Yhä useamman työkyvyttömyyseläkkeen takana on mielenterveysongelma

Tarkempi työkyvyttömyystilastojen tarkastelu kertoo työkyvyttömyyden kuvan muuttumisesta viime vuosikymmeninä. Eniten työkyvyttömyyseläkkeelle on jo pitkään jääty tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyssyiden takia. Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä ollaan yleensä tuki- ja liikuntaelinvaivoja pidempään. Tuki- ja liikuntaelinsyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäävät puolestaan painottuvat yleensä vanhempiin ikäryhmiin, jotka siirtyvät vanhuuseläkkeelle nopeammin. Pitkä myönteinen trendi työkyvyttömyyseläkkeissä on varttuneemman väen työkyvyn parantumisen ansiota.

Nuorten eli alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläköityminen on sen sijaan ollut kasvussa. Kasvun keskeiset syyt ovat mielenterveysperustaiset työkyvyttömyyseläkkeet. Näissä ikäluokissa mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä lähes tuplaantui 2000-luvun aikana. 2000-luvun alussa reilu 11 000 nuorta henkilöä oli työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä. Vuonna 2021 heitä oli jo lähes 21 000.

Tilastot kertovat, että työkyvyttömyyttä aiheuttavat mielenterveysongelmat alkavat usein jo ennen kunnollista työelämään kiinnittymistä. Nuorten kasvavat eläkemenot näkyvät enemmän kansan- kuin työeläkejärjestelmässä, mutta nuorten omien tulevien eläkkeiden taso, ja myös nykyisten työeläkkeiden rahoitus riippuvat työurien pituudesta ja eheydestä. Koko hyvinvointivaltion rahoitus on yhä pienempien ikäluokkien hartioilla. Ikääntyvällä maallamme ei ole varaa hukata nuoria aikuisia työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työvoimapula vaivaa jo nyt monia hyvinvointiyhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisiä aloja. Julkisen alan työntekijöitä jää seuraavan kymmenen vuoden aikana suuri määrä eläkkeelle, ja henkinen kuormitus esimerkiksi terveysalan ja varhaiskasvatuksen tehtävissä on lisääntynyt. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa arvioiden mukaan lähes viidenneksen 2020- ja 2030-lukujen aikana.

Koronaepidemian seurauksena sosiaali- ja terveydenhuoltoon syntyi palveluvelkaa. Sen purkaminen kestänee vuosia. Mielenterveyspalveluihin on syntynyt jonoja, ja hoitosuhteita on katkennut. Palveluiden kysyntä kasvoi lasten, nuorten ja opiskelijoiden palveluissa. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollossa palvelukysyntä pysyi aiempien niin sanottujen koronavuosien korkealla tasolla myös vuonna 2022.

Nopeammin vaikuttavaksi todettuun hoitoon

Hoitovelkaa syntyi myös raskaampiin mielenterveyden palveluihin. Psykiatrian hoitojonot pitenivät epidemian aikana suhteellisesti enemmän kuin muut hoitojonot. Mielenterveyden hoitovelkaa ylläpitävät myös muut syyt, kuten henkilöstöpula, joka vaivaa erityisesti julkisia mielenterveyspalveluja. Mielenterveysalan työ pitää tehdä houkuttelevammaksi. Tämä tarkoittaa johtamisen kehittämistä ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön.

Psykiatrian hoitojonoja olisi purettava mielenterveyden palveluiden rakenteellisella muutoksella. Liian moni mielenterveyden oireilusta kärsivä päätyy raskaiden ja pitkäkestoisten palveluiden pariin. Näitä palveluita tarvitaan tulevaisuudessakin. Hyviä ehdotuksia lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoitoon porrastetusti muun muassa perusterveydenhuollossa annettiin maaliskuussa julkaistussa sosiaali- ja terveysministeriön pyöreän pöydän ratkaisuehdotuksissa, jotka käsittelivät mielenterveyden häiriöiden psykososiaalisen hoidon käyttöönottoa ja saatavuuden parantamista.

Perustason hoidon saatavuutta on vahvistettava. Näin voitaisiin osaltaan purkaa myös psykiatrian hoitojonoja. Osa jonossa olevista potilaista ei välttämättä tarvitse erikoissairaanhoitoa, mutta he ovat jonossa, koska perusterveydenhuollossa ei ole tarjolla sinne kuuluvaa mielenterveyden hoitoa.