Suomi menee sekoillen kohti tulevaisuutta

”Suomi vuonna 2049: Ikääntyvän yhteiskunnan strategiset valinnat – neljä skenaariota”-raportti julkaistiin Telan ja sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE ry:n keskustelutilaisuudessa keskiviikkona 27.9.2023. Tilaisuudessa nähtiin esimerkkejä raportin skenaarioista, jotka laittoivat pohtimaan millaisessa Suomessa me haluamme elää vuosisadan puolessa välissä.

– Toisessa skenaariossa jumahdutaan paikoilleen ja valtionvelka on massiivinen. Suomessa on ollut jo pitkään vähemmistöhallituksia. Jotenkin tuntuu, että tämä voisi olla mahdollinen, muttei toivottavasti todellinen tulevaisuus. Pitää reagoida ajoissa, SOSTEn yhteiskuntasuhdepäällikkö Ulla Kiuru tviittasi, kun skenaariota esittelevä video Päätöksenteko solmussa näytettiin.

Koko keskustelutilaisuus on nähtävissä kuukauden ajan Yle Areenassa ja sen jälkeen omilla verkkosivuillamme, jossa voi katsoa myös lyhyet skenaariovideot erilaisista tulevaisuuskuvista Suomesta vuonna 2049.

Raportin takana oli Telan ja SOSTEn kokoama aivoriihi. Toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes muistutti, että tulevaisuutta tehdään joka päivä: Suomessa tehdään parhaillaankin uudistuksia työmarkkinoilla ja muun muassa ansiosidonnaisen sosiaalivakuutuksen perusteissa.

– On iso riski, että muutosten vaikutuksia ei arvioida riittävästi eri näkökulmista eikä etenkään riittävän pitkällä aikajänteellä, Siimes sanoi.

Sinänsä keskustelijoilla oli uskoa siihen, että Suomi on yhteiskunta, jossa on uudistumiskykyä myös yli päivänpolitiikan – viimeistään kun on pakko tehdä jotain. Kansanedustaja Aura Salla sanoi, että Euroopan Unioni ja Suomi ovat aina uudistuneet kriiseissä.

– Tarvitaan kuitenkin parlamentaarista yhteishenkeä, jotta se onnistuu, Salla sanoi.

Riittäisikö minikriisi herättämään?

Kansanedustaja Pinja Perholehto sanoi toivovansa parasta, mutta että hän on myös hiukan pessimistinen.

– Pandemia-aika ja sosiaaliturvakomiteakin ovat esimerkkejä siitä, että Suomessa halutaan tulla yhteiseen pöytään ja etsiä ratkaisuja. Siitä en ole varma, riittääkö tahto nuorille sukupolville tärkeissä, ilmastonmuutoksen ja mielenterveyden kaltaisissa kysymyksissä, Perholehto sanoi.

Työelämäprofessori Vesa Vihriälä pohti keskustelussa, että ikääntyminen on tiedetty trendi, mutta kyse on myös siitä, kykenemmekö vastaamaan vaikeasti ennakoitaviin shokkeihin.

– Jo pienen minikriisin tulisi herättää päättäjät. Mitä jos jatkossa reagoitaisiin aikaisemmin? Vihriälä sanoi.

Aivoriihen ja SOSTEn hallituksen puheenjohtaja, Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta sanoi, että liian usein puhumme vain teknologiasta tai valtion roolista. Hän sanoi, että valtiokeskeisyys peittää alleen jotain paljon tärkeämpää.

– Ihmiset yhdessä muodostavat yhteiskunnan. Ihmisten hyvinvoinnista syntyvästä luottamuksesta rakentuu myös yhteiskunnan kyky uudistua ja pitää huolta heistä, joilla menee heikommin, Koivuranta sanoi.

Mutta onko nykyinen päätöksentekojärjestelmä sellainen, että se pystyy tekemään päätöksiä, joiden vaikutukset näkyvät tai kestävät yli vuosikymmenien. Pitäisikö sitä muuttaa? Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen sanoi, että esimerkiksi työeläkejärjestelmä on nykyisessä muodossaan ja päätöksentekotavoissaan osoittanut, että se kestää myös vuosikymmenien aikahorisontilla ja uudistuu jo ennen kriisejä.

– Ei pitäisi ainakaan rikkoa sen kaltaisia järjestelmiä, jotka toimivat, Pelkonen päätti.

Pietikäinen: Hyvätuloisille enemmän vastuuta hoivastaan

Telan ja SOSTEn aivoriihessä mukana ollut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen lähetti omat terveisensä videolla Brysselistä. Hän sanoo uskovansa, että yhtä vanhemmaksi mutta myös yhä terveempinä elävien ihmisten pitää tehdä pidempiä työuria.

– Uskon, että ihmiset myös haluavat olla töissä. Mutta silti niiden, joilla tulotaso on parempi, on maksettava omasta hoidostaan tulevaisuudessa enemmän esimerkiksi erilaisten vakuutusjärjestelyjen kautta, Pietikäinen sanoo.

– Toivon rakentavaa keskustelua, joka näkee iän ja vanhenemisen positiivisena voimavarana, jonka kautta voimme suunnitella paremmin toimivia kaupunkeja, asumisyhteisöjä, asuntoja ja digitalisaatiota.

Lisää aiheesta:

Katso kolmen skenaarion videot ja tutustu raporttiin: