Suomi keikkuu kärkikymmenikössä kansainvälisessä eläkevertailussa 

Kovin huolissaan yhden sijan pudotuksesta ei pidä olla. Suomen sijoitus Mercer CFA Institute Global Pension Index –vertailussa on ollut vakaasti kymmenen vertailun parhaimman maan joukossa useamman vuoden. Muutokset ovat marginaalisia suhteessa edelliseen vuoteen.  

Hallinnon luotettavuus vertailun paras 

Mercer arvioi eri maiden eläkejärjestelmiä yli viidenkymmenen indikaattorin osalta, niitä eri tavoin painottaen ja lopulta vertailukelpoiseksi kokonaispistemääräksi muuttaen. Maiden kokonaispisteet lasketaan painotetun keskiarvon perusteella. Eläkkeiden riittävyyspisteitä painotetaan 40 prosenttia, kestävyyspisteitä 35 prosenttia, ja luotettavuuspisteitä 25 prosenttia. 

Suomi arvioidaan nyt 12. kertaa hallinnon luotettavuudessa maailman parhaaksi. Mercerin vertailu perustuu useampaan indikaattoriin, joista osa sopii hyvin suomalaisen työeläkejärjestelmän arviointiin ja osa ei. Suomen sijoittuminen vuodesta toiseen ykköspaikalle hallinnon luotettavuudessa kertoo kuitenkin jotain työeläkejärjestelmän hallinnon tehokkuudesta ja läpinäkyvyydestä. Ei huono, sanoisi turkulainen. 

Samalla on hyvä huomata, että eläkkeiden riittävyydessä Suomi on vasta sijalla 13 ja eläkejärjestelmän kestävyydessä sijalla 12. Nämäkin sijoitukset ovat 48 maan vertailussa kohtuullisen hyviä. On kuitenkin niin, että mitä tulee maksettavien eläkkeiden tasoon ja eläkejärjestelmän kestävyyteen, Suomi ei mahdu maailman terävimpään kärkeen. On vaikea nähdä, että Suomen olisi tätä mahdollista muuttaa ainakaan lyhyellä aikavälillä. Ikääntyvän väestön ja maltillisen talouskasvun Suomessa ei anteliaampi eläkkeiden taso näytä tällä hetkellä mahdolliselta. Toisaalta eläkkeiden riittävyyttä vertailtaessa näyttää siltä, ettei meillä myöskään ole varaa eläkkeiden tason laskemiseen. 

Mercer itse arvioi, että Suomen kokonaispisteiden pienen tippumisen aiheutti eläkevarojen määrässä tapahtunut pieni lasku. Voidaanko Suomessa sitten tehdä jotain, mikä nostaisi kokonaissijoitustamme tulevina vuosina? Työmarkkinajärjestöjen parhaillaan neuvottelema eläkeuudistus on keskeisin tapa huoltaa eläkejärjestelmää. Tässä neuvottelussa pääpaino on eläkejärjestelmän kestävyyden parantamisessa. Yhtenä keskeisenä keinona tässä on nähty yksityisten työeläkevakuuttajien sijoitusuudistus, jonka tavoitteena on parantaa pitkällä aikavälillä sijoitustuottoja.  

Kaikki kehitysehdotukset eivät istu Suomen järjestelmään 

Mercerin suosituksissa huomio kiinnitetään siihen, että Suomessa pitäisi kannustaa kotitalouksien säästämisasteen kasvattamiseen ja velkaantumisen vähentämiseen. Toisena keinona nähdään pakollisten työeläkemaksujen asettaminen tasolle, joka mahdollistaa rahastoinnin ja sitä kautta työeläkevarojen kasvun ajan mittaan. Osittain samaan voidaan ajatella päästävän sijoitusuudistuksella, jos parantuneet tuotot käytetään työeläkevarojen kasvattamiseen. 

Suomen sijoitus vertailussa saattaisi parantua, mikäli pienituloisimpien ikääntyneiden toimeentuloa parannettaisiin, arvioi Mercer. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, eikä onnistu puhtaasti eläkejärjestelmän sisällä. Työuran aikaisiin ansioihin perustuvan työeläkkeen tasoa ei voi muuttaa vain joidenkin kohdalla, koska eläkekarttuman ja inflaatiosuojan periaatteet ovat kaikille työeläkkeen saajille samat. Siksi eläkeläisköyhyyden torjunnassa pitää käyttää muita keinoja. Näistä keskeisimmistä, verotuksesta ja hyvinvointipalveluista, päätetään eläkejärjestelmän ulkopuolella. 

Puutteistaan huolimatta Mercerin vertailu ja ratkaisuehdotukset antavat arvokasta tietoa eläkejärjestelmistä globaalisti. Maailman maat ovat varautuneet kansalaistensa vanhuuden turvaan kovin erilaisilla järjestelmätason ratkaisuilla. Osa maista on hyvin varautuneita. Kaikki Pohjoismaat sijoittuvat kymmenen maailman parhaimman joukkoon, Suomi Norjan ja Ruotsin edelle. Tällä kertaa jumbosijalla vertailussa on Intia, jonka ikääntymisen haasteet taitavat olla akuutteja vähän tuonnempana. Tärkeä havainto ikääntymisestä globaalisti oli kuitenkin päätynyt vertailun yhteenvetoon. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa yli 65-vuotiaita on enemmän kuin alle viisivuotiaita. Se on vertailun desimaalien muutoksia isompi muutos, josta tulee uusi normaali.