Sijoittajan alkuvuosi 2023 oli puolipilvinen – eläkevarat kasvoivat kolme miljardia

Tässä blogikirjoituksessa kerron tarkemmin alkuvuoden 2023 tapahtumista rahoitusmarkkinoilla. Juuri julkaisemamme varatiedot löytyvät Eläkevarojen määrä -sivultamme. Kommentoin varojen kehitystä myös tiedotteessamme. 

Kuluva vuosi alkoi finanssimarkkinoilla vähintäänkin epämääräisissä tunnelmissa. Vuoden vaihteessa sijoittajia mietityttivät keskuspankkien koronnostot, kuluttajien ostovoimaa syövä inflaatio, energiapula ja hidastuva talouskasvu. Näkymät eivät kuitenkaan olleet kauttaaltaan negatiivisia. Keskuspankkien korkopolitiikan kiristys oli alkanut vaikuttaa ja inflaatio oli pitkän laukan jälkeen kääntynyt laskuun. Euroalueen työttömyysluvut jatkoivat laskuaan, ja koronarajoituksia oli lopulta alettu purkaa Kiinassakin. Lisäksi pääomaisuuslajien tuottonäkymät olivat parantuneet yritysten arvostuskertoimien laskun ja korkotason normalisoitumisen myötä.

Tuottoa osakemarkkinoilta pankkisektorin horjunnasta huolimatta

Keskuspankit jatkoivat alkuvuonna inflaatiota suitsevaa korkopolitiikkaansa. Yhdysvaltain keskuspankki Fed nosti kvartaalin aikana ohjauskorkoa odotetusti kahteen otteeseen 25 korkopistettä eli 0,25 prosenttiyksikköä. Ohjauskorko nousi tasolle, jolla se oli viimeksi ollut ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. Yhdysvalloissa muuttunut korkoympäristö osui tuhoisasti pankkeihin, joiden korkoriskin hallinnassa oli ollut puutteita. Jo viime vuoden puolella kalifornialainen Silicon Valley Bank (SVB) oli joutunut ongelmiin ja kirjannut vuoden lopussa miljardien dollarien tappiot korkosijoituksistaan. Maaliskuun alkupuolella tappiot olivat muodostuneet ylitsepääsemättömiksi, joten Yhdysvaltojen talletussuojaviranomainen FDIC (*) ilmoitti viranomaisten ottavan pankin liiketoiminnan haltuun maksukyvyttömyyden takia. SVB:n vanavedessä, vain pari päivää myöhemmin, ottivat viranomaiset haltuunsa muun muassa kryptotalletuksiin erikoistuneen yhdysvaltalaisen Signature Bankin.

Pankkien kaatuminen sai luonnollisesti sijoittajat varpailleen ja rahoitusmarkkinoita valvovat viranomaiset entistä valppaammiksi. Maaliskuun puolivälissä sveitsiläispankki Credit Suissen osakekurssi romahti päivässä lähes neljänneksen saudiarabialaisen pääomistajan ilmoitettua, ettei lisärahoitus olisi enää mahdollista. Sveitsin keskuspankki myönsi samalla viikolla viidenkymmenen miljardin frangin (noin 57 miljardia euroa) lainan turvatakseen Credit Suissen pankkitoiminnan jatkuvuuden. Hätärahoituksesta huolimatta Credit Suisselle haettiin kuumeisesti ostajaa. Saman viikon lopulla Sveitsin suurin pankki UBS ilmoitti ostavansa Credit Suissen. Sveitsin keskuspankki tuki järjestelyä ja lupasi fuusioituvalle pankille lainaa 100 miljardiin Sveitsin frangiin asti. Kauppasummaksi tuli noin kolme miljardia euroa, kun vielä helmikuussa Credit Suissen markkina-arvo oli ollut kahdentoista miljardin tienoilla.

Korkotason nopealla nousulla oli siis varsin dramaattisia seurauksia riskienhallintansa laiminlyöneille tai muutoin vaikeuksissa oleville pankeille. Normalisoitunut korkotaso on lisäksi tuottanut harmaita hiuksia myös muille aloille. Esimerkiksi perinteisesti paljon velkavipua käyttävä kiinteistösektori on joutunut painimaan nopeasti kohonneiden rahoitus- ja raaka-ainekustannusten kanssa. Tästä kaikesta huolimatta kohtalaiset työllisyysluvut sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa, yhdessä yritysten tuloksien kanssa, kohottivat pörssin arvostustasoja kvartaalin aikana. Osakemarkkinoilla koettiin melko vakaata nousua Helsingin pörssiä lukuun ottamatta.

Kotimaisen osakemarkkinan alisuoriutuminen suhteessa Ruotsiin, Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin on monen tekijän seurausta. Helsingin pörssi on esimerkiksi vahvasti riippuvainen tietyistä teollisuudenaloista, kuten teknologiasta, metsäteollisuudesta ja energia-alasta. Jos nämä teollisuudenalat tai niitä edustavat yritykset eivät suoriudu hyvin, vaikuttaa se pörssin kehitykseen negatiivisesti. Taloutemme ja kotimarkkinamme ovat keskimääräistä alttiimpia alueellisille tekijöille, kuten geopoliittisille jännitteille, kauppasodille tai muiden maiden, kuten esimerkiksi Saksan talouden kehitykselle. Lisäksi Suomen väestö kuuluu maailman nopeimmin ikääntyviin, mikä ei luo erityisen otollisia kasvun aineksia kotimaan markkinoille.

(*) Tarkennettu FDIC:n asemaa 1.6.2023