Telan Siimes: Nuorisoala unohtaa sijoitusuudistuksen sukupolvivaikutukset ja valjastaa työeläkkeet kovan tulojen uudelleenjakopolitiikan välineeksi
Joukko nuorisoalan järjestöjä julkisti tänään ehdotuksensa työeläkejärjestelmän uudistamiseksi. Ehdotukset tähtäävät nuorten ikäluokkien eläkkeiden turvaamiseen, mutta niissä valitut keinot ovat osin rajussakin ristiriidassa nykyisenkaltaisten työeläkkeiden ja niiden rahoittamisen perusperiaatteiden kanssa, arvioi Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Siimes kommentoi nuorten eläkeneuvottelutulosta sen julkistamistilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriössä tänään 27.8. klo 14.00–15.30.
Nuorten ehdotus tulevien eläkkeiden rahoituksen vahvistamisesta rahastointia lisäämällä on Siimeksen mielestä erittäin kannatettava. Nuorisoalan sitä koskevassa ehdotuksessa on kuitenkin kaksi periaatteellista ongelmaa:
– Ensimmäinen niistä on se, että eläkkeellä nyt jo olevien ihmisten työeläkeindeksin jäädyttäminen useiden vuosien ajaksi nuorten eläkkeiden rahastoinnin vahvistamiseksi jakaisi tuloja erittäin kovalla tavalla uudelleen eläkejärjestelmän sisällä. Tällainen päätösperäinen uudelleenjako on ollut vierasta ansioiden mukaan kertyvälle työeläketurvalle ja sen perusperiaatteille, Siimes sanoo.
– Toinen iso ongelma syntyy siitä, että työeläkevarojen sijoitusuudistusta ehdotuksessaan kannattava nuorisoala ei pohdi sanallakaan sitä, keille tuosta uudistuksesta pitkällä aikavälillä kertyvät nykyistä paremmat sijoitustuotot tulisi kohdentaa ja millä aikajänteellä, sanoo Siimes.
– Sijoitustuottojen parantaminen osakeriskiä kasvattamalla jää ikään kuin irralliseksi heitoksi, vaikka juuri sen sukupolvivaikutukset ovat erittäin merkittäviä ja siksi nuortenkin kannalta hyvin tärkeitä. Tämän seikan sivuuttamista voi perustellusti pitää erittäin isona ja periaatteellisena sekä myös sukupolvien välistä vastakkainasettelua tarpeettomasti kasvattavana puutteena, toteaa Siimes.
Sukupolvirahastolla ja muilla leikkauksilla rajut vaikutukset
– Nuorten nyt ehdottama sukupolvirahaston kartuttamistapa jäädyttäisi työeläkkeiden indeksikorotukset arviolta 5 vuoden ajaksi, jos oletetaan, että inflaatio olisi maltillinen 2 prosenttia vuodessa ja palkkojen kasvu 3 prosenttia vuodessa. Keskimääräinen 1900 euron työeläke ei siis korottuisi noin viiteen vuoteen lainkaan. Prosentuaalisesti tämä vastaisi noin 10 prosentin leikkausta maksussa oleviin eläkkeisiin, kun samaan aikaan työssä olevien eläkekarttumat kasvaisivat 2,8 prosenttia vuodessa eli vajaa 15 prosenttia, koska palkkakertoimeen ei nuorten ehdotuksessa kosketa, toteaa Siimes Telassa tehdyn karkean laskelman* pohjalta.
Sukupolvirahastoa varten tehtävän leikkauksen päälle tulisivat nuorten ehdotuksissa vielä työeläkeindeksin pysyvä muutos jatkossa sekä hallitusohjelmassakin mainittu automaattinen vakauttaja.
Leikkausten sosiaaliset vaikutukset olisivatkin Siimeksen mukaan rajuja. Ne ylittäisivät toteutuessaan selvästi sen säästötavoitteen, jonka Orpon hallitus on asettanut nyt tavoiteltavalle eläkeuudistukselle, sanoo Siimes.
Nuorisoala kannattaa työeläkevarojen sijoitusriskin nostamista. Osana eläkeuudistusta valmistellaankin sijoitustoiminnan riskinoton kasvattamista sijoitustuottojen parantamiseksi.
– Eläkkeiden rahoituksen vahvistaminen sijoitusriskin maltillisen lisäämisen avulla on työeläkevakuuttajienkin tavoittelema asia. Kysymys sen avulla saatavien nykyistä parempien pitkän aikavälin sijoitustuottojen ohjaamisesta nuorempien ikäluokkien hyväksi on asia, jota nuorisoalankin olisi kannattanut neuvotteluissaan pohtia, summaa Siimes.
Taustalla epävarmuutta ja huolta
– Nuorten ehdotukset keskittyvät paljon työn ulkopuolisiin eläkekarttumiin. Tältä osin ne heijastelevat osaltaan työn murrosta ja monien nuorten tämänhetkistä epäluottamusta työelämää kohtaan. Työn ulkopuolisiin karttumiin keskittyminen on totta kai sinällään ymmärrettävää nuoriso- ja opiskelijajärjestöille, sillä tutkinnosta kertyvä eläke nähdään tärkeänä. Tutkinnon suorittamisen jälkeen tarvitaan kuitenkin myös ansiotyön tekoa ja siitä kertyvää vanhuudenturvaa. Siksi työuriin ja työkykyynkin olisi voinut kiinnittää huomiota, arvioi Telan yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntija Eemeli Rajala.
– Maailma, jossa tämänhetkiset nuoret ovat eläneet tähän mennessä, on kokenut paljon massiivisia muutoksia ja uhkia, esim. maailmanlaajuinen pandemia, sota Euroopassa ja poliittisen ilmapiirin polarisoituminen. Epävarmuuden aika näkyy ehdotuksissa, selkeimmin halussa turvata palkattomien jaksojen eläkekertymät, jotta ne säilyvät epävarmassa tulevaisuudessakin, Rajala pohtii.
Nuorisoalan ehdotuksessa kerättäisiin 10 miljardin sukupolvirahasto jäädyttämällä työeläkkeiden indeksikorotukset usealle vuodelle.
Laskelma on tehty olettaen vuotuiseksi inflaatioksi 2 prosenttia ja vuotuiseksi palkkojen kasvuvauhdiksi 3 prosenttia. Eläkeindeksin vuotuinen määrä olisi tuolloin 2,2 prosenttia, ja karttuneita, vielä maksamattomia eläkkeitä korottavan palkkakertoimen määrä 2,8 prosenttia. Rahaston kartuttaminen vaatisi työeläkeindeksin jäädyttämisen arviolta 5 vuoden ajaksi. Keskimääräinen 1900 euron työeläke ei siis kasvaisi indeksin jäädytyksen vuoksi lainkaan, kun se normaalisti eläkeindeksillä korotettuna kasvaisi 2118 euroon. Tämä vastaa noin 10 prosentin eläkeleikkausta. Vastaavasti vielä maksamattomat eläkkeet korottuisivat samaan aikaan palkkakertoimen mukaisesti, jolloin esimerkiksi 1900 euron suuruinen eläkekarttuma kohoaisi viidessä vuodessa 2180 euroon eli hiukan vajaat 15 prosenttia.
Eemeli Rajala kommentoi nuorisoalan ehdotuksia videolla, joka on katsottavissa alla ja Telan YouTube-kanavalla.
Lisätietoja:
#työeläke