Vuoden 2022 lasku työeläkevaroissa ei vaaranna eläkkeiden rahoitusta

Tässä blogikirjoituksessa kerron tarkemmin vuoden tapahtumista rahoitusmarkkinoilla ja avaan työeläkesijoitusten kehitystä myös pitemmällä aikajänteellä. Juuri julkaisemamme varatiedot löytyvät Eläkevarojen määrä -sivultamme. Kommentoin varojen kehitystä myös tiedotteessamme.

Juuret 1960-luvulla, harppaukset 1990- ja 2000-luvuilla

Vuonna 1962 perustetussa työeläkejärjestelmässämme oli alkujaan rahastointia ainoastaan yksityisen sektorin työntekijöiden ja merimiesten eläkkeissä. 80-luvun loppupuolella myös kuntatyöntekijöiden eläkkeitä alettiin rahastoida kuntien eläkevakuuttaja Kevassa. Lisäksi vuonna 1990 perustettiin valtion eläkerahasto VER valtion eläkemenoja tasoittamaan.

Työeläkejärjestelmän sijoitukset olivat ensimmäiset vuosikymmenet varsin vaatimattomalla tasolla. Pääsyynä oli matala, tuolloin työnantajien kokonaan kuittaama työeläkemaksu, josta ei eläkkeiden maksamisen jälkeen juuri ollut rahastoitavaa. 80-luvun alussa kokonaan Suomeen sijoitettuja eläkevaroja oli yhteensä vain nelisen miljardia euroa. Takaisinlainat olivat tuolloin työeläkeyhtiöiden suurin yksittäinen sijoitusluokka – niitä oli sijoituksista lähes kaksi kolmasosaa. Seuraavana olivat korkosijoitukset, joiden osuus oli lähes kolmasosa. Osake- ja kiinteistösijoitusten osuus oli alkuun vain muutaman prosentin luokkaa.

90-luvulla eläkesijoittaminen muuttui vuonna 1997 voimaan tulleen uudistuksen myötä. Oli puhuttu suurten ikäluokkien eläkepommista, jonka purkamiseen tarvittiin korkeampia tuottoja. Uudistus toi eläkesijoittajille vakavaraisuussäännöt, joissa eläkevakuuttajien sijoitusriskiä rajoitettiin vakavaraisuuden pohjalta. Ennen uudistusta sijoitukset olivat kohdistuneet pääasiassa Suomeen, kun taas nykyisin kotimaisuusaste on alle neljänneksen. Vakavaraisuussääntelyllä luotiin raamit, joiden puitteissa tuottoja voitiin lähteä hakemaan kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Vuosituhannen vaihteen jälkeen sijoitussalkkuihin alkoivat ilmaantua epälikvidit pääomasijoitukset ja sofistikoituneet hedgerahastot, joilla parannettiin omaisuuslajien välistä hajautusta ja saatiin tuottoja erilaisissa markkinatilanteissa.

Työeläkesijoitukset ovat kasvaneet tuntuvasti 2000-luvun alusta lähtien ja eläkevarojen määrä on kutakuinkin nelinkertaistunut reilussa parissa kymmenessä vuodessa. Yksi tekijä kasvussa on ollut riskitason määrätietoinen kohottaminen, mikä on käytännössä tarkoittanut osake- ja osaketyyppisten sijoitusten määrän kasvua. Aiheesta tarkemmin blogikirjoituksessani vajaan kahden vuoden takaa.

Voimakkaan vaihtelun sijoitusvuosi

Yleisesti ottaen eräs riskitason kohoamisen keskeisiä vaikutuksia on sijoitusten suurempi vaihtelu markkinoiden mukana. Erityisesti osakesijoituksiin kuuluu olennaisesti markkina-arvon vaihtelu lyhyellä aikavälillä. Työeläkesijoitusten vuosi 2022 kuvastaa tätä vaihtelua hyvin. Vuoteen lähdettiin tilanteesta, jossa suoraan osakeriskiä sisältäviä sijoituksia oli 54 prosenttia (137 miljardia euroa) kokonaisallokaatiosta eli yhteensä 255 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta. Osakemarkkinoita hyydytti heti alkuvuodesta kaksi tekijää – ensinnäkin voimakkaasti kohonnut inflaatio, johon markkinat odottivat keskuspankeilta teräviä ohjauskorkojen nostoja. Lisäksi helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan pakotteineen aiheutti energian hintapaineita, kun venäläisestä maakaasusta alettiin irtautua pakon sanelemana. Euroopassa sodan myötä huolena oli myös kaasun riittävyys ja saatavuus. Globaalilla markkinalla sodan välittömät vaikutukset olivat maltillisempia. Sodan aiheuttama epävarmuus näkyi toki hyödykemarkkinoilla – Venäjä on maailmankaupassa huomattava öljyn, kaasun ja viljan tuottaja. Myös Ukrainalle vilja on keskeinen vientituote.

Edellisvuosien voimakkaan koronaelvytyksen seurauksena voimistunut inflaatio oli kesällä Yhdysvalloissa viimeisten neljänkymmenen vuoden ennätyslukemissa. Kuluttajahintoja nostivat erityisesti energian ja raaka-aineiden kallistuminen, joka näkyy myös kulutustavaroiden hinnoissa. Sodan ja inflaation yhdistelmä loi markkinoille yleistä epävarmuutta, jonka seurauksena työeläkesijoitukset laskivat ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kaikkiaan noin kuusitoista miljardia.

Toisella vuosipuoliskolla Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin kiristyvä korkopolitiikka alkoi vaikuttaa ja näkyä inflaation nousun taittumisena. Osakemarkkinoilla muuttunut korkoilmasto tarkoitti edelleen laskevia markkinanoteerauksia, vaikka alkuvuoden pahin ryminä vaikuttikin olevan takanapäin. Euroopassa inflaatio kurotteli edelleen ennätyslukemiin, yli kymmenen prosentin vuositahdissa. Työeläkesijoituksissa inflaatio ja kohonneet korot näkyivat kolmoskvartaalilla kahden miljardin euron maltillisena laskuna.

Vuoden viimeisellä kvartaalilla osakemarkkinat puolestaan kääntyivät hienoiseen nousuun. Kiinassa löysättiin pitkään jatkuneita, eurooppalaisessa tarkastelussa erittäin tiukkoja koronarajoituksia, mikä palautti riskinottoa osakemarkkinoille erittäin vaihtelevan sijoitusvuoden päätteeksi. Inflaatiohuippujen ohittaminen teki myös eurooppalaisen osakemarkkinan näkymästä hieman aiempaa positiivisemman. Euroopan keskuspankki EKP:n joulukuun ohjauskoron nosto jäi hieman synkimmistä odotuksista. Nämä loppuvuoden positiiviset signaalit markkinoilla kasvattivat työeläkesijoituksia lopulta noin yhden miljardin verran joulukuun loppuun mennessä.

Likvidit omaisuuslajit eli noteeratut osakkeet ja korkosijoitukset (joukkovelkakirjat, yrityslainat) olivat koko vuoden selvästi tappiollisia. Yleiset markkinaolosuhteet huomioiden pörssin ulkopuoliset sijoitukset, kuten kiinteistö- ja pääomasijoitukset sekä listaamattomat osakesijoitukset, tarjosivat eräänlaisena anomaliana edelleen positiivista nimellistuottoa. Vaikka pääomasijoitukset pitivätkin arvostuksensa jopa hieman hullunkurisesti pörssikurssien laskiessa samalla voimakkaasti, on syytä huomata, että pääomasijoitusten kokonaisvolyymi putosi lähes puoleen edellisvuodesta. Vuosien nollakorkojakson jälkeen normalisoitunut korkoympäristö haastoi viime vuonna kaikkia omaisuuslajeja ja tuleekin olemaan mielenkiintoista, miten sijoitukset tänä vuonna kehittyvät.