Rahavirrat yhdessä kuvassa: Miten eri eläkkeet rahoitettiin vuonna 2022?
Neuvottelut seuraavasta eläkeuudistuksesta ovat alkaneet. Niissä työmarkkinaosapuolten pöydällä ovat työeläkkeet ja niiden rahoituksen turvaaminen pitkällä aikavälillä. Miten maksussa olevat eläkkeet jakautuvat työeläkkeisiin, Kelan eläkkeisiin ja täydentävään lisäturvaan? Mistä tulevat rahat eri eläkkeisiin ja miten ne maksetaan? Päivitimme infograafin, joka näyttää eläkejärjestelmän rahavirrat.
Koko eläkejärjestelmän tulot ja menot sen kertovat: työeläke on suurimmalle osalle tärkein ja ainut eläketurva. Valtaosa maksetuista eläkkeistä nimittäin on työeläkettä. Yhteensä lähemmäs 1,6 miljoonasta eläkkeensaajasta 66 prosenttia saa vain työeläkettä. Kelan eläkkeet täydentävät ansioturvaa. Vapaaehtoisten lisäeläkkeiden merkitys on vähäinen Suomessa.
Infografiikassa on kokonaiseläkejärjestelmän tulot ja menot, jotka on pilkottu erillisiksi yksityiskohtaisemmiksi kuviksi. Luvut ovat vuodelta 2022.
HUOM: Olemme sittemmin julkaisseet vastaavat grafiikat koskien vuotta 2023. Jos haluat tutustua tuoreempiin lukuihin, löydät ne oheisesta artikkelistamme:
Työeläkkeet ovat oma, hyvin suuri kokonaisuutensa
Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työeläkemaksuilla. Osa rahoituksesta tulee sijoitusvaroista ja niiden tuotoista. Maksetut työeläkkeet olivat yhteensä 31,4 miljardia euroa vuonna 2022. Kokonaiseläkemenoista työeläkkeiden osuus oli 90 prosenttia vuonna 2022.
Työeläkejärjestelmä pyörii pääasiassa työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla, jotka ovat pakollisia ja veroluonteisia, mutta eivät veroa.
– Työeläkemaksulla on vakuutusperiaatteen mukaisesti yhteys aikanaan maksettavaan eläkkeeseen – työeläke ansaitaan omalla työllä. Lähtökohta on, että karttunut työeläke on turvattu. Työeläkevarat on tarkoitettu vain ja ainoastaan nykyisten ja tulevien eläkeläisten työeläketurvan hoitamiseen, kuvaa pääekonomistimme Mikko Mäkinen.
Työeläkerahastoissa on tällä hetkellä 244 miljardia euroa. Näitä varoja ja niiden sijoitustuottoja käytetään eläkkeiden maksamiseen.
– Kansantalouden tilinpidossa työeläkevakuuttajat lasketaan osaksi julkisyhteisöjä. Työeläkemaksut ovat osa lakisääteistä sosiaaliturvaa, minkä vuoksi ne myös lasketaan kokonaisveroasteeseen, täsmentää Mäkinen.
Valtion budjetissa näkyy kolmenlaista eläkemenoa
Valtiolla on kolmea eläkemenoa. Kelan eläkkeet sekä valtion työnantajana omille työntekijöilleen maksamat työeläkkeet ovat näistä merkittävimmät. Lisäksi on muutama osin verovaroin tuettu työeläkejärjestelmä. Näitä ovat yrittäjien, maatalousyrittäjien ja merenkulkijoiden työeläkkeet.
Yhteensä valtion osuudet ovat 6,6 miljardia euroa.
Monen eläkkeensaajan näkökulmasta valtion merkittävin eläkemeno ovat Kelan eläkkeet. Nämä eläkkeet täydentävät eläketuloa, kun työeläke jää pieneksi tai sitä ei ole kertynyt ollenkaan. Valtio siis rahoittaa Kelan kautta maksettavat kansaneläkelakiin perustuvat eläkkeet. Näitä ovat ennen kaikkea kansaneläke ja takuueläke, mutta myös muun muassa perhe-eläkkeet. Reilu kolmannes (38 prosenttia), yhteensä 2,5 miljardia euroa, valtion eläkemenosta on Kelan eläkkeitä. Työeläkkeiden perustuessa työuraan ja palkkaan Kelan eläkkeet perustuvat asumiseen ja tarpeeseen.
Lisäksi valtio on suuri, lähes 80 000 työntekijän työnantaja (Valtion henkilöstö tilastoina), joka työnantajana maksaa työeläkemaksuja ja siten rahoittaa työntekijöidensä työeläkkeitä. Näistä menoista osa katetaan Valtion eläkerahastosta (VER) ja osa valtion muista budjettivaroista. Valtion eläkkeiden maksamista ja täytäntöönpanoa hallinnoi Keva.
Reilu miljardi valtion työeläkemenoista selittyy sillä, että valtio kattaa alijäämän, joka syntyy menojen ja maksujen erotuksesta eräissä yksityisalojen eläkelakeihin perustuvissa etuuksissa. Näitä ovat yrittäjien, maatalousyrittäjien ja merenkulkijoiden työeläkkeet. Valtion osuus yrittäjien työeläkkeissä vuonna 2022 oli noin 350 miljoonaa, 745 miljoonaa maatalousyrittäjien työeläkkeissä ja vajaa 59 miljoonaa merenkulkijoilla. Nämä valtion eläkemenot perustuvat poliittisiin päätöksiin, joita on eläkejärjestelmän historian aikana tehty.
Lisäksi valtio korvaa varoistaan työeläkevakuuttajille niiden maksamat eläkkeet, jotka ovat karttuneet alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta ja opiskelun ajalta.
– Useimmilla meistä työeläke koostuu useasta palasesta. Palkansaaja on voinut työskennellä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Yrittäjillä on usein takanaan töitä myös palkansaajana. Ihmisen kannalta olennaista on, että työeläkkeissä on yhden luukun periaate: kaikki työuran aikana karttuneet eläkkeet haetaan ja maksetaan työeläkevakuuttajalta, jossa hän on viimeisimpänä ollut vakuutettuna. Tämä on yksi Suomen työeläkejärjestelmän vahvuuksista, kertoo Mäkinen.
Työllisyysrahaston kautta kulkevat monilta palkattomilta jaksoilta kertyvät eläkkeet
Työllisyysrahastolla on sosiaaliturvassa tärkeä rooli, joka liippaa myös työeläkkeitä. Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja aikuiskoulutusetuuksia. Eläkettä kertyy nykyisin myös tällaisilta palkattomilta jaksoilta. Näiden eläkemenojen suuruus oli 0,6 miljardia euroa vuonna 2022.
Osa Työllisyysrahaston maksuista menee eläkevakuuttajille ja niillä katetaan ansiosidonnaisilta työttömyys- ja koulutusajoilta sekä vuorotteluvapaalta saatujen etuuksien perusteella karttuvat eläkkeet.
Täydentävä turva on oma pieni lukunsa eläkejärjestelmässä
Vapaaehtoiset lisäeläkkeet ovat työnantajien ja työntekijöiden vapaaehtoisilla eläkemaksuilla kerrytettyjä eläkkeitä. Niiden merkitys eläketurvan kokonaisuudessa on vähäinen, niitä maksettiin yhteensä 0,6 miljardia euroa vuonna 2022.
Erityisturvan eläkkeet ovat muun muassa työtapaturma- ja ammattitautilain sekä liikennevakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä. Niiden arvo oli yhteensä 0,4 miljardia euroa vuonna 2022.
Menot ja tulot infografiikkana
Alla olevista kuvista voit tutkia eläkejärjestelmän menoja ja tuloja vielä erikseen. Kuvat löytyvät artikkelin lopusta myös ladattavana pdf-tiedostona.
Lähde: Eläketurvakeskus
#eläke