Valtaosa työeläkevaroista on sijoitettu vastuullisesti – Telan analyysi seuraa vastuullisuutta kansainvälisten yhteistyöhankkeiden kautta
Työeläkevakuuttajat Telan tuoreen analyysin mukaan valtaosa suomalaisten työeläkevaroista on sijoitettu vastuullisesti. Analyysi tarkastelee vastuullista sijoittamista erilaisten kansainvälisten sitoumusten kautta. Suurin osa 238 miljardin sijoitusvaroista on mukana edistämässä vastuullisen sijoittamisen hankkeita ja yhteistyötä.
Telassa on nyt toista kertaa koottu työeläkealan vastuullisen sijoittamisen tietoja. Työeläkevakuuttajat sijoittavat yhteensä 238 miljardin euron varallisuutta (varojen määrä vuoden 2022 lopussa). Analyysi tarkastelee varojen sitoutumista merkittävimpiin kansainvälisiin vastuullisuussitoumuksiin. Tarkasteluun valitut sitoumukset ja hankkeet valottavat vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja toteutusta eri suunnista. Luvut kertovat, kuinka suuri osa työeläkevaroista on sijoitettu kunkin mittarin mukaan.
– Työeläkevarojen vastuullisessa sijoittamisessa on käytössä laaja keinovalikoima. Eläkevaroista suurin osa on sijoitettu kansainvälisille markkinoille ja kotimaisten sijoitusten osuus on nykyisin alle neljännes. Kansainväliset vastuullisuussitoumukset, raportointikehikot ja sijoittajien yhteiset aloitteet ovat suomalaisille työeläkevakuuttajille tapoja toteuttaa vastuullista sijoittamista, kertoo Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.
Eläkevakuuttajat ovat allekirjoittajina tai ulkoisten varainhoitajiensa kautta mukana monissa sitoumuksissa ja aktiivisen omistamisen hankkeissa, joissa edistetään vastuullista sijoittamista. Sitoumuksesta tai hankkeesta riippuen vähintään 49–96 prosenttia varoista on sijoitettu vastuullisesti.
– Analyysin tuloksissa ei ole muutosta edellisvuoteen nähden. Suomalaisten työeläkevakuuttajien sitoutuminen tarkasteltuihin hankkeisiin on pysynyt samana. Suurimmat työeläkevakuuttajat ovat kuitenkin täydentäneet vastuullisen sijoittamisen keinovalikoimaansa yksittäisiä omaisuuslajeja, kuten kiinteistösijoituksia, koskevilla hankkeilla ja tavoitteilla, Koivurinne kertoo.
Perustana YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet
Analyysi tarkastelee varojen sijoittamisen vastuullisuutta kolmesta näkökulmasta.
– YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet ovat merkittävin kansainvälinen sitoumus ja perusta työeläkevarojen vastuulliselle sijoittamiselle. Lähes koko työeläkevarallisuus on sijoitettu niiden mukaisesti, Koivurinne kertoo.
Hieman yli 96 prosenttia eläkevaroista on sijoitettu YK:n periaatekehikon mukaisesti. Tämä tarkoittaa 229 miljardia yhteensä 238 miljardin eläkevaroista (varojen määrä vuoden 2022 lopussa). Lisäksi osa varoista on mukana periaatekehikossa sijoitustoiminnassa käytettyjen ulkoisten varainhoitajien kautta. Niiltä edellytetään periaatteisiin sitoutumista.
Periaatteet tarkoittavat, että sijoitustoiminnassa sitoudutaan huolehtimaan ympäristöstä, yhteiskuntavastuusta ja hyvästä hallintotavasta eli niin sanotuista ESG-tekijöistä. ESG-tietoja hyödynnetään järjestelmällisesti sijoitusanalyysien ja -päätösten tekemisessä.
Vaikuttamista aloitteiden ja yhteistyön sekä mittaamisen ja raportoinnin kautta
Kaksi muuta analyysissa tarkasteltua tapaa toteuttaa vastuullista sijoittamista ovat sijoituskohteisiin vaikuttaminen ja sijoittajien yhteistyö sekä ympäristövaikutusten mittaaminen ja raportointi.
– Valitsimme tarkasteluun YK:n tukeman vastuullisen sijoittamisen kehikon lisäksi erilaisia merkittäviä kansainvälisiä vaikuttamishankkeita sekä ympäristövaikutusten mittaamisen ja raportoinnin sitoumuksia. Näin saadaan riittävän monipuolinen kuva vastuullisen sijoittamisen tavoitteista ja käytännön toteutuksesta työeläkejärjestelmässä, kertoo Koivurinne.
Kun mittakaava on globaali, työeläkevakuuttajat vaikuttavat sijoituskohteisiin kansainvälisten sitoumusten avulla. Niiden avulla sijoittajat yhdistävät voimansa vaikuttaakseen yrityksiin.
– Olemalla mukana suurten institutionaalisten sijoittajien yhteisissä aloitteissa, kuten Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimuksesta alkunsa saaneessa Climate Action 100+ -hankkeessa, työeläkevakuuttajat voivat vaikuttaa suurten, ympäristövaikutuksiltaan merkittävien yritysten toimintaan, Koivurinne kuvaa.
Vähintään 87 prosenttia eläkevaroista kuuluu Climate Action 100+ -aloitteen piiriin. 62 prosenttia varoista kuuluu toisen ilmastonmuutosta vastaan taistelevan, kansainvälisten instituutiosijoittajien yhteistyöelimen piiriin (Institutional Investors Group on Climate Change). Lisäksi osa varoista on mukana näissä sitoumuksissa sijoitustoiminnassa käytettyjen ulkoisten varainhoitajien kautta.
Myös kansainväliset mittaamisen ja raportoinnin sitoumukset ovat tapa vaikuttaa.
– Ympäristövaikutusten mittaaminen ja raportointi ovat ensiaskelia, jotka vaaditaan yritysten vastuullisuuden tilanteen hahmottamiseksi ja kehityksen seuraamiseksi. Raportoinnin edellyttäminen kannustaa yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeä ja muita ympäristövaikutuksia. Näin vaikutetaan sekä sijoituskohteena oleviin yrityksiin että yritysmaailmaan laajemmin. Työeläkevakuuttajat käyttävät tietoa suunnitellessaan vastuullista sijoittamista, Koivurinne kertoo.
Tarkasteluun valitut kaksi raportointisitoumusta (CDP ja TCFD) kattavat 60 ja 96 prosenttia eläkevaroista. Suoran sitoutumisen lisäksi osa varoista on mukana hankkeissa sijoitustoiminnassa käytettyjen ulkoisten varainhoitajien kautta.
Sitoumusten lisäksi työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaa ohjaavat niiden omat vastuullisuusperiaatteet ja -tavoitteet esimerkiksi tietyn omaisuuslajin tai koko sijoitussalkun hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tällä hetkellä 49 prosenttia eläkevaroista on vuoteen 2035 asetetun koko sijoitusomaisuutta koskevan hiilineutraaliustavoitteen piirissä. Tavoite on kansainvälisesti vertaillen kunnianhimoinen. Lisäksi osalla varoista on Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti hiilineutraaliustavoite viimeistään vuoteen 2050 mennessä.
Turvaavuuden ytimessä
Vastuullisuus on ollut jo pitkään valtavirtaa sijoittamisessa ja on sitä myös työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnassa.
– Lain mukaan eläkevarat tulee sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti. Eläkejärjestelmässä tähtäin on automaattisesti kaukana tulevaisuudessa, sillä varoja ja tuottoja pitää riittää eläkkeisiin vuosikymmenten päähän. Ilmasto- ja ympäristövaikutuksiltaan kestävän sijoittamisen voidaan siis katsoa sisältyvän tuohon turvaavuuteen. Lisäksi vastuullisuustekijöiden systemaattinen huomioiminen sijoitustoiminnassa auttaa sijoitusten riskienhallinnassa, eli vastuullisuus tuo myös lyhyemmän tähtäimen turvaavuutta, toteaa Koivurinne.
Analyysin tulokset ovat katsottavissa kuvassa.
1 YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet
- Työeläkevarojen vastuullisen sijoittamisen perusta on YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatekehikko. Vähintään 96 % varoista sijoitetaan periaatteiden mukaisesti.
2 Vaikuttaminen ja sijoittajien yhteistyö
- Climate Action 100+ -hanke: Kansainvälinen hanke, jossa vaikutetaan ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpien suuryritysten toimintaan. Vähintään 87 prosenttia eläkevaroista kuuluu suoraan tai välillisesti hankkeen piiriin.
- Institutional Investors Group on Climate Change -yhteistyö (IIGCC): Eurooppalaisten eläkesijoittajien ja instituutiovarainhoitajien yhteistyöelin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Vähintään 62 prosenttia varoista kuuluu suoraan tai välillisesti hankkeen piiriin.
3 Sijoitusten ympäristövaikutusten mittaaminen ja raportointi
- CDP-raportointi: Vuonna 2000 käynnistetty CDP-raportointi kannustaa yrityksiä julkaisemaan ympäristövaikutuksensa sekä arvioimaan liiketoimintansa riskejä ja mahdollisuuksia siltä pohjalta. Lyhenne CDP tulee sanoista Carbon Disclosure Project, josta organisaatio sai alkunsa. Vähintään 96 prosenttia varoista on mukana suoraan tai välillisesti CDP:n sijoittaja-allekirjoittajina eli tukemassa raportoinnin leviämistä.
- Task force on Climate Related Financial Disclosures -raportointisuositukset (TCFD): Vuonna 2017 perustettu kansainvälinen raportointikehikko ohjaa yrityksiä raportoimaan ilmastoon liittyvistä taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista. Vähintään 60 prosenttia varoista on suoraan tai välillisesti hankkeen piirissä.
- Hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä koko sijoitusomaisuudelle: Sijoitustoimintaa ohjaavat myös työeläkevakuuttajien omat vastuullisuusperiaatteet ja -tavoitteet. Tavoitteista kunnianhimoisin on koko sijoitusomaisuuden hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Varojen määrään suhteutettuna tällainen tavoite on 49 prosentilla eläkevaroista.
Vastuullista sijoittamista koskevassa analyysissamme on tarkasteltu kaikkia lakisääteisiä työeläkevakuuttajia eli eläkevakuutusyhtiöitä, eläkekassoja, eläkesäätiöitä, Kelan toimihenkilöiden eläkerahastoa, Kevaa, Kirkon eläkerahastoa, Maatalousyrittäjien eläkelaitosta, Merimieseläkekassaa, Suomen Pankin Eläkerahastoa ja Valtion Eläkerahastoa. Tulokset on suhteutettu työeläkevarojen määrään. Analyysissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva. Tarkemmat tiedot vastuullisen sijoittamisen sitoumuksista löytyvät kokonaisuudessaan verkkosivultamme Vastuullinen sijoittaminen sekä työeläkevakuuttajien omilta verkkosivuilta.
Lisätietoja:
#vastuullisuus