Mitä vastuulliselle sijoittamiselle kuuluu juuri nyt?

YK:n PRI-periaatteista on viidessätoista vuodessa tultu nykytilanteeseen, jossa vastuullista sijoittamista toteutetaan monilla tavoin, josta esimerkkejä ovat aktiivinen omistaminen ja kohdeyrityksiin vaikuttaminen erilaisten kansainvälisten instituutiosijoittajaelimien ja -hankkeiden kautta. Näitä ovat kansainväliset vastuullisuussitoumukset ja instituutiosijoittajien vaikuttamisaloitteet sekä sijoitusten ympäristövaikutusten mittaamiseen ja raportointiin luodut kehikot. Näistä toimista olemme koonneet nyt kolmatta kertaa analyysin, johon voi tutustua tarkemmin tiedotteestamme ja verkkosivuillamme.

Kansainvälinen vastuullisuuskeskustelu alleviivaa haasteita

Vastuullisuuden huomiointi instituutiosijoittajien sijoitustoiminnassa on viime vuosina saanut kansainvälisessä keskustelussa osakseen myös kritiikkiä. Kipinöivä kritiikki on arkipäivää eritoten poliittisesti polarisoituneissa Yhdysvalloissa, jossa konservatiivinen äärilaita on vaatinut jopa kaiken vastuullisuuteen viittaavan täydellistä hylkäämistä valtiollisten eläkesijoitusten yhteydessä. Kaikkiaan 37 osavaltiossa on tehty vastuullista sijoittamista rajoittavia ”anti-ESG”-aloitteita ja 14 osavaltiota on rajoittanut lainsäädännöllä vastuullisten sijoitustuotteiden käyttöä osavaltion varojen sijoitustoiminnassa. Vastaavasti samaisessa maassa toiselta laidalta löytyy ajattelua, jonka mukaan sosiaaliturva- tai yleisten puskurirahastojen varainhoidossa saisi käyttää ainoastaan vastuullisia sijoitustuotteita. Esimerkiksi eläkevarojen tulisi tämän ajattelun mukaan hyödyttää paljon muitakin kuin pelkästään varojen omistajia ja niistä nauttivia edunsaajia.

Nämä ääriesimerkit maailmalta kuulostavat poskettomilta, mutta kaikki vastuulliseen sijoittamiseen kohdistettu kritiikki ei ole täysin perusteetonta. Usein kuultu kritiikki koskee sitä, että täysin yhteismitallisten vastuullisuusindikaattoreiden puuttuminen tekee vastuullisen sijoittamisen varainhoitotuotteista vaikeasti vertailtavia. Maailmalla on tapauksia, joissa vastuullisten sijoitustuotteiden markkinointi ja suoranainen viherpesu ovat venyttäneet totuutta. Kolmen kirjaimen yhdistelmä ESG (eli ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa) ei olekaan tarjonnut luvattua suojaa markkinariskiltä, jolloin vastuulliset sijoitukset ovat erityisesti markkinoiden häiriötilanteissa tuottaneet lyhyellä aikavälillä muita huonommin.

Työeläke- ja muiden instituutiosijoittajien navigointi vastuullisen sijoittamisen maailmassa vaatii huolellista työtä, muun muassa siksi, että varainhoitopalveluita tarjoava finanssimaailma puskee markkinalle yhä monimutkaisempia vastuullisen sijoittamisen tuotteita. Haasteista huolimatta suomalaiset työeläkevakuuttajat kehittävät jatkuvasti toimintaansa vastuullisuusohjeistuksiensa puitteissa. Näitä ovat muun muassa vastuullisen sijoittamisen periaatteet, omistajaohjauksen periaatteet ja sijoitusten ilmastopolitiikka. Työeläkevakuuttajat myös vaikuttavat aktiivisesti kansainvälisten sitoumusten kautta ja haarukoivat alati kasvavasta valikoimasta sijoitustoimintaansa jatkuvasti uusia vastuullisen sijoittamisen yhteistyöhankkeita.

Kuinka vastuullinen sijoittaminen ja reaalimaailma sopivat yhteen?

Vastuulliselle sijoittamiselle ei tule asettaa ylimitoitettuja odotuksia. Vieraillessani viime syksynä Haagissa eläkealan seminaarissa, minulle kirkastui, kuinka irrallaan kansainvälinen varainhoitoala on reaalimaailman akuuteista ongelmista. Yhden seminaaripäivän alussa kuultiin brittiläisen Venäjän historian emeritusprofessorin Orlando Figesin terävä alustus meneillään olevan Ukrainan sodan riskeistä Euroopalle ei saanut aikaan juuri minkäänlaista reaktiota yleisössä. Toisena hetkenä sama yleisö kuunteli keskittyneenä tapahtumasponsorin charmanttia puheenvuoroa vastuullisesta kullankaivuusta ja siitä, kuinka jokaisen instituutiosijoittajan portfoliosta tulisi löytyä kultaa. Vastuullisen sijoittamisen uusimpina tuotelinjoina esiteltiin muun muassa vaikuttavuussijoittamista Afrikkaan sekä luontoa omaisuusluokkana (natural capital).

Vastuullinen sijoittaminen ja siihen olennaisesti liittyvä ESG-kriteeristö ovat nykyään instituutiosijoittamisen arkipäivää. Valitun sijoitusstrategian mukaisesti ESG-kriteeristöllä voidaan hallita riskejä ja pienentää oman sijoitussalkun negatiivisia ympäristövaikutuksia. Näiden epäilemättä hyvien tarkoitusperien sivutuotteena vastuullinen sijoittaminen on johtanut puolustusteollisuuden hylkimiseen sijoituksissa, sillä perinteisellä ESG-kriteeristöllä aseiden ympäristövaikutukset ovat negatiivisia ja sosiaalisen vastuun näkökulmasta aseita valmistavat yritykset edustavat hyvinvoinnin vastakohtaa. Tästä syystä aseita valmistavaa puolustusteollisuutta on suljettu pois vastuullisen sijoittamisen tuotteista.

Tällä hetkellä olemme kuitenkin tilanteessa, jossa kylmän sodan rautaesiripun sortumisesta lähtien nautitut rauhanosingot ovat ehtyneet ja länsimaisen demokratian turvaamiseen edellyttää yleisen käsityksen mukaan tuntuvia investointeja aseteollisuuteen ja eurooppalaiseen puolustuskykyyn. Vaikka odotuksia kohdistuu varainhoitoalan palveluihin ja tuotteisiin, länsimaisen demokratian turvaamisen ei pitäisi olla pelkästään sijoittajien vastuulla. Eläkevaroilla toteutettavan vastuullisuuden vaikutus on loppujen lopuksi rajallinen, sillä niiden pääasiallinen tehtävä on turvata nykyisten ja tulevien eläkeläisten toimeentulo. Vastuu yleiseen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvistä investoinneista kuuluu yhteiskunnalle ja sen poliittisille päättäjille.