Yhä suurempi osa työeläkekuntoutuksen hakemuksista hylätään, mutta miksi?

Kun hoitava lääkäri toteaa työkyvyttömyyden uhkan, käynnistyy prosessi, jossa arvioidaan työkyky ja punnitaan potilaan mahdollisuudet jatkaa työelämässä. Jos takana on työuraa, voi avautua mahdollisuus oman työeläkevakuuttajan järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen eli työeläkekuntoutukseen. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määristä kerromme toisessa artikkelissamme (Työkyvyttömyyseläkettä haetaan nyt aiempaa enemmän). Tässä jutussa huomio on työeläkekuntoutuksessa, jossa siinäkin hakemusten hylkäysten määrät herättävät kysymyksiä. Työeläkevakuuttajien ylilääkärit vastaavat.

Hakemusmäärät laskussa

Taustalla on Haanpään mukaan muun muassa osasairauspäivärahan keston pidennys.

– Osasairauspäivärahaa käytetään aiempaa enemmän tukemaan työhön paluuta. Myös työterveyshuollon järjestämä työkokeilu on nykyisin käytetty toimenpide. Siinä ei tarvitse olla kovin vakavaa terveysongelmaa takana, Haanpää selittää.

Moni hakee kuntoutusta, kun ei saa hoitoa

Samaan aikaan, kun hakemusten määrä on vähentynyt, hylkäysten määrä on kaksinkertaistunut. Vuoden 2022 hakemuksista jo lähes puolet hylättiin.

Terveydenhoitojärjestelmän heikko toiminta varsinkin mielenterveysongelmissa näkyy hakemuksissa. Ihmiset jäävät limboon, jos he eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, mutta eivät saa myöskään kuntoutusta, jos hoitoa ei ole. Kuntoutusta voi lain mukaan saada, jos työkyvyttömyys uhkaa vielä sen jälkeen, kun hoitoa on saatu. Ilman asianmukaista sairauksien hoitoa sitä ei voida myöntää.

Ilmarisen Haanpää komppaa:

– Vaikeudet päästä lääkäriin ja tutkimuksiin heijastuvat meille. Aiemmin valtaosalla kuntoutusta hakevista potilaista diagnostiset ja hoidolliset selvittelyt oli tehty, kuntoutussuunnitelma selvä ja sen toteuttaminen kesken. Nyt tilanne on monella paljon keskeneräisempi. Tämä on erittäin huono asia. Odottaminen vieraannuttaa työstä, paluuseen on paljon korkeampi kynnys.

Moni hakee liian varhain

Haanpää sekä Krüger ottavat esiin vielä yhden seikan: ennakoivan hakemisen.

– Perinteisesti on ajateltu, että järjestelmät toimivat hitaasti, joten etuuksia pitää hakea hyvissä ajoin. Nykyään hakemuskäsittely on nopeaa, vain muutaman viikon. Työeläkeyhtiö ei voi antaa ennakkopäätöstä kuntoutuksesta, jos tutkimukset ja hoito ovat pahasti kesken. Voimme vain todeta, että kuntoutus ei ole vielä oikea-aikaista. Usein nämä henkilöt hakevat kuntoutukseen myöhemmin uudelleen, ja saavat silloin myönteisen päätöksen, Maija Haanpää kuvaa.

– Olemme tutkineet, että kymmenisen prosenttia hakijoista saa myönteisen päätöksen hakiessaan uudelleen kuntoutusta myöhemmin, sanoo Elon Krügerkin.

Ahdistuneisuushäiriöt haastavat järjestelmää

Hutera hoitopolku näkyy Kevaan tulevissa lausunnoissa

Tuula Metsä ottaa esiin työeläkekuntoutushakemuksen olennaisen osan, lääkärin lausunnon.

– Lausunnot saattavat olla 12-sivuisia leikkaa-liimaa-lausuntoja. Ongelma on hutera hoitopolku ja olemattomat hoitosuhteet, joten lausunnot on usein laadittu yksittäisten tapaamisten pohjalta. Usein varhaisen vaiheen hoito puuttuu, tai se on vain lääkehoitoa ilman kuntoutuselementtejä, kuten työterveyshuollon työjärjestelyjä.

Varhaisen hoidon puuttuminen monessa paikassa on ylipäätään Metsästä kuntapuolen ongelma.

– Ei ole riittäviä resursseja eikä riittävää osaamista. Lähdetään hakemaan ammatillista kuntoutusta siinä vaiheessa, kun pitäisi järjestää muuta hoitoa.

Työkyvyttömyyden uhkan tulee lain mukaan olla vähintään todennäköinen

Työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutuksen välillä on merkittävä yhteys: kuntoutuksen myöntökriteeri perustuu työkyvyttömyyseläkkeen uhkaan. Työntekijällä on oikeus saada työeläkekuntoutusta, jos todettu sairaus tai vamma aiheuttaa vähintään todennäköisen työkyvyttömyyden uhkan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hakija joutuisi ilman työeläkekuntoutusta lähivuosina todennäköisesti vähintään määräaikaiselle osatyökyvyttömyyseläkkeelle hoidosta huolimatta.

Ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä sovellettiin jonkin aikaa 2010-luvulla lakiin kirjattua väljemmin. Painotettiin aiempaa enemmän varhaista kuntoutusta ja työurien pidentämistä, ilmenee Eläketurvakeskuksen raportista 6/2020.

Eläketurvakeskus selvitti työeläkekuntoutuksen tilannetta vuonna 2019. Haanpään, Krügerin ja Metsän mukaan selvityksen perusteella työeläkevakuuttajat palauttivat työeläkekuntoutuksen myöntökriteerien tulkinnan vastaamaan lakiin kirjattua eli palattiin todellisen ja todennäköisen työkyvyttömyyden uhkan vaatimukseen työeläkekuntoutusta myönnettäessä.

– Viime vuosien aikana on palattu lainsäätäjän alkuperäisen tahtotilan mukaiseen tarkempaan noudattamiseen, kuvaa Ilmarisen Maija Haanpää.

Kevan Tuula Metsän mukaan myöntökriteerien tulkinnan muutos on vaikuttanut varsinkin mielenterveysperusteisiin hakemuksiin, joiden osuus hakemuksista on kasvanut merkittävästi.

– Välillä ajateltiin, että jos työkyvyttömyyden riski on mahdollinen, ammatillinen kuntoutus voisi tulla kyseeseen. Nyt on palattu lain henkeen. Sen mukaan työkyvyttömyyden uhan pitää olla todennäköinen, ennen kuin ammatillinen kuntoutus voi käynnistyä, sanoo Metsä.

– Tämä on varsinkin mielenterveysasioissa vaikuttanut hylkäysten määrien kasvuun. On paljon kevyempää oireilua, josta ei voida katsoa seuraavan todennäköisesti työkyvyttömyyttä. Siinä kohtaa ammatillinen kuntoutus ei ole lain edellyttämä toimenpide, vaan voitaisiin käyttää muita hoitokeinoja, Metsä kertoo.

Vuonna 2022 hylkäyspäätöksen saaneista 70 prosentilla ei todettu riittävää työkyvyttömyyden uhkaa.

Myös Varman ylilääkäri Jan Schugk on kirjoittanut myöntökriteerien tarkistuksesta Työterveyslääkäri-lehdessä. Schugkin mukaan myöntökriteerien tarkistuksen jälkeen erityisesti nuorten hakijoiden hakemuksia on hylätty aiempaa enemmän. Se johtuu siitä, että heillä voidaan usein arvioida olevan mahdollisuus siirtyä ilman ammatillisen kuntoutuksen tarjoamaa tukea muuhun kuin juuri siihen työhön, jota he ovat tehneet, arvioi Schugk kirjoituksessaan.

Terapiat etulinjaan -toimintamallista apua

Psykiatripula näkyy ylipäätään mielenterveyshäiriöiden hoito-ongelmissa. Tuula Metsä puhuu Terapiat etulinjaan -toimintamallista, joka on otettu käyttöön muun muassa Espoossa. Se perustuu portaittaiseen hoitomalliin, jossa ensimmäinen porras on ensin nettipohjaista omahoitoa, sitten ammattilaisen tukemaa omahoitoa. Porras portaalta siirrytään ”raskaampiin” hoitoihin. Terapianavigaattori auttaa selvittämään, millaisia ongelma-alueita ihmisellä on. Terapianavigaattorin tuloksen ja ammattilaisen ensijäsennysvastaanoton avulla valitaan oikea hoitoporras.

– Ensimmäiset kaksi porrasta ovat sellaisia, joihin mielenterveyden ammattilaisia ei vielä tarvita (omahoito, ohjattu omahoito), vaan yleisterveydenhuollon ammattilaiset voisivat tukea ihmisiä elämänkriiseissä ja lievissä oireissa. On näyttöä, että näin pystyttäisiin vastaamaan noin puoleen hoidon tarpeesta, mikä helpottaisi terveydenhuoltoa, Metsä sanoo. Psykiatritaustainen Metsä toimii Terapiat etulinjaan -mallin ylilääkärinä vuoden 2023 loppuun.

– Nyt terveydenhoidon perustason henkilöstö kuormittuu hirveästi siitä, että on paljon mielenterveysasiakkaita, joille he ei voi tehdä mitään, ei ole työkaluja. Tämä järjestelmä antaa työkalut.

– Olisi hyvin tärkeää saada koko palvelujärjestelmä maan kattavasti toimimaan aika yhdenmukaisilla tavoilla. Mielenterveyden hoidossakin pitäisi olisi tietty järjestelmä, kuten on diabeteksen tai verenpaineen hoidossa.