Nuorten kohtuuton taakka – mielenterveyskriisi on myös työpaikan resurssipulaa

Jos työpaikan resurssit ovat yksinkertaisesti liian niukat eikä ihminen voi tehdä työtään niin hyvin kuin hän haluaisi, seurauksena voi olla ristiriita, joka lopulta näkyy ahdistuksena ja masennuksena. Mikä siis näyttäytyy yksilön diagnoosina ja mielenterveysperustaisina työpoissaoloina, voi olla myös seuraus.

– Ihmisellä voi olla myös omassa taustassaan haavoja, jotka hankaloittavat oman työn tekemistä ja rajoittavat toimintamahdollisuuksia, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa.

Salaisuuksien jäljillä -videosarjan neljäs jakso laventaa kuvaa mielenterveyskriisin syistä.
Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen haastattelee jaksossa Mattila-Holappaa. Video katsottavissa alla ja Telan YouTube-kanavalla. 

Mattila-Holappa oli mukana tekemässä tutkimusta, jossa rakennettiin kunta-alan nuorten työntekijöiden, heidän esihenkilöidensä ja työterveyshuollon ammattilaisten haastattelujen pohjalta toimijahahmoja. Ne syventävät kuvaa työpoissaolojen ja työkyvyttömyyseläketilastojen takana. Hahmot kuvaavat esimerkiksi haavoittuvuuden polkuja, jotka heijastuvat ihmisen työkykyyn.

”Ideaalinsa kadottava ammattilainen” sinnittelee liian kiireen keskellä, eikä pysty työskentelemään omien arvojensa mukaisesti. Sairausloma näyttäytyy ainoana keinona säädellä työkuormitusta. ”Hauras ihmistyön ammattilainen” taas kantaa henkilökohtaisessa elämässään kasautuneita vaikeuksia, on siksi ehkä usein pois töistä ja jää helposti työyhteisön ulkopuolelle.

– Ensimmäistä hahmoa auttaisivat isot rakenteelliset muutokset, jälkimmäistä ehkä esihenkilön ja työyhteisön tuki, mentorointi ja räätälöidyt työtehtävät, Pauliina Mattila-Holappa kuvaa.

Mitä monimutkaisempaa, sitä raskaampaa

Mielenterveys ei siis ole mikään pieni koneisto ihmisen päässä, joka itsekseen rikkoutuu ja on korjattavissa lääketieteen keinoin. Sen sijaan esimerkiksi siihen vaikuttaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan nuorten työntekijöiden kohdalla asiakkaiden ongelmien monimutkaistuminen: Perheet ovat rikki syvemmillä tavoilla kuin ennen, maahanmuuttajataustaisilla voi olla lisänä vielä omat erityishaasteensa, vanhukset ovat pitkäikäisempiä, siis usein myös huonokuntoisempia ja raskaampia hoitaa. Se kaikki näkyy hoiva- ja kasvatusalan ammattilaisten arjessa.

– Työpaikoilla koetaan myös neuvottomuutta mielenterveyshaasteiden kanssa, koska osittain niiden taustalla on laajempia kulttuurisia ilmiöitä, joihin työpaikan keinoilla on vaikea puuttua, Mattila-Holappa sanoo.

Vaikka Työterveyslaitoksen ”Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan?” -tutkimushanke korostaa katseen kääntämistä yksilöstä kohti muuta yhteiskuntaa, se ei tarkoita, etteikö ihmisiä pitäisi auttaa, kun he työterveyslääkärin vastaanotolle hakeutuvat. Erityisesti työterveyshuollon ulkopuolella olevien kohdalla avun saamisessa riittää parannettavaa.

– Järjestelmämme jättää yksilön melko yksin. Esimerkiksi perusterveydenhuollon matalan kynnyksen palvelukokonaisuus puuttuu, sanoo Telan asiantuntija Turkka Sinisalo.

Hänen mukaansa sairaus- ja työttömyysetuuksien piirissä olevat tarvitsevat varhaisempaa työkyvyn arviointia. Vaikuttava ammatillinen kuntoutus tulisi saada käyntiin ennen ongelmien pitkittymistä.

– Yksilöllisen työhönvalmennuksen toimintamallin eri kokeilut ovat tuottaneet ilahduttavia tuloksia, Sinisalo kertoo.

Mielenterveyteen liittyvän stigman lieventyminen on tuonut diagnoosit arkipäivän keskusteluun. Työterveyslaitoksen Pauliina Mattila-Holappa huomauttaa, että se ei vielä kerro paljon työelämän, mielenterveyden ja työkyvyn suhteista.

– Tutkimuksemme sai osittain alkunsa työterveyshuollon pohdinnoista, että ratkaisut osaan heidän asiakkaidensa ongelmista ovat muualla kuin terveydenhuollossa.