Työeläkkeiden indeksileikkuri kohdistuisi pääasiassa muualle kuin valtiontalouteen
Maaseudun Tulevaisuuden uutisessa (3.4.) kirjoitettiin työeläkkeistä ja valtiovarainministeriön virkamiesten esityksestä, jonka mukaan indeksikorotuksia voitaisiin leikata valtiontalouden vahvistamiseksi. Otsikon ”Indeksikorotukset tarkasteluun?” alla todettiin, että prosenttiyksikön matalampi korotus tarkoittaisi satojen miljoonien eurojen säästöä. Tämä oli ymmärrettävissä siten, että nimenomaan työeläkkeiden indeksikorotusten pienentäminen tuottaisi mainitut säästöt valtiontalouteen.
Työeläkeindeksin leikkaaminen ei kuitenkaan pienentäisi koko summalla valtion menoja. Valtio rahoittaa suoraan työeläkkeiden indeksikorotuksia siltä osin, kuin sen vastuulla on valtion työntekijöiden eläkkeitä. Valtion työntekijöiden eläkemenoista osa katetaan Valtion Eläke rahastosta ja osa valtion muista budjettivaroista.
Ylivoimaisesti suurin osa työeläkkeiden indeksikorotuksista rahoitetaan muista kuin valtion varoista eli työntekijöiltä ja työnantajilta perittävillä työeläkemaksuilla.
Työeläkeindeksin tehtävä on turvata eläkeläisten ostovoimaa. Heillä on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa omaan tulotilanteeseensa. Indeksikorotuksiin liittyvän lainsäädännön tulisi olla pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Hintojen ja palkkojen lyhyen aikavälin kehityksen ennustamiseen liittyy nyt poikkeuksellisen voimakasta epävarmuutta.
Poliittisesti tehtävä päätös työeläkkeiden indeksikorotusten pienentämisestä vähentäisi työeläkemenoa. Tässä säästyvää rahaa ei kuitenkaan voisi käyttää mihinkään muuhun. Tiedossa on, että työeläkemaksuun kohdistuu nousupainetta viimeistään 2050-luvulla isolta osin nykyisen alhaisen syntyvyyden vuoksi, mutta tätä ei pystytä ratkaisemaan vaalikaudenkaan mittaisella indeksileikkurilla.
Kommentit
1 vastaus artikkeliin
Entäs ne verovaroista kustannettavat sosiaalietuuksista kertyneet eläkkeiden osat, kuten mm. lapsenhoidosta, opiskelusta, työttömyyden ja sairauden ajoilta jne.?