Työkyvyttömyyden hintalappu jo 10 miljardia euroa

Työkyvyttömiä Turun verran

Työkyvyttömien määrä on Suomessa edelleen korkealla tasolla. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta heitä on edelleen noin 188 000 eli lähes saman verran kuin Turussa on asukkaita. Luku on noin 6 prosenttia työikäisistä.

Työkyvyttömyyden kustannukset ovat yli 10 miljardia euroa vuodessa. Suurin osa summasta koostuu potentiaalisen työpanoksen menetyksestä.

– Tämä on suuri yhteiskunnallinen haaste mutta ennen kaikkea monille yksilöllinen ongelma, jopa tragedia. Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää pitää supistaa, Sinisalo painottaa.

Huomio nuorten mielenterveyteen

Yleisimmät työkyvyttömyyden syyt ovat mielenterveyden sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

– Etenkin mielenterveysongelmiin on kiinnitettävä huomiota, sillä niissä nähdään kasvua sekä sairauspäivärahoissa että työkyvyttömyyseläkkeissä, erityisesti nuorilla ja opiskelijoilla, sanoo Sinisalo.

Jos työkyvyttömyyseläkkeelle jää jo nuorena, tulot ja eläke jäävät pienemmiksi, toimeentuloriskit kasvavat ja elämänlaatu kärsii.

– Ihmisiä jää aina työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta emme voi menettää liian monen suomalaisen työkykyä liian aikaisin. Osa tapauksista olisi ehkäistävissä muun muassa nopeammalla kuntoutukseen pääsyllä, Sinisalo toteaa.

Syrjäyttävä systeemi

Terveydenhuolto ja sairaus- ja työttömyysetuudet eivät kykene vastaamaan suomalaisten mielenterveyden haasteisiin. Siksi tarvittavat kuntoutustoimet viivästyvät.

– Ammatilliseen työeläkekuntoutukseen pääsy ei toimi tehokkaasti. Erityisesti näin on mielenterveysongelmissa, jotka pääsevät pitkittymään. Systeemimme voi jopa aktiivisesti syrjäyttää ihmisiä, Sinisalo pohtii.

Liikaa yksilön harteilla

Keskeisin ongelma on kuntoutukseen pääsy. Sinisalon mukaan järjestelmämme jättää yksilön melko yksin.

• Sairastunut jää sairauslomalla sekä palveluihin ja kuntoutukseen ohjautuessaan pitkiksi ajoiksi yksin lakisääteisistä tarkistuspisteistä huolimatta.
• Mielenterveyden hoito painottuu pitkiin ja raskaampiin toimiin erikoissairaanhoidossa (esim. Kelan pitkät kuntoutuspsykoterapiat).
• Tavoitteena pitäisi olla, että ihmiset eivät päädy raskaampien palveluiden piiriin.
• Palveluita pitäisi saada matalammalla kynnyksellä.

Ratkaisukeinot

Systeemiä on korjattava perusterveydenhuollosta lähtien.

– Vastuu ammatillisen työeläkekuntoutuksen mahdollisuuksien selvittämisestä kasaantuu liikaa sairauspäivärahalla olevan yksilön harteille. Passiivisuudesta voi tulla este kuntouttaville jatkotoimille, Sinisalo toteaa.

Lisäksi Sinisalo peräänkuuluttaa tiiviimpää yhteistyötä terveydenhuollon, työntekijän ja työnantajan välillä jo sairauspäivärahakauden aikana.

– Tehokas työkyvyttömyyden ehkäisy vaatii toimia perusterveydenhuollossa, missä haasteena ovat jo nyt työvoimapula, järjestämisvastuun siirto hyvinvointialueille ja hoitotakuun tiukennus. Pallo on päättäjillä: perusterveydenhuoltoon on saatava riittävästi resursseja. Polku tehokkaaseen työeläkekuntoutukseen lähtee toimivasta perusterveydenhuollosta, Sinisalo huomauttaa.

– Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuutta parannetaan. Työeläkeala on koonnut tarvittavia toimia työeläkekuntoutuksen suuntaviivojen nimellä, Sinisalo jatkaa.

Reitti takaisin työelämään

Työeläkevakuuttajien järjestämällä työeläkekuntoutuksella on tutkitusti tärkeä rooli työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Eläketurvakeskuksen mukaan työeläkekuntoutujista noin kaksi kolmasosaa jatkaa työssä kuntoutuksen jälkeen. Mitä aiemmin kuntoutus alkaa, sitä pienempi on todennäköisyys siirtyä pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Ikääntyvän ja työvoimapulasta kärsivän Suomen kannattaisi satsata työkyvyttömyyseläköitymisten ennaltaehkäisyyn, Sinisalo painottaa.