Millaisilla eläkevankkureilla rymistellään eduskuntavaaleihin?

Työeläkejärjestelmä ei selvästikään näytä olevan ongelma poliitikoille, varsinkin jos sen rahoituksen kestävyyttä (Eläketurvakeskus: Pitkän aikavälin laskelmat 2022) verrataan muuhun julkistalouteen ja ikäsidonnaisten menojen muutosta sote-sektoriin (Valtiovarainministeriö: Julkisen talouden kestävyysvaje 2022).

Löytyykö puolueilta kestäviä ratkaisuja ikääntyvälle Suomelle?

Puolueissa nostetaan aktiivisesti esiin teemoja, jotka kytkeytyvät välillisesti työeläkkeiden rahoitukseen. Lähes kaikki ajaisivat tavalla tai toisella aktiivista työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa sekä koulutustason nostamista. Eduskuntapuolueista vain perussuomalaiset ajavat toisenlaisia politiikkatoimia.

Väestön määrän kasvu sekä syntyvyyden nousun että työperäisen maahanmuuton edistämänä tukisi eläketurvan rahoitusta. Tämä helpottaisi myös julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaa. Koulutuspanostukset lisäisivät työn tuottavuutta, mikä johtaisi nuorempien ikäluokkien elinkaaritulojen kasvuun.

Lisäksi keskusta ja Liike Nyt nostavat esille eläkevarojen sijoitustuottojen kasvattamispyrkimyksen. Riskinoton hallittu lisääminen on tarpeen työeläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksen vahvistamiseksi.

Työkyvyttömyyden vähentäminen saa paljon näkyvyyttä, mutta puolueet eivät juuri tarjoa konkreettisia keinoja. Työkyvyttömyysalkavuuden suhteellisen pienikin lasku vähentäisi merkittävästi työeläkemaksupaineita ja eläkkeiden riittävyys on yhä riippuvaisempi pidemmistä työurista.

Puolueiden tavoitteissa tiivistyy myös kasvavan ja moninaistuvan yrittäjäjoukon sosiaaliturvan kehittämisen hankaluus. Yrittäjien sosiaaliturvaa pitäisi parantaa, mutta toisaalta vapauttakin haluttaisiin maksujen suhteen. Yrittäjien eläkevakuuttaminen ei kuitenkaan voi luisua vapaaehtoisuuteen, josta kärsisivät sekä ihmiset että julkinen talous, jota varmaankin halutaan tasapainottaa ensi vaalikaudella.

Mitä työuran lopun kannustimissa pitäisi huomioida?

Puolueet tukevat laajalla rintamalla varttuneiden ja myös eläkeläisten työssäkäynnin taloudellisten kannustimien kehittämistä. Yli 55-vuotiaiden työllisyysasteet ovat nousseet Suomessa merkittävästi 2000-luvulla, mutta muut Pohjoismaat suoriutuvat huomattavasti paremmin.

Taloudelliset kannustimet eivät ole Suomessa pääsyy pitkiin työuriin, vaan työelämätekijät korostuvat henkilökohtaisen työkyvyn rinnalla. Verokannustimien pohdinnassa on tärkeää muistaa joustavan eläkeiän olemassaolo, jottei työikäisiä kannusteta keinottelemaan varhaisella eläköitymisellä.

Eläkejärjestelmää on yleensä kehitetty kolmikannassa

Poliitikot ovat aina olleet eläkeuudistusten suunnittelussa ulkokaarella. Tämä johtuu työmarkkinaosapuolten historiallisesta asemasta työeläkejärjestelmän takaajina ja kehittäjinä.

Hallitusohjelmissa on tavallisesti ollut ainakin periaatepohjainen eläkejärjestelmän kolmikantaista kehittämistä koskeva kirjaus. Myös neuvottelutulokset (uudistukset) ja selvittämistarpeet on huomioitu. Yhden asian aloitteita toki syntyy eduskunnassa monesti pitkin vaalikautta, mutta työmarkkinajärjestöt ovat perinteisesti tarkastelleet työeläkejärjestelmän maksujen, rahastoinnin ja etuuksien kokonaisuutta pidemmällä aikavälillä.

Ministeriöiden virkamiespuheenvuorot ja julkisen talouden tasapainotus

Valtiovarainministeriön kantana (esim. julkisen talouden meno- ja rakennekartoitus 2023) on ollut työeläkemallin vakauden lisäksi jopa eläkemaksutason alentaminen etuuksia heikentämällä, jotta muuhun julkistalouteen syntyisi veronkorotusvaraa ikääntymismenoja varten. Työeläkeindeksin leikkaaminen ei kiinnosta puolueita vaalien alla (Helsingin Sanomat: Puolueet tyrmäävät yksimielisesti valtiovarainministeriön listan suurimmat säästökohteet).

Valtiovarainministeriön ehdotukset (Eläkejärjestelmän vakaus ja sosiaalinen kestävyys 2022) ovat nyt aiempia kertoja suorasanaisempia. Eläkeläisten riskinkantokyky on kuitenkin lähtökohtaisesti muita väestöryhmiä heikompi. Sosiaali- ja terveysministeriö (Kestävää hyvinvointia 2023) taas on pitänyt esillä sosiaalisiin investointeihin ja hyvinvointitalouteen liittyviä tekijöitä julkistalouden tasapainottamisen rinnalla.

Vuoden 2017 työeläkeuudistus on toistaiseksi ollut harvoja rakenteellisia uudistuksia, jotka työurien pidentymisen kautta pienentävät merkittävästi julkistalouden kestävyysvajetta. Missä ovat vastaavan kokoluokan rakenneuudistukset muilla sektoreilla? Lisäksi työeläkkeiden rahastointi tuottaa EU:n talouden ohjausjärjestelmässä ylijämää julkisen talouden rahoitusasemaan, mikä peittää osaltaan muiden sektoreiden alijäämiä.

On selvää, että seuraavalla vaalikaudella täytyy tehdä päätöksiä, jotka laskevat julkisen talouden velkauraa . Kasvutekijöiden kohentaminen on olennaista, sillä tarvittavan kokoisen muutoksen tekeminen ainoastaan menoja sopeuttamalla tulisi olemaan todella kivinen tie.

EU-tasolla on käynnissä paradigmamuutos talouskurista investointivetoisempaan talous- ja rahaliittoon. Velkauran lisäksi katsotaan tarkemmin myös jäsenvaltioiden kasvupolitiikkaa. Tuleva hallitus tulee vielä törmäämään tähän EU-politiikassaan, kokoonpanosta riippumatta.