Muutos myllää yrittäjäkenttää – pitäisikö palkansaajien ja pienyrittäjien eläke- ja sosiaaliturva saada lähemmäksi toisiaan?

Yrittäjien eläke- ja sosiaaliturva määräytyy jatkossa täsmällisempien työtulon kriteerien ja tarkistusten perusteella. Työtulo on Mikro- ja yksinyrittäjien yhdistyksen puheenjohtajan Liisa Hanénin mukaan kuitenkin järjestelmätason iso määrittelyongelma.

– Yrittäjän pitäisi maksaa eläkettä todellisesta ansainnastaan, ihan niin kuin palkansaajan. Riippumatta siitä kuinka eurosi ansaitset, niin eläketurvaa pitäisi kertyä samalla tavalla, ilman keinotekoisia rajoja, hän sanoo.

Se ratkaisisi Hanénin mukaan monta ongelmaa. Ensinnäkin se parantaisi työvoiman liikkuvuutta eri työmuotojen välillä. Muuttuneen työelämän myötä etenkin nuoret liikkuvat erilaisten työsuhteiden ja yrittäjyyden muotojen välillä: välillä yrittäjä, toisinaan kevytyrittäjä, hetken ehkä pari ihmistä työllistävä mikroyrittäjä tai joskus palkkatöissä.

– Nyt yrittäjien sosiaaliturva ei kokonaisuudessaan tue liikkumista, eläkettä ei kerry, tulee karensseja. Ylipäätään työtulon liittäminen sosiaaliturvan ehdoksi tuottaa epäoikeudenmukaisuuksia – jos työtulo on merkitty korkeaksi, et saa esimerkiksi asumistukea, vaikka todellinen ansaintasi olisi kuinka pientä, Liisa Hanén sanoo.

Hän korostaa, että suurin osa yrittäjistä Suomessa on yksinyrittäjä tai hyvin pieniä, pari henkeä työllistäviä mikroyrittäjiä – heidän yrityksistään koostuu yli 90 prosenttia suomalaisista yrityksistä. Tilastokeskuksen mukaan yrittäjäjoukon sisällä juuri yksinyrittäjien määrä on kasvanut 70 000–80 000:lla noin parinkymmenen vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan erilaisia yrittäjiä on yli 13 prosenttia kaikista työllisistä.

Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkosen mielestä tärkeintä on, että yrittäjien työeläketurva ei perustu jatkossakaan edes osittaiseen vapaaehtoisuuteen, jota esimerkiksi Suomen Yrittäjät on ehdottanut.

– Paremminkin tavoitteeksi tulisi asettaa yrittäjän eläkelain vähimmäisrajojen lähentyminen vastaamaan palkansaajien matalaa kynnystä työtulojen vakuuttamiselle ja eläkkeen kertymiselle, ehdottaa Pelkonen.

Salaisuuksien jäljillä -videosarjan viides jakso pureutuu yrittäjyyden muutokseen.
Pelkonen haastattelee jaksossa Hanénia. Video katsottavissa alla ja Telan YouTube-kanavalla.

Yrittäjäkentän tarpeet ovat yhä monimuotoisempia

Yrittäjien eläkelakia on nyt täsmennetty ja päivitetty, ja eduskunta edellytti, että valtioneuvosto jatkaa vielä sen uudistamista. Mitkä olisivat Liisa Hanénin ja Myryn lääkkeet?

– Meillä erilainen näkemys kuin perinteisillä yrittäjäjärjestöillä. Jäsenistömme ajattelutapa ja tapa toimia on erilainen kuin valtavilla omistaja- tai työnantajayrittäjillä, joiden lukumäärä on vähentynyt tai kasvu taittunut, Hanén kertoo.

– Näyttää siltä, että haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa oleville pienyrittäjille sosiaalivakuutuksen antama turva on hyvin tärkeä ja arvostettu asia, huomauttaa Pelkonen.

Myry ry syntyi viime vuonna, kun YEL-uudistuksen yhteydessä kerättiin adressia mikroyrittäjien näkökulman huomioimiseksi. Uuden yhdistyksen jäsenistössä on ammatinharjoittajia, jotka rinnastuvat Hanénin mielestä palkansaajaan: perhepäivähoitajia, hoiva-alan yrittäjiä kuten kuntouttajia, valmentajia, graafikoita, sosiaalisen median vaikuttajia, markkinoinnin ammattilaisia. Yhteensä sen kaltaisia yrittäjiä on lähes 200 000.

– Jos minulla liikunnanohjaaja-yrittäjänä menee nilkka poikki, niin en voi toteuttaa yrittäjyyttäni ja silloin olisi oikeudenmukaista, että sosiaalivakuutus tukee minua siinä hetkessä. Tämä on yhdistävä tekijä meidän jäsenistöllemme. He toivovat turvaa ja samalla toivovat, etteivät sitä tarvitse – paitsi kun tullaan siihen eläkkeeseen. Silloin olisi tärkeää, että pienistäkin ansioista koostuisi kohtuullinen eläke.

Hanénin mukaan sosiaaliturvan ideologia ei nyt toteudu.

– Sen ideahan pitäisi olla tukea pienituloisia, heikommassa asemassa olevia tai sillä hetkellä turvaa tarvitsevia. Sosiaaliturvalla ei pidä tukea yrittäjyyttä, mutta sen pitää tukea silloin, kun sairastut ja takana on pitkä työura esimerkiksi perhepäivähoitajana, hän toteaa.

Yrittäjän eläkevakuutuksen perustana on työtulon käsite. Työtulo määrittää yrittäjän eläkevakuutusmaksun tason ja vaikuttaa siihen, paljonko eläkettä kertyy. Vanhuuseläkkeen lisäksi kysymys on myös työkyvyttömyyseläkkeistä, ja yrittäjällä myös muu sosiaaliturvan taso eli sairaus- ja vanhempainpäivärahat ja työttömyysturva sekä vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen korvaustaso ovat sidoksissa YEL-työtulon tasoon.

Yrittäjäeläkkeiden rahoitusta ei ratkaista yhdessä yössä

Yrittäjien eläkkeiden rahoitus on yksi keskustelun vaikeista kysymyksistä. Kasvava osa yrittäjien eläkkeistä katetaan valtion rahalla, samalla tavalla kuin valtio maksaa siivun myös maatalousyrittäjien ja merimiesten eläkkeistä.

– Ei ole tarkoituksenmukaista, että valtio kattaa sitä alijäämää nyt. Ehdottomasti pitäisi rahastoida yrittäjien eläkevarat niin kuin palkansaajienkin – muutenhan nekin olisivat miinuksella, jos niitä ei olisi rahastoitu ja asianmukaisesti sijoitettu, Hanén sanoo.

Hanén sanoo, että rahastoinnin aloittamiseen on kyllä vaihtoehtoja. Valtio voisi esimerkiksi lainata alkupääoman, joka maksettaisiin koron kanssa takaisin.

– Yrittäjien eläkerahastoinnin aloittamista kannattaisi ainakin selvittää. Jos yrittäjäeläkkeitä varten saataisiin kerättyä rahastoja, nyt voimakkaassa kasvusuunnassa olevaa valtion osuutta voitaisiin hillitä pitkällä aikavälillä. Rahastointi helpottaisi rahoitushaastetta, mutta siihen liittyy monta isoa muttaa, sanoo Pelkonen.

Perkasimme YEL-rahastointiin liittyvät kysymykset ja vaihtoehdot artikkelissamme aiemmin tällä viikolla.

– Nyt puhutaan pitkästä, parinkymmenen vuoden jänteestä, jolla muutos tehdään. Ei tätä yhdessä yössä ole tarkoitus ratkaista, sanoo Hanén.