Valtaosa työeläkevaroista on sijoitettu vastuullisesti, kertoo kansainvälisiä sitoumuksia seuraava Telan analyysi – mukana uusi mittari

Telassa on nyt kolmatta kertaa koottu työeläkealan vastuullisen sijoittamisen tietoja. Työeläkevakuuttajat sijoittavat yhteensä 251 miljardin euron varallisuutta (varojen määrä vuoden 2023 lopussa). Analyysi tarkastelee varojen sitoutumista merkittävimpiin kansainvälisiin vastuullisuussitoumuksiin. Tarkasteluun valitut sitoumukset ja hankkeet valottavat vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja toteutusta eri suunnista. Luvut kertovat, kuinka suuri osa työeläkevaroista on sijoitettu kunkin mittarin mukaan.

– Kansainväliset vastuullisuussitoumukset, yhdenmukaistetut raportointikehikot ja instituutiosijoittajien vaikuttamisaloitteet ovat suomalaisille työeläkevakuuttajille tapoja toteuttaa vastuullista sijoittamista, kertoo Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.

Eläkevakuuttajat ovat allekirjoittajina tai ulkoisten varainhoitajiensa kautta mukana monissa sitoumuksissa ja aktiivisen omistamisen hankkeissa, joissa edistetään vastuullista sijoittamista. Sitoumuksesta tai hankkeesta riippuen vähintään 60–97 prosenttia varoista on sijoitettu vastuullisesti. Uutena mittarina tarkasteluun on nostettu Nature Action 100 -aloite, jonka tavoitteena on edistää yritysten toimia luontokadon kääntämiseksi. Aloite sitouttaa yrityksiä toimimaan luonnon monimuotoisuuden hupenemisen lopettamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

– Luontokadon ehkäiseminen on noussut yhä vahvemmin vastuullisen sijoittamisen agendalle, ja suomalaiset eläkevakuuttajat ovat lähteneet mukaan muun muassa Nature Action 100 -sitoumukseen. Olemalla mukana suurten institutionaalisten sijoittajien yhteisissä aloitteissa työeläkevakuuttajat voivat vaikuttaa keskeisten, ympäristövaikutuksiltaan merkittävien yritysten toimintaan, toteaa Koivurinne.

Vähintään 61 prosenttia eläkevaroista kuuluu Nature Action 100 -aloitteen piiriin. Lisäksi osa varoista on mukana sitoumuksessa sijoitustoiminnassa käytettyjen ulkoisten varainhoitajien kautta.

– Muutoin analyysin tuloksissa ei juuri ole muutosta edellisvuosiin nähden. Suomalaisten työeläkevakuuttajien sitoutuminen tarkasteltuihin hankkeisiin on pysynyt samalla tasolla. Näiden lisäksi työeläkevakuuttajilla on monipuolisesti erilaisia vastuulliseen sijoittamiseen liittyviä hankkeita, ja ne asettavat vuosittain uusia tavoitteita sijoituksilleen. Vastuullisen sijoittamisen laaja keinovalikoima kehittyy koko ajan, Koivurinne kertoo.

Yhteenveto analyysin tuloksista

Analyysi tarkastelee varojen sijoittamisen vastuullisuutta kolmesta näkökulmasta. Tarkasteluun valittiin YK:n tukeman vastuullisen sijoittamisen periaatekehikon lisäksi erilaisia merkittäviä kansainvälisiä vaikuttamishankkeita sekä ympäristövaikutusten mittaamisen ja raportoinnin sitoumuksia. Näin saadaan riittävän monipuolinen kuva vastuullisen sijoittamisen tavoitteista ja käytännön toteutuksesta työeläkejärjestelmässä.

1 Perustana YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet

YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatekehikko on merkittävin kansainvälinen sitoumus ja perusta työeläkevarojen vastuulliselle sijoittamiselle. Vajaa 97 prosenttia eläkevaroista on sijoitettu periaatekehikon mukaisesti. Tämä käsittää seitsemän suurinta työeläkevakuuttajaa ja tarkoittaa 242 miljardia yhteensä 251 miljardin eläkevaroista (varojen määrä vuoden 2023 lopussa). Lisäksi osa varoista on mukana periaatekehikossa sijoitustoiminnassa käytettyjen ulkoisten varainhoitajien kautta. Niiltä edellytetään periaatteisiin sitoutumista.

Periaatteet tarkoittavat, että sijoitustoiminnassa sitoudutaan huolehtimaan ympäristöstä, yhteiskuntavastuusta ja hyvästä hallintotavasta eli niin sanotuista ESG-tekijöistä. ESG-tietoja hyödynnetään järjestelmällisesti sijoitusanalyysien ja -päätösten tekemisessä.

2 Sijoittajien yhteistyö ja vaikuttaminen

Kun mittakaava on globaali, työeläkevakuuttajat vaikuttavat sijoituskohteisiin kansainvälisten sitoumusten avulla. Niiden avulla sijoittajat yhdistävät voimansa vaikuttaakseen yrityksiin.

• Institutional Investors Group on Climate Change -yhteistyö (IIGCC): Eurooppalaisten eläkesijoittajien ja instituutiovarainhoitajien yhteistyöelin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Vähintään 62 prosenttia varoista kuuluu suoraan tai välillisesti hankkeen piiriin.
• Climate Action 100+ -hanke: Kansainvälinen hanke, jossa vaikutetaan ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpien suuryritysten toimintaan. Vähintään 88 prosenttia eläkevaroista kuuluu suoraan tai välillisesti hankkeen piiriin.
• Nature Action 100 -hanke: Kansainvälinen sijoittajien aloite, jonka tavoitteena on edistää yritysten kunnianhimoa ja toimia luontokadon kääntämiseksi. Aloite sitouttaa yrityksiä keskeisillä toimialoilla toimimaan luonnon monimuotoisuuden hupenemisen lopettamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Vähintään 61 prosenttia eläkevaroista kuuluu suoraan tai välillisesti hankkeen piiriin.

Osa varoista on mukana hankkeissa sijoitustoiminnassa käytettyjen ulkoisten varainhoitajien kautta.

3 Sijoitusten ympäristövaikutusten mittaaminen ja raportointi

Myös kansainväliset mittaamisen ja raportoinnin sitoumukset ovat tapa vaikuttaa. Ympäristövaikutusten mittaaminen ja raportointi ovat ensiaskelia, jotka vaaditaan yritysten vastuullisuuden tilanteen hahmottamiseksi ja kehityksen seuraamiseksi. Raportoinnin edellyttäminen kannustaa yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeä ja muita ympäristövaikutuksia. Näin vaikutetaan sekä sijoituskohteena oleviin yrityksiin että yritysmaailmaan laajemmin. Työeläkevakuuttajat käyttävät tietoa suunnitellessaan vastuullista sijoittamista.

• CDP-raportointi: Vuonna 2000 käynnistetty CDP-raportointi kannustaa yrityksiä julkaisemaan ympäristövaikutuksensa sekä arvioimaan liiketoimintansa riskejä ja mahdollisuuksia siltä pohjalta. Lyhenne CDP tulee sanoista Carbon Disclosure Project, josta organisaatio sai alkunsa. Vähintään 97 prosenttia varoista on mukana suoraan tai välillisesti CDP:n sijoittaja-allekirjoittajina eli tukemassa raportoinnin leviämistä. Suoran sitoutumisen lisäksi osa varoista on mukana hankkeessa sijoitustoiminnassa käytettyjen ulkoisten varainhoitajien kautta.
• Task force on Climate Related Financial Disclosures -raportointisuositukset (TCFD): Vuonna 2017 perustettu kansainvälinen raportointikehikko ohjaa yrityksiä raportoimaan ilmastoon liittyvistä taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista. Vähintään 61 prosenttia varoista on suoraan tai välillisesti hankkeen piirissä. Suoran sitoutumisen lisäksi osa varoista on mukana hankkeessa sijoitustoiminnassa käytettyjen ulkoisten varainhoitajien kautta.
• Hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä koko sijoitusomaisuudelle: Sitoumusten lisäksi työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaa ohjaavat niiden omat vastuullisuusperiaatteet ja -tavoitteet esimerkiksi tietyn omaisuuslajin tai koko sijoitussalkun hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tavoitteista kansainvälisesti vertaillen kunnianhimoisin on koko sijoitusomaisuuden hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Varojen määrään suhteutettuna tällainen tavoite on 49 prosentilla eläkevaroista. Lisäksi osalla varoista on Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti hiilineutraaliustavoite viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

Analyysin tulokset ovat katsottavissa kuvassa.

Varojen sitoutuminen kansainvälisiin sitoumuksiin (2023)

**
Vastuullista sijoittamista koskevassa Telan analyysissa on tarkasteltu kaikkia lakisääteisiä työeläkevakuuttajia eli eläkevakuutusyhtiöitä, eläkekassoja, eläkesäätiöitä, Kelan toimihenkilöiden eläkerahastoa, Kevaa, Kirkon eläkerahastoa, Maatalousyrittäjien eläkelaitosta, Merimieseläkekassaa, Suomen Pankin Eläkerahastoa ja Valtion Eläkerahastoa. Tulokset on suhteutettu työeläkevarojen määrään. Analyysissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva. Tarkemmat tiedot vastuullisen sijoittamisen sitoumuksista löytyvät kokonaisuudessaan Telan verkkosivulta Vastuullinen sijoittaminen sekä työeläkevakuuttajien omilta verkkosivuilta.