”Eihän me koskaan päästä eläkkeelle”

Otsikon lausahdus on yleensä ensimmäinen asia, jonka kuulen, kun puhun oman ikäryhmäni kanssa eläkkeistä. Myönnän, että olen itsekin letkautukseen syyllistynyt. Kun aloitin Telassa yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntijana, pääsin syventymään työeläketurvan saloihin. Tieto ei ole lisännyt tuskaa, vaan luottamukseni työeläkejärjestelmään on vahvistunut syvemmän ymmärryksen myötä.

Ympäröivä maailma ja muut leikkaukset vaikuttavat

Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana nuoret ovat ottaneet suurta osumaa erilaisilla leikkauskierroksilla, olkoot kyse Sipilän hallituksen koulutuslupauksen pettämisestä tai Orpon hallituksen opintotukileikkauksista. Nuoret, opiskelijat ja heitä edustavat järjestöt ovat pitkään viestineet päätösten kestämättömyydestä ja niiden pitkäaikaisvaikutuksista, mutta muutosta parempaan ei ole näkynyt. Tämä on yksi juurisyitä siihen, että nuorten luottamus julkisinstituutioihin on heikentynyt. Yksi näistä julkisinstituutioista on eläkejärjestelmä. Epäluottamus kuplii ja pirskahtelee erityisesti julkisessa keskustelussa, mutta vailla pohjaa se ei ole. Eläketurvakeskuksen vuosittaiset eläkebarometrit osoittavat, että luottamus eläkejärjestelmään on heikentynyt erityisesti 20–40-vuotiaiden parissa.

Miksi nuorten epäluottamus on ongelma? Koska koko eläkeorganismi perustuu luottamukseen. Tällä hetkellä työelämässä olevat maksavat suurimman osan tällä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeistä, ja jos luottamus tähän murentuu, myös sitoutuminen eläkekokonaisuuteen murentuu. Se vaikuttaa tuleviin päättäjiin ja yleiseen asenteeseen järjestelmää kohtaan. Sitoutumisen heikentyminen voi pahimmillaan antaa luvan tulevaisuudessa sille, että tämä organismi puretaan ja luodaan jotain uutta, joka ei ole enää taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää.

Silloin otsikossa olevaa lausetta viljelleet huomaavatkin olevansa oikeassa. Sitä tuskin kovin moni toivoo?

Murretaan myyttejä!

Onko otsikon letkautuksessa perää? Murretaanpa muutama myytti.

Pääsenkö koskaan eläkkeelle? Kyllä pääsen! Työeläke on vakuutus, joka turvaa toimeentulon vanhuudessa tai esimerkiksi tilanteessa, jossa olisin työkyvytön. Työeläke nauttii myös perustuslain mukaista omaisuudensuojaa.

Riittääkö eläkkeeni elämiseen tulevaisuudessa? Työeläkejärjestelmän uudistuksissa on tehty muutoksia niin maksuihin, eläkkeen karttumiseen liittyvään lainsäädäntöön, eläkeikään ja eläkkeen vuositarkistuksiin liittyviin indekseihin. Kaikkien näiden avulla on haluttu turvata riittävä eläke tulevaisuudessakin. Työeläkkeeni karttuu koko ajan työskennellessä ja esimerkiksi amk-tutkintoni ajalta. Kun eläkkeelle pääsen, kaikki kerryttämäni eläke on minulla silloin maksussa. Eläkkeeseen liitetyt indeksit varmistavat sen, että se myös seuraa kustannus- sekä palkkakehitystä Suomessa.

Kun olen eläkkeellä, riittääkö edelleen työntekijöitä, jotka maksavat eläkkeeni? Rahat riittävät, sillä työeläkkeiden rahoitus ei ole vain yhden lähteen varassa. Työeläke on osittain rahastoitu, eli kun olen itse työelämässä ollessani maksanut työeläkevakuutusmaksuja, niitä on rahastoitu ja sijoitettu tulevaa varten. Valtaosa eläkemenosta katetaan toki tulevaisuudessakin työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla eläkemaksuilla.

Vaikka eläkkeisiin liittyvää lainsäädäntöä on muutettu vuosien varrella useasti ja tullaan varmasti tekemään niin tulevaisuudessakin, periaatteena on turvata järjestelmän kestävyys ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Kunhan näistä periaatteista pidetään kiinni, myös me nuoremmat pääsemme eläkkeelle, joka turvaa toimeentulon tulevaisuudessakin.

Suomalaisesta työeläkkeestä voi olla ylpeä – lähtökohta myös kehittämiselle

Suomalainen työeläkejärjestelmä kuuluu esimerkiksi kansainvälisen Mercer-vertailun mukaan parhaimpiin maailmassa ja siitä tulisi olla ylpeitä. Vaikka maailmanmeno muuttuu ja erilaiset kriisit vaikuttavat ympärillä olevaan maailmaamme entistä vahvemmin, eläkeinstituutio pysyy vakaana ja mahdollistaa sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden meille kaikille. Se kuitenkin vaatii huoltotoimenpiteitä aina ajoittain, juuri näiden maailmassa ja Suomessa tapahtuneiden muutosten myötä.

Suomessa eläkkeen suurimpia vahvuuksia on osittainen rahastointi. Käynnissä ovat neuvottelut seuraavasta eläkeuudistuksesta, ja osana sitä pohditaan sijoitusuudistusta, jossa maltillisesti nostetaan riskejä eli suomen kielellä mahdollistetaan suuremmat sijoitukset osakkeisiin. Jotta voimme hyötyä osittaisesta rahastoinnista yhä enemmän tulevaisuudessakin, sijoitusuudistus on paikallaan. Maltillisuus on tärkeää siksi, että vältetään hurjimpien suhdannevuoristoratojen suuret vaikutukset rahastoituihin varoihin mutta saadaan silti hieman enemmän tuottoja sukanvarteen.

Suomessa suurin uhka niin työeläkkeiden kuin koko hyvinvointivaltion rahoitukselle on kuitenkin väestörakenne. Väestön ikääntymisestä ja huoltosuhteen vinksahtamisesta on puhuttu jo vuosia, on ollut puheita esimerkiksi synnytystalkoista ja syntyvyyden nostamisesta. Syntyvyyden nousu ehdottomasti auttaisi , mutta Suomen tilanne on jo sen suhteen niin alhainen, että tarvitsemme sitä tukeaksemme myös työperäistä maahanmuuttoa. Sen avulla työntekijöiden määrä pysyisi vakaana, saisimme pidettyä työeläkemaksut vakaina ja vahvistettua kestävyyttä.

Toinen uhka järjestelmälle on nykyisten työntekijöiden hyvinvoinnin haasteet. Tämä nousi esiin myös Telan järjestämässä nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen ja eläkeläisjärjestöjen välisessä Sukupolvidialogi-tilaisuudessa, jossa nuoret ja eläkeläiset yhdessä etsivät ratkaisuja eläkejärjestelmän haasteisiin. Työkyvyttömyyshakemusten määrä on noussut tasaisesti viime vuosina, ja mielenterveyshaasteisiin liittyvät työkyvyttömyyseläkkeet ovat jo samalla tasolla kuin perinteisistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet.

Jotta voimme varmistua siitä, että meillä on terveitä työelämässä olevia henkilöitä, tarvitsemme uudistuksia myös muualle kuin eläkejärjestelmään. Yhteiskunnassamme tulee vahvistaa tukipalveluita, jotta pääsee aiemmin hoitoon ja samalla myös ennaltaehkäistä näitä ongelmia. Tähän tarvitsemme sekä koulutusjärjestelmän että työelämän panosta.

Meidän tulisi vahvistaa luottamusta eläkejärjestelmään kokonaisuutena, joka sisältää työ- ja kansaneläkkeet. Tehtävä ei ole yksinomaan eläkealan, vaan siihen tarvitaan koko yhteiskunnan panostusta ja dialogia – valtion toimesta, kansalaisjärjestöinä ja edunvalvojina. Se vaatii laajaa viestintää, jossa avataan järjestelmän toimintaa ja vaikutusta. Kun järjestelmän toimintaa ymmärretään, siihen voidaan luottaa enemmän.

Tässä on päättäjillä myös suuri mahdollisuus eläkeuudistusta tehtäessä. Nuorten näkökulmasta luottamus lisääntyy, kun eläkeuudistus tehdään pitkäjänteisesti, ennakoivasti ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta kunnioittaen. Nuoret myös toteuttavat tällä hetkellä omia ”varjoneuvotteluitaan”, joiden tuloksena syntyy nuorten oma näkökulma eläkeuudistukseen ja sen tarpeisiin. Neuvottelujen tulos julkaistaan syksyllä.