Julkisuuslain soveltamisalan laajentamiselle ei ole edellytyksiä työryhmän mietinnön pohjalta

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa mietinnössään uuden julkisuuslain säätämistä. Julkisuuslaissa on kyse viranomaisen toiminnan julkisuudesta, siihen liittyvästä julkisuusperiaatteesta ja esimerkiksi kansalaisten mahdollisuudesta saada toiminnasta tietoja. Uudessa laissa soveltamisala laajenisi julkisen hallintotehtävän hoitamiseen sen sijaan, että soveltamisala määritetään julkisen vallan käytön perusteella, kuten nyt tehdään. Soveltamisalan laajentaminen merkitsisi, että myös esimerkiksi yksityisalojen työeläkevakuuttajat tulisivat julkisuuslain piiriin hoitaessaan julkista hallintotehtävää.

Ero julkisen vallan käyttämisen ja niin sanotun julkisen hallintotehtävän välillä on merkittävä arvioitaessa työryhmän ehdotusta.

– Nykyisellään julkisuuslaki koskee työeläkevakuuttajien toimintaa, kun ne käyttävät julkista valtaa eli tekevät esimerkiksi päätöksiä työntekijöiden ja yrittäjien eläke-etuuksista. Tämä soveltamisala on riittävä myös jatkossa ja selkeä, sillä tehtävät, joissa työeläkevakuuttajat käyttävät julkista valtaa, ovat varsin hyvin erotettavissa työeläkevakuuttajien muusta toiminnasta, summaa viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtajamme Mikko Koskinen.

Ongelma on Koskisen mukaan se, että julkisen hallintotehtävän käsitettä ei ole työeläkevakuuttajien osalta selkeästi määritetty lainsäädännössä tai mietinnössä.

– Mitä julkisella hallintotehtävällä tarkoitetaan ja minkälaisia tietoja työeläkevakuuttajien osalta olisi tarkoitus saada julkisuuslain piiriin? Työryhmän esittämän uuden julkisuuslain soveltamisalan rajat jäävät käytännössä työeläkevakuuttajien osalta konkretisoimatta ja hyvin tulkinnanvaraisiksi, Koskinen pohtii.

Koskinen nostaa esille ongelman, jonka konkretisoinnin puute aiheuttaa:

– Uuden lain soveltamisalan rajat tulisivat täsmentymään vasta lukuisien oikeudenkäyntien myötä. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista ja aiheuttaisi valtavasti hallinnollista taakkaa ja kustannuksia tuomioistuimille ja työeläkevakuuttajille. Suomen oikeusjärjestelmässä lain sisällön tulisi lähtökohtaisesti selvitä kirjoitetusta laista. On täysin poikkeuksellista, että näin merkittävä kysymys jätettäisiin lain säätämisvaiheessa myöhemmin muodostuvan oikeuskäytännön varaan, Koskinen toteaa.

Jos julkisuuslain soveltamisalaa laajennetaan, muutosta ei Telan mielestä tule ulottaa yksityisalojen työeläkevakuuttajiin. Niiden osalta soveltamisalaan tulisi tehdä poikkeus. Työeläkevakuuttajien osalta on perustelua rajata julkisuuslain soveltaminen jatkossakin julkisen vallan käyttöön.

Tausta työeläketurvan historiassa

Kun työeläkejärjestelmä aikanaan luotiin, tehtiin tietoinen valinta siitä, että tuolloin jo olemassa olleet yksityiset toimijat hoitavat yksityisten alojen työeläkkeet.

– Yksityisten alojen työeläkkeiden hoitamisessa ei siis ole koskaan ollut kyse viranomaistehtävistä, jotka olisi siirretty lailla valtiolta yksityisille toimijoille, Koskinen kuvaa.

Käsitykset julkisesta hallintotehtävästä ovat syntyneet vasta vuosikymmeniä työeläkejärjestelmän perustamisen jälkeen. Julkista hallintotehtävää ei ole edelleenkään lailla annettu työeläkealan toimijoille.

– Toiminnan yksityisoikeudellinen luonne on selvä myös eläkemaksujen ja eläkkeen näkökulmasta. Työeläkemaksut ovat yksityisoikeudellisia vakuutusmaksuja, eivätkä veroja tai maksuja, jotka menisivät välillisestikään valtiolle. Työeläkemaksulla on vakuutusperiaatteen mukainen yhteys työntekijälle aikoinaan maksettavaan eläkkeeseen. Eläkerahastot eivät ole julkisia varoja, Koskinen listaa.

Tavoitteisiin muitakin keinoja

Koskinen pitää tärkeänä, että viranomaistoiminnan julkisuutta koskevasta lainsäädännöstä pidetään huolta. Työryhmän työssä ei kuitenkaan pohdittu vaihtoehtoisia tapoja edistää avoimuutta, vaikka toimeksiannon mukaan näin olisi tullut tehdä.

– Työeläkealalla on jo paljon sääntelyä ja valvontaa, jotka tähtäävät hyvän hallinnon ja oikeusturvan varmistamiseen, ja näitä elementtejä voidaan edelleen lisätä, Koskinen sanoo.

Lopuksi Koskinen palaa hallinnolliseen kuormaan. Julkisuuslakia pohtinut työryhmä aloitti työnsä viime hallituskaudella vuoden 2021 alussa. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma ei sisällä mainintaa julkisuuslain uudistamisesta eikä sen soveltamisalan laajentamisesta.

– Sen sijaan hallitusohjelmassa on todettu, että yritysten hallinnollinen taakka ei kasva hallituskauden aikana. Julkisuuslain soveltamisalan laajentaminen lisää toteutuessaan hallinnollista taakkaa työeläkevakuuttajille, Koskinen sanoo.

Lisätietoja: