Naistenpäivän halutuimmat ruusut

Naisten palkkapussi on pienempi kuin miesten – ja tuloero jatkuu eläkkeellä

Naisten palkkapusseista leijailee usein ummehtunut tuoksu. Naispalkansaajien keskiansio vuonna 2022 oli 3 478 euroa kuukaudessa, kun taas miehillä vastaava luku oli 4 119 euroa. Länsimaissa sukupuolten epätasa-arvo näkyykin erityisesti palkkapussissa sekä kodin työ- ja hoivavastuun epätasa-arvoisena jakautumisena.

Koska työeläke kertyy työuran aikana tienatuista ansioista, naisten ja miesten tuloero jatkuu myös eläkkeellä. Vuonna 2021 naisten keskimääräinen työeläke oli 1 373 euroa kuukaudessa ja miesten 1 973 euroa kuukaudessa. Yksi palkkaeroa selittävistä rakenteellisista tekijöistä on sukupuolen mukaan painottuneet koulutus- ja työmarkkinat. Perinteisillä naisten aloilla palkkataso on alhaisempi kuin miesten aloilla. On myös palkkaeroa, jota ei selitä muu kuin sukupuoli.

Naiset tekevät edelleen enemmän kotitöitä

Kotityötkään eivät aina jakaudu kuin ruusuilla tanssien. Vaikka miesten käyttämä aika kotitöihin on vuosikymmenestä toiseen lisääntynyt ja naisten käyttämä aika on vähentynyt, Tilastokeskuksen tietojen mukaan naiset käyttävät silti edelleen enemmän aikaa kotitöihin kuin miehet, viikoittain jopa yli neljä tuntia enemmän. 

Myös pienten lasten hoivavastuu jakautuu kodeissa usein epätasa-arvoisesti. Joka neljännessä perheessä isä ei käytä isyys- tai vanhempainv­­apaata lainkaan ja usein hoivavastuu kasautuu äidille vauva-ajasta lähtien. Perhevapaiden epätasainen jakautuminen kasvattaa ansio- ja eläke-eroa.

Viime vuonna julkaistun vertailututkimuksen mukaan suomalaiset äidit ovat uupuneempia kuin äidit heikomman tasa-arvon maissa. Tämä tulos tuntuu yllättävältä, mutta äitejä saattaa uuvuttaa tuplapaine: äidit kantavat edelleen suuren vastuun kodista ja lapsista, mutta useimmat osallistuvat tasa-arvoisesti työelämään viimeistään vauva-ajan jälkeen.

Vaikka Suomi on tasa-arvon kärkimaa – voimme silti parantaa

Globaalisti tarkasteltuna me suomalaiset naiset olemme kaikesta huolimatta onnekkaassa asemassa. Suomi on kansainvälisesti tarkasteltuna monella tavalla tasa-arvon kärkimaita. Maailman talousfoorumin tutkimuksen mukaan Suomi on rankattu maailman toiseksi tasa-arvoisimmaksi maaksi ja suomalaisnaisten tasa-arvo työelämässä on jopa maailman kolmanneksi paras.

Näin naistenpäivänä voimme nostaa maljan sille, että olemme tehneet hienoa työtä tasa-arvon eteen ja olemme kiistattomasti tasa-arvon edelläkävijöitä. Tasa-arvotyötä jatkamalla voimme parantaa edelleen. Tutkiva katse kannattaa kiinnittää epäkohtiin, joissa sukupuolten epätasa-arvo länsimaissa erityisesti näkyy: palkkatasa-arvoon ja kotitöiden jakautumiseen. Voisimme tähdätä entistä ponnekkaammin siihen, että samanarvoisesta työstä tulisi maksaa samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta ja tasa-arvo toteutuisi mahdollisimman hyvin myös kotona.