Työkyvyttömyyseläkettä haetaan nyt aiempaa enemmän
Työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan nyt jonkin verran aiempaa enemmän. Hakemusten hylkäysten määrät ovat olleet kasvussa 2010-luvulta lähtien. Kyse on monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksista, arvioivat työeläkevakuuttajien ylilääkärit.
Työkyvyttömyyseläkkeelle on siirtynyt viime vuosina vuosittain noin 20 000 henkilöä, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastoista. Vuosina 2020 ja 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä väheni. Vuonna 2020 heitä oli noin 19 100, 2021 heitä oli 17 500. Syyn arvellaan liittyvän jollain tavalla koronapandemiaan. Vuonna 2022 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi pari prosenttia edellisvuotta enemmän, 17 900.
Tänä vuonna työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusmäärät ovat yksityisaloilla hienoisessa nousussa, työeläkeyhtiöistä kerrotaan.
– Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on meillä noussut 6 prosenttia tammi-elokuussa 2023 viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, tuoreita tilastoja lukee Ilmarisen ylilääkäri Maija Haanpää.
Nousu selittyy Haanpään mukaan yli 60-vuotiaiden hakemusten määrän kasvulla. Eläkeiän noston vaikutukset alkavat näkyä, hän arvioi.
Kun vanhuuseläkeiän alaraja nousee yhä useampi saattaa kokea, että ei jaksa enää työssään. Eläkeikä nousee 65 vuoteen ja sidotaan sitten elinajanodotteen kehitykseen.
Yleinen taloustilanne vaikuttaa hakemusmääriin
Työmarkkinauudistukset näkyvät työkyvyttömyyseläkkeiden hakumäärissä.
Edellisen kerran hakemusmäärät nousivat Ilmarisessa erityisen selvästi Sipilän hallituksen aktiivimallin aikaan, Haanpää muistelee.
Hakemuksia tuli paljon työttömiltä, joilla oli terveysongelmia. Käsittelyssä oleva työkyvyttömyyseläkehakemus poisti hakijan aktiivimallin toimien piiristä.
Haanpää ounastelee hakemusten määrän kasvavan vuonna 2024 jos tai kun hallituksen kaavailemat työttömyysturvan heikennykset astuvat voimaan.
Myös työeläkeyhtiö Elossa otettiin vastaan vuoden 2022 lopussa aiempaa enemmän työkyvyttömyyseläkehakemuksia.
– Hakijat olivat yli 60-vuotiaita miehiä, joista isolla osalla hakuperusteena oli tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Se oli selkeästi hakuperusteiden ykkösryhmä, kertoo Elon ylilääkäri Liisamari Krüger.
Krügerkin arvioi hakemusten määrän kasvun liittyvän siihen, että asteittain etenevä eläkeiän nosto alkaa nyt näkyä. Muitakin syitä löytynee.
– Myös jotkin toimialojen suhdannemuutokset saattavat vaikuttaa. Yleinen taloustilanne näkyy työeläkeyhtiöihin tulevissa hakemuksissa, Krüger ennustaa.
Lääketiede ja diagnostiikka ovat monessa kohti kehittyneet huimaa vauhtia. Työkyvyttömyyttä tämä ei aina estä.
– Esimerkiksi syöpäsairauksissa hoito on kehittynyt paljon. Vaikka itse sairaus saataisiinkin pysähtymään ja hoidetuksi, hoitojen sivuvaikutukset ja masennus voivat kuitenkin tehdä monen työelämään palaamisen liian vaikeaksi. Meillä on väestön ikärakenteen vuoksi aiempaa enemmän eteneviä muistisairauksia, osin ennen vanhuuseläkeikääkin, Krüger listaa.
Julkiselta puolelta hakemusmäärät vähentyneet
Julkisen alan työntekijöiden eläkkeistä huolehtivan Kevan puolella hakemusten määrät puolestaan eivät ole kasvaneet, päinvastoin.
– Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on meillä vähentynyt jo usean vuoden ajan. Vuonna 2022 tuki- ja liikuntaelinsairaudet nousivat aiemman ykkössyyn, mielenterveyssyiden, rinnalle ja siitä ohi. Tämä liittyy eläkeiän nousuun: vanhimmissa ikäluokissa tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurin työkyvyttömyyden syy, kertoo Kevan ylilääkäri Tuula Metsä.
– Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä näyttää kauniisti alenevan kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi alle 35-vuotiaissa. Siellä hakemusten määrä surullista kyllä nousee.
Mielenterveysperusteisia hakemuksia hylätään eniten
Työkyvyttömyyseläkkeitä koskeva lainsäädäntö ja myöntämisen perusteet ovat pysyneet pitkään samoina, samoin soveltamiskäytännöt työeläkevakuuttajissa.
ETK:n tilastojen mukaan reilu kolmannes (36 %) hakemuksista hylätään. Hylkäysten määrissä on etenkin yksityisaloilla ollut kasvua 2010-luvun alusta lähtien. Julkisaloilla hylkäysluvut ovat hieman matalammat eläkelakien erojen vuoksi: Julkisaloilla työkykyä arvioidaan useammin suhteessa ihmisen omaan työhön ja ammattiin, yksityisaloilla suhteessa muihinkin mahdollisiin työtehtäviin.
Työkyvyttömyyseläkkeen edellytykset ovat pääpiirteittäin samat kaikilla työaloilla. Omat määritelmänsä löytyvät yli 60-vuotiaille, osatyökyvyttömyydelle ja eri laeista.
Hylkäysosuuden kasvulle ei ole yksiselitteisiä syitä. Vanhimpien ikäluokkien hakemuksista hylätään pieni osa, vajaat 15 prosenttia.
Sen sijaan nuorempien hakemuksissa hylkäysten määrät ovat suurempia. Nuoremmissa ikäryhmissä korostuvat mielenterveyssyistä tehdyt hakemukset, ja niissä hylkäykset ovat yleisempiä kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Diagnosointi ja sairauden vaikeusasteen arviointi on vaikeampaa. Työkyvyttömyyseläkettä haetaan aiempaa enemmän ahdistuneisuuden tai masennuksen vuoksi. Niitä ei arvioida niin vakaviksi ongelmiksi, että ne aiheuttaisivat pysyvää työkyvyttömyyttä.
Osaltaan hakemusten hylkäysten kasvuun vaikuttavat myös hoitojärjestelmän puutteet. Hoito saattaa edetä hitaasti ja sairauspäivärahakausi päättyä. Työkyvyttömyyseläkkeen haku voi tällöin tuntua hyvältä ratkaisulta, mutta sen kriteerit ovat tarkat.
#työkyvyttömyyseläke