Ei euromääräisiä eläkeleikkauksia nyt, mutta sitäkin enemmän tulevaisuudessa?
Uusi hallitusohjelma sisältää tavoitteita työeläkejärjestelmän uudistamiseen ja julkiseen talouteen liittyen. Hallitusohjelman mukaan eläkejärjestelmän kehittämisestä haetaan keinoja eläkemaksun vakauttamiseen ja julkisen talouden vahvistamiseen pitkällä aikavälillä. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan tämä toteutetaan sääntöpohjaisen vakauttamisjärjestelmän avulla ja kolmikantaisesti valmistellen.
Työeläkevakuuttajat Telan pääekonomisti Mikko Mäkisen mielestä eläkejärjestelmän kehittäminen osana julkista taloutta tulee olemaan haastavaa. Mäkinen pitää tärkeänä, että työeläkejärjestelmän kehittämistoimenpiteet saataisiin valmistella kaikessa rauhassa ja harkitusti.
– Työeläkejärjestelmän talouden sopeuttaminen tulee valmistella työeläkejärjestelmän omista kehittämistarpeista käsin ja myös tulevien sukupolvien eläkkeet turvaten. Sopeuttaminen yksinomaan muun julkisen sektorin alijäämien kattamiseksi olisi lyhytnäköistä politiikkaa, Mäkinen korostaa.
Sääntöpohjaiset vakauttajat ovat tavallisesti sopeutusmekanismeja, joilla pyritään vakauttamaan eläkejärjestelmän rahoitus. Käytännössä kyse on eläkkeiden leikkaamisesta tavalla tai toisella. Hallitusohjelmakirjaus vaikuttaa siltä, että nyt vakauttajamekanismi olisi laajemmin koko julkista taloutta koskeva. Tällainen mekanismi olisi Suomessa uusi ja aiemmista työeläkejärjestelmän kehittämisperiaatteista merkittävästi poikkeava.
– Automaattisia vakautusmekanismeja pohdittaessa tulisi kiinnittää huomio niiden sukupolvivaikutuksiin pitkällä aikavälillä. Automatiikalla voi lopulta olla hyvin sattumanvaraisia vaikutuksia eri ikäluokkien väliseen tulonjakoon ja toimeentuloon eläkkeellä, sanoo Mäkinen.
Mäkisen mukaan työeläkejärjestelmän talouden heikennykset murentaisivat järjestelmän uskottavuutta ja solidaarisuutta.
– Suomalaisten luottamusta työeläkejärjestelmää kohtaan luodaan pitkäjänteisellä työllä. Työeläkejärjestelmän kvartaali on neljännesvuosisata. Siksi myös sen rahoitusta pitää tarkastella ja vahvistaa yhtä vaalikautta pidemmällä perspektiivillä, Mäkinen painottaa.
Harkittua kehittämistyötä kolmikannassa tarvitaan
Mäkinen muistuttaa, että Suomen ikäsidonnaiset menot kasvavat tulevina vuosikymmeninä erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla. Työeläketaloudessa väestön ikääntymiseen on varauduttu osittaisen rahastoinnin ja säännöllisen uudistamisen avulla, toisin kuin muulla julkisella sektorilla. Aiemmat eläkeuudistukset ovat lähteneet työeläketurvan ja sen rahoituksen omista tarpeista.
– Valtion- ja aluetaloudessa ikääntymiseen ei ole riittävästi varauduttu, vaikka ikääntymisen aiheuttamat menot ovat olleet jo pitkään päättäjien tiedossa. Hallituksen ja eduskunnan käsissä on kuitenkin avaimet keinoihin, joilla voidaan parantaa sekä eläkejärjestelmän että julkisen talouden kestävyyttä.
– Leikkausten keskellä ei saa myöskään unohtaa tuottavuutta kasvattavia investointeja ja kasvun mahdollisuuksia tuottavaa väestöpolitiikkaa, Mäkinen painottaa.
Mäkisen mielestä on tärkeää, että työmarkkinakeskusjärjestöt voivat tehdä eläkepoliittista kehittämistyötä jatkossakin pitkäjänteisesti ja työeläkejärjestelmän omista lähtökohdista.
– Työeläkejärjestelmän uudistukset tulee tehdä tietoon ja tasapainoiseen eri vaihtoehtojen punnintaan perustuen, Mäkinen toteaa.
Lisätietoja:
#eläke