo yhtyä toiveeseen, vaikka toteutus ei ole yksinkertaista.

Ennusteen uskottavuuden vuoksi laatijan olisi hyvä olla talouspoliittisen ja muun päivänpolitiikan päätöksenteon ulkopuolella.

Tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa olisi osaamista esimerkiksi stokastisten väestöennusteiden tekemiseen mutta ei välttämättä taloudellisia resursseja. Lisäksi tutkimustyö pyrkii yleensä selittämään kiinnostavaa ilmiöitä tai asiaa, ei niinkään ennustamaan tietyn muuttujan tulevaisuuden kehitystä.

Pitkän aikavälin väestöennusteet ovat tarpeellisia siksi, että päätösten pitää perustua muuhunkin kuin maallikon arvaukseen. Juuri nyt päätöksentekijöiden olisikin tärkeä ymmärtää väestöennusteiden keskeiset rajoitteet.

Toisaalta väestöennusteiden laatijoiden vastuulla on ennusteiden hyötyjen ja rajoitteiden viestiminen päätöksentekijöille ja laajalle yleisölle.

Ennustaminen on vaikeaa, mutta juuri siksi tulevaisuuden ennustaminen täytyy tehdä niin avoimesti, niin riippumattomasti ja niin hyvin kuin sen voi tehdä.

Oma ehdotukseni lyhyesti on, että Valtion taloudellinen tutkimuskeskus alkaisi tuottaa väestöennusteita päätöksentekijöiden tarpeisiin. Se on arvostettu, sopiva ja pätevä tehtävään.