Työeläkevarojen kasvu turvaa tulevaisuuden työeläkkeitä – varojen määrä 258 miljardia euroa
Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävien eläkevarojen määrä kasvoi noin seitsemällä miljardilla eurolla vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Kotimaisen talouden heikosta vireestä huolimatta sijoitusten positiivinen kehitys jatkui ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, ja varojen määrä ylsi maaliskuun lopussa yhteensä 258 miljardiin euroon. Luvut käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.
Työeläkevarojen nimellistuotto alkuvuodelta oli 3,4 prosenttia. Reaalituotto, joka ottaa huomioon inflaation kokonaistuottoa vähentävänä tekijänä, oli 2,6 prosenttia.
– Globaalit osakemarkkinat nousivat voimakkaasti ensimmäisellä vuosineljänneksellä Yhdysvaltain vankan talouskehityksen ja tekoälyn vauhdittaman teknologiasektorin ansiosta. Varojen kasvu vuoden 2024 ensimmäisinä kuukausina oli pitkälti osakesijoitusten ansiota, kertoo Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.
– Myös odotukset koronlaskuista tukivat osakemarkkinoita, vaikka niiden tahti jäänee todennäköisesti hitaammaksi kuin mitä markkinat vielä vuoden alussa odottivat, Koivurinne jatkaa.
Eläkevarojen määrä kipusi toistaiseksi suurimmalle tasolleen. Varojen kasvu on aina hyvä uutinen erityisesti tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden näkökulmasta, sillä varoja tarvitaan yhä enemmän väestön ikääntyessä.
– Tämän päivän lapset ja nuoret tulevat aikanaan maksamaan nyt työssäkäyvien eläkkeet. Rahastojen ansiosta osa silloisistakin eläkkeistä pystytään rahoittamaan sijoitustuotoilla sen sijaan, että työstä perittävää työeläkemaksua jouduttaisiin nostamaan merkittävästi nykyisestä, Koivurinne toteaa.
Eläkerahastojen ja niiden tuottojen osuus vuotuisen työeläkemenon kattamisessa on vuosien mittaan kasvanut ja kasvaa edelleen. Yksityisaloilla rahastoista katetaan tällä hetkellä reilu viidennes eläkemenosta. Osuus kasvaa jo lähitulevaisuudessa neljännekseen, eli 25 senttiä jokaisesta työeläke-eurosta tulee rahastoista. Rahastoilla on siis tärkeä rooli eläkkeiden rahoituksen turvaajana.
– Rahastoista ja niiden tuotoista puhuttaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että tuotoilla ei ole vaikutusta eläkkeensaajalle maksettavan työeläkkeen suuruuteen, olivatpa ne sitten positiivisia tai negatiivisia. Tuotoilla on merkitystä vain työnantajilta ja työntekijöiltä perittävän työeläkemaksun kannalta, Koivurinne muistuttaa.
Huomio pitkän aikavälin tuottoihin
Vaikka eläkevarojen lyhyen aikavälinkin kasvu hyödyttää tulevaisuudessa maksettavia eläkkeitä, on silti hyvä muistaa työeläkesijoittamisen pitkä aikajänne.
– Yhden vuoden tai kvartaalin tuotto riippuu pääasiassa markkinoiden kehityksestä ja jossain määrin omaisuuslajien sisällä tehdyistä sijoituspäätöksistä. Pidemmän aikavälin tuotto puolestaan on valitun riskiprofiilin tulos. Yleensä parempaa tulosta pitkällä aikavälillä tuottaa suurempi riskinotto, Koivurinne toteaa.
Työeläkevarojen kehityksessä merkitystä on nimenomaan pitkän aikavälin tuotoilla, sillä vastuut tulevaisuudessa maksettavista eläkkeistä ulottuvat useiden vuosikymmenten päähän. Varojen keskimääräinen reaalituotto vuodesta 1997 lähtien on ollut 3,9 prosenttia vuodessa.
Pitkän aikavälin tarkastelun merkitys korostuu työmarkkinajärjestöjen parhaillaan valmistelemassa eläkeuudistuksessa, jossa yhtenä osana pohditaan sijoitustoiminnan uudistusta tavalla, joka mahdollistaisi tuottojen parantamisen riskinottoa lisäämällä. Riskinoton kasvattaminen edellyttää kykyä sietää matalia tuottoja mahdollisesti pitkiäkin aikoja.
Tarkemmat tiedot työeläkevarojen määrästä
Työeläkevarojen määrä maaliskuun lopussa oli yhteensä 258 miljardia euroa. Varat kasvoivat ensimmäisen kvartaalin aikana seitsemällä miljardilla eurolla.
Sijoituslajikohtaiset tuotot olivat seuraavat:
- osake- ja osaketyyppisten sijoitusten reaalituotto 4,5 prosenttia
- korkosijoitusten reaalituotto 0,1 prosenttia
- kiinteistösijoitusten reaalituotto -1,0 prosenttia
- vaihtoehtoisten sijoitusten reaalituotto 2,7 prosenttia.
Varojen omaisuuslajikohtainen tai maantieteellinen jakautuminen ei juuri muuttunut vuosineljänneksen aikana.
Telan kokoamat tiedot työeläkevaroista sisältävät eläkeyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston hallinnoimat eläkevarat. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.
Telan tilastoimat eläkevarat eivät sisällä työeläkevakuuttajien taseeseen kirjattuja muita saamisia ja velkoja tai aineellisia hyödykkeitä. Tässä mainitut työeläkevarat tarkoittavat sijoitettavissa olevia varoja.
Tarkemmat tiedot sijoitusvarojen määrästä ja kohdentumisesta löytyvät kokonaisuudessaan Telan verkkosivuilta Eläkevarojen määrä. Tietoja voi tarkastella myös Telan tilastotietokannasta.
Telan seuraavat työeläkevaroja koskevat tilastot vuoden 2024 toisen neljänneksen tilanteesta julkaistaan elo-syyskuun vaihteessa.
Lisätietoja:
#työeläkevarat