YEL päivittyi, mikä muuttui?
Yrittäjän eläkelaki (YEL) päivittyi vuoden alusta. Mitä jokaisen yrittäjän on syytä tietää yrittäjän eläkelain muutoksesta juuri nyt? Kysyimme työeläkeyhtiö Ilmarisen vakuutusjohtajalta.
Lopulta hyvin vähän muuttui yrittäjän eläkevakuuttamisessa.
– Muutos on suhteellisen pieni, mutta tärkeä, tiivistää Ilmarisen vakuutusjohtaja Minna Hakkarainen lain päivitystä.
Yrittäjän eläkelain tarkistuksen tavoitteena oli parantaa yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvaa ja yhdenmukaistaa YEL-työtulon määrittely eri eläkeyhtiöissä. Tavoitteita kohti päästään lakimuutoksen ansiosta.
– Lakimuutos tarkentaa työtulon määrittelemistä. Kysymys on myös siitä, miten työtulo pidetään mahdollisimman hyvin yrittäjän työpanosta vastaavalla tasolla yrittäjävuosien varrella. Työeläkeyhtiön uutena velvollisuutena on tarkistaa työtulo jatkossa kolmen vuoden välein. Työeläkeyhtiöt haluavat auttaa yrittäjiä siinä, mikä vaikutus uudella lailla on juuri sinulle, kuvaa Hakkarainen.
Kerrataan tärkein: Yrittäjän eläkevakuutuksen perustana oleva työtulo ei käsitteenä muuttunut yhtikäs mitenkään. Sen sijaan sen laskemiseen tuli apuja. Hyvä niin, sillä työtulon määrittely ei välttämättä ole helppoa. Oman työpanoksen arvo pitäisi osata muuttaa euroiksi. Millaista palkkaa vastaan joku toinen, yhtä ammattitaitoinen tekisi työsi?
Laki määrittelee aiempaa tarkemmin tietoja, joiden perusteella työtulo arvioidaan. Näitä tietoja ovat tasavertaisesti toimialan palkansaajien mediaanipalkka, kaikki yrittäjän työpanoksen määrästä kertova tieto, kuten yrittäjätoiminnan laajuus, sekä yrittäjän ammattitaitoa ja työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.
Työeläkeyhtiö ottaa yhteyden yrittäjään ja työtulo katsotaan yhdessä ajan tasalle. Tähänkin asti työeläkeyhtiöt ovat muistuttaneet yrittäjiä työtulon ajan tasalla pitämisen tärkeydestä, mutta lakimuutoksen myötä se on velvollisuus tehdä kolmen vuoden välein. Esimerkiksi Ilmarisessa tarkistukset aloitetaan aikaisintaan kesäkuun alussa.
Huoli pois, yrittäjää kuullaan, on Hakkaraisen viesti.
– Työeläkeyhtiöt eivät korota YEL-maksuja mielivaltaisesti tilastotietojen perusteella ja yrittäjää kuulematta. Työtulopäätöksen tekeminen on kokonaisvaltaista arviointia yrittäjän tilanteesta, tätä lakikin edellyttää, hän sanoo.
Yrittäjän ja työeläkeyhtiön välinen keskustelu työtulosta lähtee liikkeelle työtulosuosituksesta, jota voi nykyisin tutkia sähköisestä laskurista.
Yrittäjä, näin tarkistukset etenevät
- Seuraa työeläkeyhtiöstäsi tulevia yhteydenottoja.
- Kun saat sinulle henkilökohtaisesti lasketun suosituksen työtulosi tarkistamiseksi, pysähdy miettimään, mikä on oma näkemyksesi työtulosi tasosta.
- Muista, että työtulosuosituksen ympärillä on + tai – 30 prosenttia liikkumavara, josta valtaosalle yrittäjistä löytyy sopiva työtulotaso.
- Jos oma käsityksesi poikkeaa suosituksesta, toimita työeläkeyhtiölle lisätietoja työtulon perusteluksi. Työeläkeyhtiösi auttaa sinua työtulon määrittelyssä.
- Yrittäjää kuullaan työtulon määrittämisessä. Työtulon tasosta päästään yleensä hyvään yhteisymmärrykseen.
Kuinka monelle maksukorotus napsahtaa vuonna 2023? – vaikeasti arvioitavissa
Tämän ensimmäisen tarkistusvuoden aikana tarkistukset koskevat yrittäjiä, joilla työtulo on alle 15 000 euroa vuodessa ja työtuloon ei ole tehty merkittävää korotusta viimeiseen kolmeen vuoteen. Joukko voi olla on suuri, sillä työtulo on alle sen noin puolella YEL-vakuutetuista, joita on Suomessa reilut 214 000.
– On vaikea arvioida, kuinka monen yrittäjän työtulo muuttuu tarkistuksissa, koska emme tiedä ennalta, minkälaisia perusteluja yrittäjillä on työtuloilleen. Monella yrittäjällä, esimerkiksi kevytyrittäjällä ja osa-aikaisella yrittäjällä, työtulo on ihan perustellusti matala. Osalla yrittäjistä työtulo nousee, osalla pysyy ennallaan ja osalla voi myös laskea, kuvaa Hakkarainen.
Työtulot nousevat yrittäjillä, joilla työtulo on kaukana heidän työpanoksensa arvosta. Nousu ei ole kuitenkaan nopea tai kerralla suuri, koska työeläkeyhtiö voi tarkistuksissaan muuttaa vuosittaista työtuloa korkeintaan kerralla 4 000 €/tarkastus kolmen vuoden välein. Tämä maksimikorotusta rajaava suojasäännös koskee niitä yrittäjiä, joiden vakuutus on ollut voimassa 1.1.2023, kun laki tuli voimaan. Se ei koske yrittäjiä, joiden YEL-vakuutus alkaa lain voimaantulon jälkeen. Rajoitus koskee työeläkeyhtiön suosittelemaa työtuloa kahdella ensimmäisellä tarkastuskerralla.
Näin eläkemaksu voi enimmillään nousta kahdella tarkistuskerralla:
- Kaikilla alivakuuttaneilla yrittäjillä eläkemaksu voi nousta ensimmäisessä tarkistuksessa työeläkeyhtiön aloitteesta enimmillään noin 85 euroa kuussa. Seuraavassa tarkistuksessa kolme vuotta myöhemmin se voi nousta saman noin 85 euroa kuussa. Maksu voi siten nousta yhteensä kahdella ensimmäisellä tarkistuskerralla työeläkeyhtiön aloitteesta enintään noin 170 euroa kuussa. Yrittäjän toiveesta työtuloa ja samalla maksua voidaan nostaa tarkistuksissa enemmänkin, jolloin myös yrittäjän eläke- ja sosiaaliturva kohenee nopeammin.
- Esimerkki: Minimillä (eli työtulo 8575,45 €/vuosi) alivakuuttaneen yrittäjän eläkemaksu voi nousta ensimmäisessä tarkistuksessa enimmillään noin 85 euroa kuussa. Eläkemaksu siis nousisi nykyisestä noin 180 eurosta kuussa 265 euroon kuussa, ja toisen tarkistuksen jälkeen se olisi 350 euron luokkaa kuussa.
- Huomioithan, että monessa tapauksessa eläkemaksu ei nouse edellä mainitun maksimin verran, mikäli työtulo saadaan oikealle tasolle pienemmälläkin tarkistuksella. Kuukausimaksun nousu voi tällöin olla jotain 10–80 euron väliltä.
Kun tarkistus tehdään yrittäjän kanssa kolmatta kertaa, maksimikorotuksen rajaavaa suojasäännöstä ei enää ole. Tällöin yrittäjän työtulo kuitenkin on jo huomattavasti alkuperäistä korkeammalla tasolla ja jatkotarkistukset pienempiä, huomauttaa Hakkarainen.
Uusilla yrittäjillä, joita suojasäännös ei koske, työtulo katsotaan kuntoon vakuutuksen alkaessa ja tarkistetaan työeläkeyhtiön aloitteesta kolmen vuoden kuluttua.
Yrittäjät yhä aktiivisempia oman turvansa selvittämisessä
Hakkaraisen viesti yrittäjille on, että on hyvä olla tietoinen siitä, mikä on työtulo, mihin kaikkeen työtulo vaikuttaa, jotta on tietoinen omasta turvastaan ja maksuistaan. Kannattaa myös harkita kenen neuvoihin tukeutuu.
– Oman turvan järjestäminen korostuu näinä epävakaina aikoina, kun monen yrittäjän toimeentuloon kohdistuu epävarmuuksia, Hakkarainen toteaa.
YEL-työtulo määrittää yrittäjän eläkevakuutusmaksun tason ja vaikuttaa siihen, paljonko eläkettä kertyy. Vanhuuseläkkeen lisäksi kysymys on myös työkyvyttömyyseläkkeistä, ja yrittäjällä myös muu sosiaaliturvan taso eli sairaus- ja vanhempainpäivärahat ja työttömyysturva sekä vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen korvaustaso ovat sidoksissa YEL-työtulon tasoon.
Yrittäjälle kertyy vähemmän eläkettä kuin palkansaajalle.
Väärin. Yrittäjän eläke kertyy samoilla karttumisprosenteilla kuin palkansaajilla: 1,5 prosenttia vuosiansioista tai työtulosta (1,7 prosenttia 53–62-vuotiaana siirtymäaikana vuosina 2017–2025).
YEL on vain vanhuuseläkkeeseen säästämistä.
Väärin. YEL:n perusteella määrittyvät muun muassa vanhempainvapaapäivärahat, sairauspäivärahat ja työkyvyttömyyseläkkeet.
Yrittäjä sai ennen päättää työtulonsa vapaasti itse.
Väärin. Työtulo on vastannut aikaisemminkin sellaista palkkaa tai korvausta, joka olisi maksettava, jos yrittäjän työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijaan. Työeläkeyhtiö on ollut aikaisemminkin taho, joka lopulta on vahvistanut työtulon.
Moni yrittäjä yltää eläkemaksuja maksaessaan vain takuueläkkeen tasolle (922 euroa kuussa).
Väärin. Alle 2 prosenttia yrittäjänä eläkkeelle jäävistä saa takuueläkkeen tasoista eläkettä.
Yrittäjyyden muodot ja yrittäjän työelämä on aikaisempaa sirpaleisempaa, kuten myös palkansaajilla. On sivutoimisia yrittäjiä, kevytyrittäjiä, kokeillaan yrittämisistä, yksinyrittämistä, nuorena aloitettua yrittäjyyttä ja niin edelleen. Useimmilla yrittäjillä on uraa yrittäjänä ja palkansaajana. Kokonaiseläke muodostuu kaikista eläkkeistä.
- 95 prosenttia nyt yrittäjinä toimivista on kartuttanut eläkettä myös palkansaajana
- 5 prosenttia yrittäjänä toimivista oli vakuutettuna samaan aikaan myös palkansaajana
- Yrittäjänä eläkkeelle jääneiden keskimääräinen kokonaiseläke on 1590 €/kk
- Vajaa kolmannes yrittäjätaustaisista saa eläkettä 1100–1400 €/kk
(Eläketurvakeskus 2021)
#YEL